Tässä jutussa tarkastelemme nuoruus- ja aikuisiän oppimisvaikeuksia väitöstutkimuksen, kansanopiston opettajan sekä Niilo Mäki Instituutin nuorten oppimisvaikeuksia käsittelevien julkaisujen ja arviointimenetelmien näkökulmista.
Anna-Kaija Eloranta tarkasteli Niilo Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan (A follow-up study of childhood learning disabilities: pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing, 2019) lapsena oppimisvaikeusdiagnoosin saaneiden ja tutkimushetkellä 20-40 vuoden ikäisten ihmisten elämänkulkua.
Seurantatutkimuksen tulokset osoittavat monien tekijöiden elämän varrella voivan vaikuttaa siihen, miten oppimisvaikeus heijastuu aikuisikään. Nuoruusvaihe on kuitenkin ratkaiseva sille, miten oppimisvaikeudet heijastuvat aikuisuuteen. Nuoruusvaihe on erityisen merkityksellinen aikuisiän kannalta monessa mielessä. Esimerkiksi nuorilla, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli muita suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin, mitkä puolestaan ennustivat masennus- ja ahdistusdiagnoosia ja työttömyyttä aikuisena.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että erityisopetusta ja sosiaalista tukea tulisi jatkaa nuoruusiän yli, vielä peruskouluiän jälkeenkin. Erityisesti nuoruudessa saadulla tuella on yhteyksiä koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiässä. Tulokset osoittavat, että oppimisvaikeuksien kuntouttamisella ja taitojen harjoittamisella on myönteistä vaikutusta aikuisikään saakka. Myös nuoren monipuolisella psyykkisellä tukemisella on todettu pitkäaikaisia ja myönteisiä vaikutuksia.
Eloranta toteaakin Niilo Mäki Instituutin haastattelussa, että oppimisvaikeustaustaisia nuoria tulisi tukea entistä paremmin myös toisen asteen opinnoissa. Nuorten mielenterveyden ongelmat tulisi havaita mahdollisimman varhain. Kaikki nuoren ympärillä olevat aikuiset voivat vaikuttaa lukivaikeustaustaisen nuoren taitoihin ja hyvinvointiin sekä luoda kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin.
Oppimisvaikeus tai muu oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma löytyi 14 prosentilta vastanneista vuoden 2021 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa. Oppimisvaikeudet vaikuttavat siis myös monen aikuisen opiskeluun. Aikuisopiskelijankin oppimisvaikeudet tulisi tunnistaa, jotta opiskeluun voidaan antaa tukea.
Tuki saa alkunsa tuen tarpeen kartoituksesta
Anna-Maija Vuorela kertoo kokemuksistaan ja toimiviksi toteamista keinoista aikuisopiskelijoiden tukemiseen. Hän työskentelee Alkio-opistolla kasvatustieteen ryhmänohjaajana sekä opettaa kansanopiston omia kursseja. Opettajasta voi opiskelijan oppimisvaikeus tuntua aluksi hämmentävältä ja haastavalta. Kurssi on voitu suunnitella jo valmiiksi ja aikataulu on tiukka. Tilanne on haastava, kun jotenkin pitäisi opiskelijaa auttaa. Vuorelan mukaan oppimisvaikeuksien kohdalla opettajille tarvittaisiin välineitä ja keinoja tunnistaa oppimisvaikeuksia siten, että niiden kartoittaminen olisi työyhteisössä yhteinen tapa toimia. Oppimisvaikeuksien kartoitus olisi syytä tehdä kaikille opiskelijoille:
”Kaikkien oppimisvaikeuksia ei ole koskaan aikaisemmin tutkittu ennen aikuisopiskelun aloitusta, vaikka vaikeuksia on koettu aikaisemminkin. Kouluissa on tärkeä pohtia, miten oppimisvaikeuksia voidaan tunnistaa. Siitä auttaminen saa alkunsa. Ei voi auttaa, jos ei tiedä, mihin asiaan apua tarvitaan. Oppimisvaikeuksien tunnistamisen tulisi olla organisoitua, sen ei tulisi jäädä yksittäisen opettajan vastuulle.”
Vuorela tiivistää kolme omassa työssään parhaaksi kokemaansa keinoa tukea opiskelijoita: Aktivoiva tuntityöskentely, selkeys opetuksessa ja oppimateriaaleissa sekä emotionaalisen tuen tarjoaminen opiskelijoille.
”Yksi motivaation syntymisen taustatekijä on yhteisöön kuulumisen kokemus. Työskennellessäni kansanopistossa näen, millainen merkitys yhteisöllä on oppimisille. Oppimisen kanssa ei tulisi jäädä yksin. On haastavaa tehdä yksin opintoja, jos on oppimisvaikeuksia. Usein tässä tilanteessa opiskelija tarvitsee myös opettajan, joka vetää ryhmää sekä antaa opettajalähtöistä ohjausta ja aikatauluja. Mutta myös opiskelijalla itsellään tulee olla aktiivisuutta; tulisi itsekin selvittää keinoja, joilla tukea omaa oppimista.”
Keinoja arvioida ja tukea nuoren ja aikuisen opiskelijan oppimisen tarpeita
Oppimisvaikeuksia tulisi seuloa ja tunnistaa koulu- ja opintopolun eri nivelvaiheissa, koska oppimisvaikeuksia esiintyy varhaisten kouluvuosien jälkeenkin. Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty arviointimenetelmiä myös nuorten ja aikuisten lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointiin. Esimerkiksi nuorten ja aikuisten DigiLukiseula on seulontatesti, joka on tarkoitettu yli 15-vuotiaiden perusluku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen arviointiin. Taitojen arviointi tällä testillä on nopeaa, koska tehtävien tekeminen, tarkistaminen ja pisteyttäminen hoituvat digitaalisesti. Seulonnan jälkeen arviointia voidaan jatkaa yksilöllisesti Niilo Mäki Instituutin Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille -arviointivälineen avulla.
Niilo Mäki Instituutti on myös julkaissut kirjan Toimivia tapoja motivaation ylläpitoon – opettajan vinkkikirja, joka on koottu Niilo Mäki Instituutissa vuosina 2009-2012 toteutetun Motivoimaa-hankkeen pohjalta. Kirja on vapaasti ladattavissa. Vinkkikirjan tarkoitus on selvittää lyhyesti motivaatiota heikentäviä tekijöitä, valaista motivaation rakentumista tukevia osatekijöitä ja jakaa opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön käytännössä testaamia, hyviksi havaitsemia toimivia tapoja motivaation ylläpitoon ja negatiivisen keskeyttämisen ehkäisemiseen.
Niilo Mäki Instituutin julkaisemissa, vapaasti ladattavissa ja kuunneltavissa OMIS-oppaissa kuvataan lukemisen ja matematiikan taitojen kehitystä ja niihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksien syitä ja sitä, miltä vaikeus voi tuntua. Oppaat on suunnattu lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen, ja lapsi tai nuori voi lukea niitä itsenäisesti tai työstää niitä yhdessä aikuisen kanssa. Vanhemmille on omat oppaansa.
Opettajat ja muut nuorten kanssa toimivat ammattilaiset voivat saada apua nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen keinovalikoimaan Nuorten Kompassi -ohjelmasta, joka on vapaasti verkossa käytettävissä. Niilo Mäki Instituutti on lisäksi julkaissut oppaan ohjelman käyttöön. Nuorten Kompassi on ohjelma, joka edistää hyvinvointia, ennaltaehkäisee erilaisten häiriöiden syntyä ja lievittää sekä pienempiä pulmia että vakavampiakin psyykkisiä hyvinvointiongelmia. Ohjelma rakentaa peruspsykologisia taitoja eli niitä taitoja, joiden varassa toimimme kohdatessamme erilaisia haasteita elämässä. Ohjelma tarjoaa välineitä huolten ja haasteiden kohtaamiseen. Se auttaa myös etsimään suuntaa elämälle ja harjoittamaan tietoisuustaitoja, itsemyötätuntoa ja ihmissuhdetaitoja. Ohjelma on alun perin laadittu yläkoululaisille, mutta se soveltuu myös toisen asteen opintojen alkuvaiheessa oleville nuorille.
Niilo Mäki Instituutin Hahku-toiminta ylläpitää Hahmotusvaikeuksien tietopalvelua. Sivustolta löytyy tietoa, tukea ja välineitä hahmotusvaikeuksiin liittyen. Käynnissä on STEA-rahoitteinen, kolmivuotinen hanke ”Nuorten hahmola – vertaisuutta, tietoa, tukea ja tunnistamisen välineitä 15-19-vuotiaille hahmotusvaikeuksisille nuorille, heidän läheisilleen sekä nuorten kanssa toimiville”. Hahmola on nuorille aikuisille ja aikuisille suunnattu ilmainen oppimisympäristö, joka sisältää harjoitteita hahmotusvaikeuksiin. Materiaali täydentyy hankkeen aikana.