Väitöstutkimus oppimisvaikeuksien heijastumisesta aikuisuuteen

Oppimisvaikeuden kanssa pärjää aikuisena, jos saa tukea nuorena

Anna-Kaija Elorannan tuoreessa väitöskirjassa tarkasteltiin lapsena todettujen oppimisvaikeuksien yhteyksiä aikuisuuteen. Lapsuudessa todetut oppimisvaikeudet ovat riski aikuisiässä. Niilo Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nuoruusvaiheella on ratkaiseva merkitys siihen, miten oppimisvaikeudet heijastuvat aikuisuuteen.  

Kerrotko aluksi hieman itsestäsi ja omista taustoistasi?

Olen peruskoulutukseltani psykologian maisteri ja psykologi. Ennen väitöskirjaan liittyvää tutkimustyötäni olen työskennellyt alle kouluikäisten lasten parissa päivähoitopsykologina ja lasten sekä nuorten parissa sairaalan lastenneurologian poliklinikalla. Väitöskirjan valmistuttua siirryin tutkimusmaailmasta takaisin psykologin työhön: aloitin vuodenvaihteessa työt neuropsykologiaan erikoistuvana psykologina ja työskentelen nyt kaiken ikäisten ihmisten kanssa. Tutkimuksen ja käytännön työn näkökulmat tasapainottavat hyvin toisiaan: aikuiseksi kasvamiseen ja ihmiselämään liittyvät ilmiöt näkyvät molemmissa töissä omalla laillaan. 

Väittelit juuri psykologian tohtoriksi, onneksi olkoon! Tutkimuksesi käsitteli oppimisvaikeuksien heijastumista aikuisuuteen. Mitkä olivat tärkeimmät tulokset? 

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsuudessa todettujen oppimisvaikeuksien yhteyksiä koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiässä. Tulokset osoittavat, että lapsuuden oppimisvaikeus ei ole suoraan yhteydessä aikuisiän ongelmiin, mutta vaikeuden jatkuminen tai vaikeuteen liittyvät toissijaiset ongelmat, kuten mielenterveyden ongelmat nuorena, vaikuttavat aikuisikään.  

Tulosten perusteella oppimisvaikeustutkimuksissa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, missä huomioidaan sekä kognitiiviset että psykososiaaliset tekijät eri elämänvaiheissa. Henkilöillä, keillä on oppimisvaikeus, tulisi erityisopetusta ja sosiaalista tukea jatkaa nuoruusiän yli, koska se vaikuttaa yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. 

Tutkimuksesi mukaan erityisesti nuoruudessa saadulla tuella on yhteyksiä koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiässä. Mistä tämä johtui?  

Seurantatutkimuksen tulokset osoittavat monien tekijöiden elämän varrella voivan vaikuttaa siihen, miten oppimisvaikeus heijastuu aikuisikään. Nuoruusvaihe on erityisen merkityksellinen aikuisiän kannalta monessa mielessä. Ensinnäkin lukivaikeustaustaiset aikuiset, joiden lukivaikeus oli lieventynyt (lukutaito oli sujuvoitunut aikuisuuteen mennessä), kokivat saaneensa nuoruudessaan enemmän tukea lähiympäristöltään. Lukivaikeuden lieventyminen taas oli yhteydessä sekä parempaan työllistymiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Toisaalta havaittiin, että oppimisvaikeustaustaisella nuorella ollessa mielenterveysongelmia, hän on aikuisiällä suuremmassa riskissä työttömyyteen ja sairastua mielenterveysongelmiin.  

Tulosten mukaan oppimisvaikeuksien kuntouttaminen ja taitojen harjoittaminen kannattaa, koska taitojen vahvistumisella on myönteistä vaikutusta aikuisiässä asti. Myös lapsen ja nuoren monipuolisella psyykkisellä tukemisella on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia. On ensiarvoisen tärkeää, että nuorten lieviin vaikeuksiin puututtaisiin ajoissa.  
 
Mitä kotona ja koulussa olisi mielestäsi tärkeää tehdä, jos lapsella tai nuorella on todettu oppimisvaikeus?  

Tärkeää olisi tukea lapsen tai nuoren itsetuntoa ja omien vahvuuksien tunnistamista. Lapsen kokiessa tulevansa ymmärretyksi ja saavansa tukea oppimisvaikeuteensa, se on tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin taitojen harjoittaminen. Olisi tärkeää, että lapsi tai nuori kokisi pärjäävänsä elämässä oppimisvaikeudesta huolimatta.  

Oppimisvaikeustaustaisia nuoria pitäisi tukea entistä paremmin toisen asteen opinnoissaan. Myös nuoren mielenterveyden ongelmat, esimerkiksi masentuneisuus tai ahdistuneisuus, tulisi pyrkiä huomaamaan mahdollisimman varhain. Tuen eri muotojen ei tarvitse rajoittua oppilaitosten opettajiin. Myös muu koulun henkilökunta, sosiaalitoimen henkilöstö, harrastustoiminnan vetäjät ja perhe voivat yhdessä vaikuttaa lukivaikeustaustaisen nuoren taitoihin ja hyvinvointiin sekä luoda kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin. 

Kuinka alun perin kiinnostuit oppimisvaikutusten vaikutuksesta aikuisuuteen? Miksi se on mielestäsi tärkeä tutkimusaihe? 

Tutustuin aiheeseen psykologian perusopinnoissani tehdessäni Pro Gradu – pilottitutkimusta Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikan kanssa. Aiheena tutkimuksessa oli Lastentutkimusklinikalla lapsena oppimisvaikeustutkimuksissa käyneiden aikuisten seuranta. Aihe jäi kiehtomaan ja seurasi lopulta väitöskirjaksi.  

Mielestäni on tärkeää nähdä, että oppimisvaikeudet eivät ole pelkästään kouluiän juttu, vaan vaikuttavat jollain tasolla koko elämän ajan. Työskennellessä lasten ja nuorten haasteiden parissa, on tärkeä miettiä, mikä auttaisi heitä parhaiten tulevaisuuden kannalta.  

Koko väitöksen pääset lukemaan täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7948-5

Kirjoittanut Elina Ahonen, kasvatustieteen opiskelija, NMI:n harjoittelija