Lisätietoa LUKINO-hankkeesta

Tämä tiedote koskee LUKINO-hanketta (Lukemisen, oikeinkirjoittamisen ja nimeämisen arviointi). Sen tavoitteena on kehittää uusia välineitä oppimisen arviointiin. Olette lukeneet tutkimuksesta tiivistelmän, jossa on kerrottu

Tutkimuksen tavoitteet
• Tutkimuksen tarkoitus
Tärkeimmät tiedot tutkimuksen toteutuksesta
Tärkeimmät tutkimuseettiset kysymykset
Tutkimuksen hyödyt ja haitat tutkittaville (lapsille)
Mitä lapselle pitää kertoa tutkimuksesta
Miten tutkimukseen osallistutaan

Tässä kerrotaan lisäksi

Tutkimustietoa lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen arvioinnista
Menettelyistä, joiden kohteeksi tutkittavat (lapset) joutuvat ja tehtävistä, joita lapset tekevät
Tarkemmin tutkimuksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista tutkittaville
Tutkimusaineiston käyttötarkoituksesta, käsittelystä ja säilyttämisestä
Tutkittavan oikeuksista
Tutkimukseen osallistumisesta

Tutkimustietoa lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen arvioinnista

Luku- ja kirjoitustaidon arviointi

Kielessämme tarkan lukemisen ja kirjoittamisen taito opitaan koulupolulla jo varhain. Noin kolmannes lapsista osaa lukea jo kouluun tullessaan ja jo ensimmäisen luokan lopussa suurin osa lapsista lukee niin virheettömästi, ettei sen perusteella voida juuri enää erotella lapsia toisistaan. Lukemisen alkuvaiheen jälkeen lukusujuvuus onkin keskeinen lukutaidon mittari suomen kaltaisissa säännönmukaisissa kielissä (Aro, Huemer, Heikkilä, & Mönkkönen, 2011). Lukemisen sujuvuuden kehittymistä on tärkeää seurata alkuopetusvaihetta pidempään, sillä osa lukivaikeuksista tulee esiin vasta myöhemmin koulupolulla. Nämä lukivaikeudet ilmenevät erityisesti lukusujuvuuden ongelmina (Perälä, Torppa & Eklund, 2018; Torppa, Eklund, van Bergen, & Lyytinen, 2015), minkä vuoksi erityisesti lukusujuvuutta on tärkeää arvioida pitkin koulupolkua. Myös heikkojen lukijoiden oikeinkirjoittamisen taito jää selvästi ikätasoa heikommaksi (Eklund, Torppa, Aro, Leppänen, & Lyytinen, 2015). Lukusujuvuuden vaikeudet heijastuvat yhtenä tärkeänä osatekijänä luetun ymmärtämiseen ja sitä kautta laajasti kouluoppimiseen. Oikeinkirjoittamisen vaikeudet puolestaan hankaloittavat tuottavaa kirjoittamista. Siksi luku- ja kirjoitustaidon arviointi on tärkeää koulupolun eri vaiheissa, jotta mahdolliset vaikeudet voidaan tunnistaa varhain ja ennaltaehkäistä niiden kasautuvia vaikutuksia.

Luku- ja kirjoitustaidon arvioinnissa voidaan erottaa kolme tasoa: tuen tarpeen tunnistaminen, taitojen yksilöllinen arviointi ja tuen vaikuttavuuden seuranta (Heikkilä, Puttonen, & Siiskonen, 2019). Kertaluonteisen arvioinnin sijaan onkin parempi puhua prosessista: arviointia tarvitaan sekä tuen tarpeen tunnistamiseen, tuen suunnitteluun että sen vaikuttavuuden seurantaan. Prosessin tulisi jatkua siihen asti, kunnes tavoiteltu muutos yksilön taidoissa on saavutettu. Arvioinnin tasoista ensimmäisen, tuen tarpeen tunnistamisen, tavoitteena on tunnistaa oppilaat, joiden lukitaidot ovat selvästi heikommat kuin ikätovereilla eli joiden riski lukivaikeuksiin on kohonnut. Tässä opettajan oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tavallisesti normitettuja ryhmätason seulontatehtäviä. Nämä menetelmät antavat karkeaa kuvaa siitä, poikkeaako lapsen taitotaso ikäryhmästä ja kuinka paljon. Alkuopetukseen on olemassa melko kattavasti tuen tarpeen tunnistamisen menetelmiä (ks. kooste Heikkilä & Puttonen, 2019). Lukivaikeuksien riskin tunnistamiseen vuosiluokille 3-6 on olemassa joitakin normitettuja arviointivälineitä, jotka sisältävät myös lukusujuvuuden arviointitehtäviä (Lindeman, 1998; Lyytinen, & Nevala, 2000). Näiden menetelmien normit ovat kuitenkin jo kohtuullisen iäkkäät, eikä niihin sisälly oikeinkirjoittamisen tehtäviä. Tarvetta on myös seulatyyppisille luetun ymmärtämisen tehtäville, jotka eivät olisi liian kuormittavia sellaisille lapsille, joiden tekninen lukutaito ei ole kehittynyt sujuvaksi. Tässä hankkeessa vastataan tähän tarpeeseen kehittämällä digitaalisia ryhmätason arviointimenetelmiä lukusujuvuuden, oikeinkirjoittamisen sekä luetun ymmärtämisen vaikeuksien tunnistamiseen. Vastaavia menetelmiä on aiemmin kehitetty toisen asteen luku- ja kirjoitustaidon arviointiin (Paananen ym., 2019) ja ollaan paraikaa kehittämässä yläkouluun (ks. https://digilukiseula.nmi.fi/). Hankkeessa hyödynnämme olemassa olevaa teknistä alustaa ja sisällöllistä osaamista uusien menetelmien kehittämisessä.

Karkean arvioinnin lisäksi tukitoimien suunnittelun pohjaksi tarvitaan tarkempaa tietoa vaikeuksien laadusta, niiden syistä ja toisaalta oppijan vahvuuksista. Arvioinnin toisella tasolla taitoja ja niiden taustataitoja arvioidaankin yksilöllisesti, jotta saadaan kuvaa oppijan taidoista, haasteista ja olemassa olevista resursseista. Yksilöllisen arvion perusteella luodaan ymmärrystä siitä, mistä oppijan vaikeuksissa on kysymys ja mihin ne rajautuvat. Näiden tietojen pohjalta lähdetään suunnittelemaan oppijalle sopivia tukitoimia. Yksilöllisiä, normitettuja arviointimenetelmiä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin vuosiluokille 3-6 on olemassa hyvin niukasti (lähinnä Kajamies, Poskiparta, Annevirta, Dufva, & Vauras, 2003). Tässä hankkeessa kehitetään lukusujuvuuden arviointiin tarkoitettuja yksilöllisiä arviointimenetelmiä sana- ja tekstitasolle. Seulontatehtävissä käytettyjä tehtäviä voidaan tässä vaiheessa analysoida tarkemmin kokonaiskuvan luomiseksi oppijan luku- ja kirjoitustaidosta sekä luetun ymmärtämisestä.

Kun luku- ja kirjoitustaidoissa on havaittu haasteita ja taitoja tuetaan, on erittäin tärkeää, että käytettävissä on menetelmiä, joilla yksilöllistä edistymistä voidaan seurata. Arvioinnin kolmannella tasolla huomio kiinnittyykin oppijan taitojen ja ominaisuuksien sijaan oppimisen ja tuen vuorovaikutukseen. Kun yksilön taitoja ja oppimista seurataan ennen tuen aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen, pystytään tuen vaikuttavuutta arvioimaan. Seurantaa varten ei välttämättä tarvita normitettuja välineitä, sillä siinä olennaista ei enää ole verrata oppijan suoriutumista suhteessa ikäryhmään vaan seurata, edistyykö oppija omaan aikaisempaan tasoonsa nähden tuen tavoitteiden mukaisesti. Olennaista seurannan välineissä on se, että ne ovat kohtuullisen vertailukelpoisia toisiinsa nähden ja sopivan tasoisia suhteessa oppijan luku- ja kirjoitustaidon tasoon. Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen seurantaan on olemassa valmiita välineitä melko niukasti. Olemassa olevat ovat kuitenkin melko tuoreita ja käyttökelpoisia varsinkin taitojen alkuvaiheiden arviointiin (Salmi, Järvisalo, Eklund, Polet, & Aro, 2011). Koska tuen tarve on usein pitkäkestoinen, seurannan välineitä on tärkeää olla saatavilla monipuolisesti eri taitoihin ja kattavasti eri luokka-asteille. Tässä hankkeessa laajennetaan seurannan välineiden valikoimaa lukusujuvuuden ja oikeinkirjoituksen tehtävillä, jotta seurannan välineitä riittää pitkäkestoiseen oppimisen seurantaan. Yhteenvetona arvioinnin tavoitteesta voidaan sanoa, että kattavan arvioinnin tuloksena saadaan tietoa siitä, millaiset vaikeudet ja vahvuudet vaikuttavat oppijan suoriutumiseen sekä siitä, millaisin keinoin oppimista voidaan tukea ja miten tuki vaikuttaa. Tällä tavoin arviointi ja tuen suunnittelu ja toteuttaminen kulkevat käsi kädessä tukien toisiaan. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää arviointimateriaali, joka kattaa kaikki kolme arvioinnin tasoa tuen tarpeen tunnistamisesta tuen vaikuttavuuden seurantaan saakka.

Nopean sarjallisen nimeämisen arviointi

Nopealla sarjallisella nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea sujuvasti mielestä sarjallisessa muodossa esitettyjä tuttuja nimikkeitä kuten värejä, kirjaimia tai numeroita. Arjessa nimeämisen taito näkyy esimerkiksi siinä, miten sujuvasti mielestä löytyvät arjen esineiden tai tuttujen ihmisten nimet ja kuinka joustavasti siten pystytään osallistumaan keskusteluun vaikkapa harrastuksista. Nimeämistaitojen on havaittu olevan yhteydessä kielellisiin taitoihin kuten sanavarastoon, työmuistiin, fonologisiin taitoihin ja artikulaatioon (Georgiou, Parrila, Cui & Papadopoulos, 2013; McCallum ym., 2006; Swanson, Trainin, Necoechea & Hammill, 2003). Tutkimuksissa nopeaan sarjalliseen nimeämiseen kohdistuva mielenkiinto on liittynyt erityisesti sen yhteyteen lukutaidon kanssa, sillä nimeämisnopeuden on havaittu liittyvän erityisesti lukutaidon sujuvuuteen (Kirby, Georgiou, Martinussen, & Parrila, 2010; Norton & Wolf, 2012; Papadopoulos, Spanoudis, & Georgiou, 2016). Nimeämisnopeutta voidaan arvioida luotettavasti jo ennen kouluikää, ja sen on havaittu ennustavan lukemisen kehittymistä pitkälle nuoruuteen, jopa aikuisuuteen saakka. Lukutaidon omaksuminen alkuvaiheessa sen on havaittu olevan yhteydessä lukemisen tarkkuuteen ja nopeuteen, mutta myös luetun ymmärtämiseen ja oikeinkirjoittamiseen. Kun lukutaidon alkuvaiheet on ohitettu kouluiässä, nimeämisen sujuvuus näyttää olevan vahvimmin yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Näyttää myös siltä, että nimeämisnopeus ennustaa myös lukuharjoittelun tuloksia, sillä nimeämisvaikeudet ovat olleet yhteydessä heikompaan kuntoutuksesta hyötymiseen ja lukivaikeuksien pysyvyyteen (Kirby ym., 2010; Norton & Wolf, 2012). Nopean sarjallisen nimeämisen vaikeudet näyttävät selittävän erityisen vaikeita ja sitkeitä lukemisen pulmia (Eloranta, Närhi, Eklund, Ahonen, & Aro, 2019), minkä vuoksi nimeämisnopeuden arvioiminen ja seuranta on tärkeää osana kielellisten vaikeuksien ja erityisesti lukivaikeuksien riskin tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja tukitoimien suunnittelua.

Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta nimeämisen prosessiin liittyy useita erilaisia taitoja kuten tarkkaavuuden, suullisen tuottamisen, muistista hakemisen ja visuaalisen hahmottamisen taitoja (Wolf, Bowers, & Biddle, 2000). Siksi onkin ymmärrettävää, että nimeämistä on tutkittu myös muiden taitojen kuin lukemisen yhteydessä. Nimeämisellä on havaittu olevan yhteyksiä sekä tarkkaavuuteen että peruslaskutaitojen kehitykseen – erityisesti sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään faktojen (esim. kertotaulut) sujuvaa hakemista muistista. Siksi yhtenä tämän hankkeen tavoitteena on tutkia tarkemmin, millaisiin oppimiseen ja koulunkäyntiin olennaisesti liittyviin taitoihin (lukemiseen, oikeinkirjoittamiseen, laskemiseen, tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen) nimeämisnopeus on yhteydessä eri ikävaiheissa.

Nopean sarjallisen nimeämisen arviointiin on ollut jo pitkään käytössä luotettava ja helppokäyttöinen arviointimenetelmä (Ahonen, Tuovinen, & Leppäsaari, 2003). Koska menetelmien normit ajan saatossa vanhenevat, tässä hankkeessa kerätään testiin ajanmukaiset normit. Samassa yhteydessä testin normiaineiston ikähaarukkaa laajennetaan kattamaan 5-16-vuotiaat aikaisemman 6-12-vuotiaiden sijaan. Tämä mahdollistaa toisaalta varhaisemman nimeämisvaikeuksien tunnistamisen ja toisaalta taidon pidemmän seurannan, jotta lukivaikeuksien taustaa voidaan paremmin ymmärtää myös aikuisuutta lähestyessä. Lisäksi tutkitaan uudenlaisia tehtävätyyppejä, jotka mahdollisesti ovat vahvemmin yhteydessä matemaattisiin taitoihin (subititsaatiotehtävä; ks. Moll, Göbel, & Snowling, 2015) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen (Stroop; ks. Stringer, Toplak, & Stanovich, 2004) tai mahdollistavat nimeämisen ja lukemisen automatisoitumisen vertailun (sanan nimeämistehtävä; Aro & Wimmer,2003; Salmi, Plyhm, Risberg, Vataja & Westerholm, 2019). Koska samassa yhteydessä kerätään aineistoa lukemisen, oikeinkirjoittamisen, matemaattisten taitojen sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidoista, on ensi kertaa mahdollista tutkia kattavasti nopean sarjallisen nimeämisen taitojen yhteyksiä oppimisen eri osa-alueisiin kohtuullisen suurella aineistolla (n = 1200).

Menettelyt, joiden kohteeksi tutkittavat joutuvat

Käytännön toteutus ja aikataulu. Lukuvuonna 2021-22 kerätään normiaineisto nopean nimeämisen testiin 5-6-vuotiailta ja 1-2-luokkalaisilta sekä täydennetään 3-6-luokkalaisten aineistoa. Syksyn aikana haetaan mukaan päiväkoteja ja esikoululaisia. Alakoulun aineistonkeruuta varten on tehty satunnaisotanta, joka kattaa 200 koulua ympäri Suomen. Syksyn 2021 aikana otetaan yhteyttä näihin kouluihin tutkimusluvan saamiseksi. Jos osallistumiseen tarvitaan kunnan tai kaupungin lupa, tutkimusryhmä hakee sitä ennen tutkimuksen aloittamista.

Päiväkodit ja esikoulut:

Syksyn 2021 aikana toteutetaan päiväkodeissa ja esikouluissa pilottitutkimus, jonka kohderyhmänä ovat 5-6-vuotiaat lapset. Pilottitutkimuksen tarkoituksena on testata ja kehittää edelleen nopean nimeämisen arviointiin tarkoitettuja välineitä. Maalis-huhtikuussa 2022 kerätään nopean nimeämisen testiin normiaineisto. Tutkimukset toteutetaan yksilötutkimuksina osana päiväkoti- tai esikoulupäivää Niilo Mäki Instituutin kouluttamien tutkimusavustajien toimesta. Tutkimusten aikataulu sovitaan yhdessä päiväkodin ja esikoulujen opettajien kanssa.  

Päiväkodin/esikoulun opettaja välittää koteihin tietoa tutkimuksesta sekä linkin sähköiseen tutkimussuostumuslomakkeeseen. Tutkimukseen osallistuvat ne lapset, joiden huoltajat ovat myöntäneet siihen kirjallisen luvan. Mikäli sähköisen tutkimussuostumuksen antaminen ei ole mahdollista, kotiin voidaan toimittaa myös paperinen suostumuslomake, jonka perhe palauttaa päiväkotiin ja annetaan tutkimusavustajalle.  

Tutkimukset toteutetaan yksilötutkimuksina, joiden kesto on lapsesta ja hänen taidoistaan riippuen noin 15-45 minuuttia. Tehtävissä arvioidaan nopean nimeämisen taitoa, kirjaintuntemusta sekä alkavaa lukutaitoa. Lapsi saa tutkimukseen osallistumisesta diplomin ja pienen palkinnon.  

Aineistonkeruussa huomioidaan ajankohtaiset varotoimenpiteet tartuntatautien varalta: Saman päivän aikana tutkimusavustaja toimii vain yhdessä yksikössä, yhdessä lapsiryhmässä. Hän huolehtii käsihygieniasta ja turvaväleistä sekä käyttää maskia tai visiiriä päiväkodin tai esikoulun tiloissa toimiessaan.  

Alakoulut:

Maalis-huhtikuussa 2022 koulujen opettajat ja erityisopettajat toteuttavat tutkimukseen kuuluvat arvioinnit tutkimusryhmän ohjauksessa osana lasten koulupäivää. Ennen tutkimuksen alkua ja sen aikana osallistuvat opettajat saavat arviointiin liittyvää koulutusta ja ohjausta tutkimuksen toteuttamisesta ja käytettävistä menetelmistä, sekä yleisemmin luku- ja kirjoitustaidon sekä nimeämisen kehittymisestä ja sen ongelmista. Koulutus ja ohjaus toteutetaan verkkovälitteisesti, mikä mahdollistaa osallistumisen missä tahansa päin Suomea. 

Opettajat välittävät koteihin tietoa tutkimuksesta (tiivistelmä tutkimuksesta ja linkki tutkimuksen tiivistettyyn kuvaukseen ja tähän tiedotteeseen) sekä linkin sähköiseen tutkimussuostumuslomakkeeseen. Kaikki lapset, joilta määräaikaan mennessä on saatu huoltajan suostumus sähköisen lomakkeen välityksellä, osallistuvat ryhmätehtäviin ja heistä osa lisäksi yksilötehtävien tekemiseen (ks. alla). Vain lapset, jotka ovat saaneet huoltajan suostumuksen, voivat osallistua tutkimukseen. 

Ryhmätehtävät: Maaliskuussa 2022 arvioidaan 3-6-luokkalaisten lasten lukusujuvuuden, oikeinkirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Arviointi kestää noin yhden oppitunnin ryhmää kohden ja sisältää tietokoneella toteutettavia tehtäviä. Tietokonetehtävät toteutetaan Arvio-alustalla (ks. digilukiseula.nmi.fi). Opettajat tai erityisopettajat toteuttavat arviointiin liittyvät käytännön järjestelyt tutkimusryhmän ohjauksessa. Palaute tehtävissä suoriutumisesta näkyy suoraan Arvio-alustan palvelimelta. 

Yksilötehtävät: Osa ryhmätehtäviin osallistuneista lapsista jatkaa erityisopettajan johdolla tehtäviin yksilötehtäviin, joissa arvioidaan lukusujuvuutta, yhteen- ja vähennyslaskusujuvuutta sekä nopean nimeämisen taitoja. Tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistuvat lapset valitaan satunnaisesti, jotta normiaineisto edelleen edustaa kattavasti 3-6-luokkalaisia lapsia. Yksilöarviointiin valitaan vain osa lapsista, jotta arvioinnin kuormittavuus ei kasvaisi opettajaa kohden liian suureksi ja onnistuisi osana tavanomaista koulun toimintaa. Arviointi kestää kunkin lapsen osalta yhteensä noin yhden oppitunnin verran. 

Lapsista kerättävät tiedot: Tutkimuksen aikana lapsista kerätään heidän lukemistaan, kirjoittamistaan, laskemistaan ja nimeämistään koskevaa tietoa. Lisäksi kerätään tietoa muista oppimiseen vaikuttavista asioista (huoltajien kysely sekä huoltajan luvalla opettajan kysely, jossa kysytään oppimisen tuen järjestämisestä sekä tarkkaavuuden taidoista). 

Tutkimuseettiset kysymykset

Hankkeeseen osallistuminen edellyttää lapsen huoltajan eettistä suostumusta. Huoltaja kertoo lapselle tutkimuksesta ja varmistaa myös hänen suostumuksensa tutkimukseen. Opettaja välittää koteihin sähköisesti tietoa tutkimuksesta (tämä tiedote) sekä linkin tutkimussuostumuslomakkeeseen. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistuminen voidaan keskeyttää ja peruuttaa milloin tahansa ilman seuraamuksia ilmoittamalla keskeyttämisestä tutkimusryhmälle. Huoltajilta kysytään lupa kertyvän yksilöllisen tutkimustiedon välittämiseen lapsen opettajalle opetuksen tueksi. Huoltajalla on oikeus saada opettajalta palautetta lapseensa liittyvistä tutkimushavainnoista.

Tutkimuksen hyödyt ja haitat tutkittaville

Tutkimuksen hyödyt. Tutkimuksessa kehitetään tuen tarpeen tunnistamiseen, yksilölliseen arviointiin ja tuen vaikuttavuuden seurantaan tarkoitettuja arvioinnin välineitä. Arviointiin osallistuvan lapsen kannalta tutkimuksen suurin etu on hänen saamansa arvioituja taitoja koskeva palaute. Huoltajat voivat saada opettajan kautta tietoa arvioinnin tuloksista aineistonkeruun loppumisen jälkeen. Tutkimukseen osallistuville opettajille tarjotaan arvioitaviin taitoihin liittyvää koulutusta ja ohjausta. Lukemisen ja laskemisen taitoa koskevan tutkimustiedon lisäksi opettaja saa opetuksen kehittämisen tueksi palautetta ryhmänsä lasten taidoista, mikäli lapsen huoltaja on antanut siihen luvan.

Tutkimuksen mahdolliset haitat. On hyvin epätodennäköistä, että tutkimuksesta koituu lapselle haittoja. Tutkimuksessa käytettävät arviointimenetelmät ovat turvallisia ja vastaavat suurelta osin tehtäviä, joita lapsi tekee myös koulun arjessa. Lapsille, jotka kokevat arviointitilanteet jännittävinä, voi koitua tutkimuksen aikana psyykkistä stressiä. Tätä pyritään lievittämään tekemällä arviointitilanteista rauhallisia ja kannustavia. Lapselle kerrotaan, että arvioinnin tarkoituksena on saada erityisesti tietoa siitä, millä tavoin arviointimenetelmät ja harjoitteluohjelma toimivat, ei ensisijaisesti vertailla lasten välistä suoriutumista tehtävissä. Haittana tutkimuksesta voi olla se, että yksilötutkimuskertojen aikana joutuu olemaan poissa ryhmäopetuksesta, minkä vuoksi opettaja erikseen opastaa läksyihin ja tunnilla opetettuihin asioihin. Tapaturmien tai sairauskohtausten riski ei ole tutkimuksessa suurempi kuin tavanomaisessa koulutyössä. Ohjaavat opettajat ovat varautuneet tällaisissa tilanteissa antamaan tarvittavan ensiavun ja ohjaamaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai pyytämään lisäapua.

Vakuutukset. Koska tutkimus tapahtuu koulupäivän aikana osana koulun normaalia toimintaa, lapsilla on perusopetuslain (34 §) nojalla oikeus maksuttomaan hoitoon koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman johdosta (23.12.1999/1288). Mainitun säädöksen mukaan maksuttomuus koskee tapaturman hoidosta välittömästi aiheutuneita kustannuksia, kuten lääkärinpalkkioita sekä hoito- ja sairaalamaksuja.

Tutkimusaineiston käyttötarkoitus, käsittely ja säilyttäminen

Miten ja mihin tutkimusaineistoa ja -tuloksia aiotaan käyttää?

Tutkimusaineistoa käytetään tutkimusryhmässä arviointimenetelmien kehittämisessä, tutkimuksessa ja opetuksessa. Henkilötietoja käytetään tutkimuksen aikana eri aineistojen (sähköisten ja manuaalisten) yhdistämiseen sekä henkilökohtaisen palautteen antamiseen (huoltajan luvalla).

Tutkimustuloksia aiotaan käyttää arviointimenetelmien kehittämiseen. Lisäksi tutkimustuloksia julkaistaan mahdollisesti kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä julkaisuissa, kongressi- ja seminaariesityksissä sekä opinnäytetöissä. Tutkimukseen osallistuvia opettajia tiedotetaan tutkimustuloksista. Opettaja on vastuussa tutkimustulosten välittämisestä koteihin. Tuloksia voidaan käyttää myös opetustyössä, esimerkiksi opettajien ja erityisopettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksissa. Mikäli huoltaja on antanut suostumuksensa äänitetyn aineiston käyttämiseen, aineisto voidaan tallentaa kansalliseen Kielipankkiin ja sitä voidaan käyttää nimettömänä tutkimuksessa. Vanhemmilla on halutessaan oikeus saada tieto lapsensa suoriutumisesta arviointitehtävissä joko olemalla yhteydessä tutkimukseen osallistuvaan opettajaan tai tutkimusryhmään.

Kuka aineistoa käyttää? Tutkimusryhmän jäsenet saavat käyttää ja hyödyntää tutkimusaineistoa ja -materiaalia tutkimukseen sekä koulutus- ja opetustyöhön ollessaan työsuhteessa Niilo Mäki Instituuttiin. Tutkimusryhmän ulkopuolisille henkilöille voidaan tarvittaessa myöntää lupa anonymisoidun aineiston (aineisto, josta on poistettu tiedot, joiden perusteella tutkittava voidaan tunnistaa) jatkokäyttöön tutkimuksessa ja opetuksessa vastuullisen tutkijan (Riikka Heikkilä) tai Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtajan (Juha-Matti Latvala) suostumuksella. Mikäli huoltaja on erikseen antanut suostumuksen, hankkeessa kerättyä äänidataa (nimettömänä, sis. ääninäytteet) voidaan tallentaa tutkimuskäyttöä varten kansalliseen Kielipankkiin (www.kielipankki.fi). Anonymisoitua aineistoa voidaan tarvittaessa käyttää myös opinnäytetöissä hankkeen vastuullisen tutkijan suostumuksella.

Tutkimusaineiston käsittely ja säilyttäminen

Tutkimuksen aineistonkeruun aikanaaineistossa on mukana tunnistetietoja eli sellaisia henkilötietoja, joilla lapsi voidaan suorasti tai epäsuorasti tunnistaa. Tässä tutkimuksessa näitä tietoja ovat tutkittavan (oppilaan) henkilötiedot (nimi, syntymäaika sekä oppilaan äänidata, joka tallentuu yksilötehtävistä) sekä huoltajan henkilötiedot (nimi ja vapaaehtoisena annettavat yhteystiedot sekä suhde tutkittavaan). Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoja, joita yhdistelemällä oppilas voidaan tietyissä tapauksissa tunnistaa (ks. tarkemmat tiedot tietosuojaselosteesta: nmi.fi/tietosuoja).

Tunnisteellisia tietoja säilytetään, kunnes aineisto on kerätty ja eri lähteistä koottu aineisto on koottu yhteen. Tämän jälkeen aineisto pseudonymisoidaan eli siitä poistetaan suorat tunnistetiedot. Äänidata (ilman nimitietoja) säilytetetään toistaiseksi myöhempiä tutkimuksia varten. Pseudonymisoinnissa lapsen ja opettajan nimitieto poistetaan, koulu ilmaistaan numerokoodilla ja syntymäaika korvataan lapsen iällä (ikä kuukausina). Koodiavain, jonka avulla pseudonymisoitu aineisto voidaan yhdistää tunnistetietoihin säilytetään, kunnes hanke tai tutkimus on päättynyt, tai kunnes tulosten todentaminen tai julkaisija sitä edellyttää. Säilyttämisen jälkeen koodiavain ja henkilötiedot äänidataa lukuun ottamatta hävitetään viimeistään 6 kk kuluessa, eikä sitä arkistoida pitkäaikaissäilytykseen. Tämän jälkeen aineistoa säilytetään anonymisoidussa muodossa, jossa yksittäistä tutkittavaa ei voida tunnistaa. Tutkimustulosten raportoinnissa aineistoa ja tuloksia kuvataan ryhmätasolla niin, ettei yksilöitä tai niiden kouluja voida tunnistaa tuloksista. Tutkimuksesta on laadittu tietosuojavaltuutetun mallin mukainen tietosuojailmoitus, joka on luettavissa osoitteessa nmi.fi/tietosuoja.

Sekä manuaalisen että digitaalisen aineiston säilyttämisessä huolehditaan riittävästä suojauksesta ja tietoturvasta säilyttämällä manuaalista aineistoa lukituissa tiloissa, lukituissa kaapeissa sekä digitaalista aineistoa palomuurein ja salasanoin suojattuna Niilo Mäki Instituutin suojatulla palvelimella.

Tutkittavien oikeudet

Osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista. Tutkittavilla on tutkimuksen aikana oikeus kieltäytyä tutkimuksesta ja keskeyttää tutkimukseen osallistuminen missä vaiheessa tahansa ilman, että siitä aiheutuu heille mitään seuraamuksia. Tutkimuksen järjestelyt ja tulosten raportointi ovat luottamuksellisia. Tutkimuksesta saatavat tutkittavien henkilökohtaiset tiedot tulevat ainoastaan tutkittavan, tutkimuksen arvioinnin ja harjoittelun suorittavan opettajan ja tutkijaryhmän käyttöön. Tulokset julkaistaan arviointimenetelmissä ja tutkimusraporteissa siten, ettei yksittäistä tutkittavaa voi tunnistaa. Tutkittavilla on oikeus saada lisätietoa tutkimuksesta tutkijaryhmän jäseniltä missä vaiheessa tahansa.

Tutkimukseen osallistuminen

Kiitos, kun tutustuitte tutkimusta koskevaan tietoon. Pääsette täyttämään tutkimussuostumuslomakkeen opettajan lähettämästä linkistä. Suosittelemme sähköisen suostumuksen täyttämistä, mutta jos teille ei ole mahdollista täyttää sähköistä kyselyä, saatte lapsenne opettajalta paperisen kyselyn täytettäväksenne sitä pyytämällä. Palautattehan sen opettajan antamaan palautusosoitteeseen.

Kiitokset vaivannäöstänne! Annamme mielellämme lisätietoa tutkimuksesta.

Yhteystietomme:

Lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arvioinnin kehittäminen (LUKINO) -hanke

Niilo Mäki Instituutti (NMI)                                              

nmi.fi/lukino                       

Pirita Korpivaara, projektisuunnittelija
tavoitettavissa ma-pe
p. 040 681 8950
pirita.korpivaara@nmi.fi

Riikka Heikkilä, vastaava tutkija
tavoitettavissa ke-pe
p. 040 805 3884
riikka.heikkila@nmi.fi

Ohjausryhmä:

Paula Salmi, FT, NMI

Maria Niskakoski ent. Paananen, hankevastaava, NMI

Maria Haakana, koulutuspäällikkö, NMI

Päivi Merjonen, PsT, NMI

Jarkko Hautala, PsT, NMI

Timo Ahonen, professori emeritus, Jyväskylän yliopisto, NMI

Anna-Bella Nivala, psykologi, Hippo Terapiaklinikka

Kenneth Eklund, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Ulla Richardson, professori, Jyväskylän yliopisto

Mikko Aro, professori, Jyväskylän yliopisto