Niilo Mäki Instituutin uusi julkaisu ”KUMMI 22: Leikitään ja keskitytään varhaiskasvatuksessa – Toimintamalli toiminnanohjauksen tukemiseen” ilmestyy kevään 2024 aikana. Leikitään ja keskitytään -toiminnan tarkoituksena on vahvistaa tavoitteellisen leikin avulla lasten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitoja. Haastattelimme Kummi-julkaisun tekijää Päivi Moisiota LeKe-toiminnasta sekä uudesta Kummista.
LeKe-kummin taustalla kaksi kehittämishanketta
Leikitään ja keskitytään yhdessä -hanke (LeKe yhdessä) oli STEA:n rahoittama hanke, joka toteutui Niilo Mäki Instituutissa vuosina 2020-2023. Hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin 3-6-vuotiaiden lasten itsesäätelyn kehitystä tukevaa, leikkiperustaista varhaiskasvatuksen toimintamallia. LeKe yhdessä -hanke syntyi aiemmassa LeKe-hankkeessa (2017-2019) saatujen kokemusten pohjalta. Aiemmassa LeKe-hankkeessa kehitettiin leikkiperustaista itsesäätelyn tukiohjelmaa perheille.
LeKe-yhdessä -hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää ja laajentaa toimintamallia varhaiskasvatukseen:
”Aikaisemmassa, perheille suunnatussa LeKe-hankkeessa havaittiin, että ohjelmalla oli vaikutusta itsesäätelyyn ja toiminnanohjaukseen lähinnä vanhempien arvioimana eikä vaikutus näkynyt varhaiskasvatuksen ympäristössä. Yhteistyökumppanit kyselivät mallia myös varhaiskasvatukseen. Nämä lähtökohdat johtivat siihen, että haimme uutta hanketta varhaiskasvatuksen ympäristöön. LeKe-yhdessä -hankkeen tiimoilta syntyi tämä Kummi-julkaisu, jonka avulla LeKe-mallia voi toteuttaa varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa olemme ottaneet huomioon kentältä saadut kokemukset, lisäksi leikkivalikoimaakin on laajennettu. Leikkien taitoja kehittäviä ominaisuuksia ja muunneltavuutta on mietitty todella tarkasti”, Moisio kertoo.
Moisio on toiminut LeKe-hankkeiden projektikoordinaattorina ja on nyt ilmestyvän Kummi-julkaisun ensimmäinen kirjoittaja ja toimittaja. Kummi on myös vahvan yhteistyön tulos:
”Julkaisua on ollut tekemässä koko LeKe-tiimi sekä Niilo Mäki Instituutin koulutus- ja julkaisutiimin Assi Karppinen, joka taittaa laajaa materiaaliarkistoa. Tiimiimme kuuluvat hankejohtaja Liisa Klenberg ja projektitutkija Sini Teivaanmäki, jotka ovat myös psykologeja. Minä ja hankekoordinaattori Niina Posio edustamme tiimissä puolestamme varhaiskasvatuksen näkökulmaa”, Moisio kertoo.
Toiminnanohjaus ja itsesäätely ovat LeKe-mallin ydinkäsitteitä
LeKe-toiminta ja siitä tehty Kummi-julkaisu perustuvat vahvaan teoriaan itsesäätelystä ja toiminnanohjauksesta. Itsesäätelyllä tarkoitetaan oman toiminnan mutta myös ajatusten ja tunteiden säätelyä sekä niiden muokkaamista vastaamaan tilanteen vaatimuksia. Itsesäätelyn onnistumiseen vaikuttaa suunnan (tiedämmekö, kuinka tilanteessa tulee toimia) ja motivaation (haluammeko toimia tilanteen vaatimusten ja odotusten mukaan) lisäksi se, millaiset ovat valmiutemme toimia toivotulla tavalla, onko meillä tarpeeksi taitoja toimia näin. Toiminnanohjauksen taidot ovat itsesäätelyn onnistumisen työkaluja eli vaikuttavat vahvasti itsesäätelyn onnistumiseen. Pienten lasten kohdalla toiminnanohjauksen osataidot, inhibitio, työmuisti ja joustavuus ovat keskeisiä, samoin kaikkien näiden taustalla vaikuttava tarkkaavuus. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot ovat taitoja, jotka kehittyvät kasvun edetessä luontaisestikin, mutta ne ovat taitoja, joita voi myös harjoitella ja vahvistaa.
”Toiminnanohjaus ja itsesäätely ovat LeKe-kummissa keskeisiä käsitteitä. Niiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi toteuttaa LeKe-toimintaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Nämä taidot ovat jo lapsuudessa yhteydessä tilanteisiin, joissa pitää oppia uutta. Tällöin täytyy jo kyetä kiinnittämään tarkkaavuutta ja sulkemaan tilanteeseen kuulumattomia ärsykkeitä ulkopuolelle. Toiminnanohjausta ja itsesäätelyä tarvitaan oppimisessa, pitkäjänteisessä toiminnassa ja toisten ihmisten kanssa toimimisessa. Lisäksi pitkittäistutkimuksella on osoitettu, että lapsuuden toiminnanohjaustaidoilla on merkitystä aikuisuuteen saakka. Varhainen tukeminen näissä taidoissa on siis tärkeää. Toiminnanohjaus- ja itsesäätelytaidot ovat taitoja, joita voidaan harjoitella. Tämä on LeKe-toiminnan lähtökohta”, Moisio toteaa.
Leikin avulla kohti tavoitteita
Leikki on valittu harjoittelun välineeksi, koska se on lapsille luontaista ja motivoivaa toimintaa:
”Tyypillisesti LeKe-ryhmissä lapset innostuvat leikkimään ja toistamaan samoja leikkejä, eikä ihme: Leikkiminen liittyy oleellisesti lapsuuteen ja leikkiminen on lapselle luontainen tapa olla maailmassa ja tutkia sitä. LeKe-toiminnan ideana on, että leikitään leikkejä, jotka kehittävät toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Aikuisen rooli on kahdenlainen; aikuinen muokkaa leikkejä siihen suuntaan, että ne ovat taitoja kehittäviä ja innostaa lapsia leikkimään. Aikuisen olisi tärkeä löytää leikkimisen ja heittäytymisen ilo myös itsestään. Tällöin välittää leikkimisen iloa ja motivaatiota myös lapsille”, Moisio kertoo.
Innostaakseen lapsia leikkimään aikuisen on lähdettävä liikkeelle leikeistä, joista itse pitää. Aikuisen tulee olla kanssaleikkijä. Aikuisen roolina on myös havainnoida leikkiä ja ohjata leikkiä siihen suuntaan, että se kehittää toiminnanohjausta ja itsesäätelyä.
”Lapset leikkisivät helposti sillä mukavalla tasolla, jonka he osaavat. Aikuisen tehtävänä on sovittaa leikkimistä niin, että lapsi harjoittelee uutta taitoa siten, ettei se ole liian helppoa eikä liian vaikeaa”, Moisio toteaa.
LeKe-toimintaan on otettu pedagogiseksi välineeksi sääntöleikkejä. Muokkaamalla leikin sääntöjä voidaan muokata myös leikin vaikeustasoa ja tavoitetta. Samoja leikkejä voidaan käyttää eri tavoitteiden tukemiseksi, mutta tärkeää on valita tavoite, jota kohden leikkiä lähdetään ohjaamaan.
Toiminnan ytimessä ovat päivittäiset leikkihetket
LeKe-toiminnan ytimessä ovat päivittäiset, 15 minuutin leikkituokiot, joita toteutetaan kuuden viikon ajan. Tiheä yhdessä leikkimisen toistaminen luo LeKe-leikkimisestä tavan varhaiskasvatuksen arkeen. Ideana on tarjota tavoitteellista, toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitoja kehittävää leikkiä kaikille lapsille. Tavoitteena on tarjota myös niin sanottu plussaryhmä lapsille, jotka tarvitsevat toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitoihin enemmän vahvistusta. Plussaryhmään valitaan lapset tarpeen mukaan, ja siinä leikitään 30 minuuttia kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Tällä määrällä on tutkimusten mukaan ollut suotuisa vaikutus taitojen kehittymiseen.
Moisio kannustaa tarttumaan reippaasti leikkiin:
”Ajatuksena on, että LeKe-toiminnan käyttöön ottaminen olisi mahdollisimman helppoa; lähdettäisiin siis nopeasti leikkimään yhdessä. Valitaan joitain leikkejä ja reflektoidaan leikkimisen jälkeen, osuivatko leikit kohdalleen vai tarvitseeko niitä muokata tai vaihtaa. Alkuun voi selata Kummista leikkejä ja katsoa, miten niissä ohjeistetaan tukemaan toiminnanohjausta. Sitten olisi hyvä miettiä, mitä taitoja tässä ryhmässä olisi erityisesti tarvetta kehittää, mutta tärkeää on miettiä myös sitä, millaisista leikeistä juuri nämä lapset kiinnostuvat. Ja vielä tulisi miettiä sitäkin, mistä itse aikuisena innostuu, jotta voi innostaa lapsia leikkimään”, Moisio kertoo.
Moisio toteaa, että hankevaiheessa mukana olleissa ryhmissä on tehty monenlaisia ratkaisuja sen suhteen, otetaanko leikille oma hetkensä vai onko sitä ujutettu muun toiminnan oheen. LeKe-toiminnassa on vapautta tehdä ratkaisuja, jotka sopivat kunkin varhaiskasvatusryhmän arkeen.
Yhteydenpito vanhempiin on tärkeää
LeKe-toiminnan yksi tärkeä elementti on yhteydenpito vanhempiin. Yhteydenpito on normaalia kuulumisten vaihtoa LeKe-leikkien leikkimisestä ja siitä, mitä ne harjoittavat, mitä lapset ovat niistä pitäneet ja miten taitojen kehitys alkaa näkyä.
”LeKe-Kummissa on materiaalia vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Viestintää voi tehdä myös kirjeiden ja sähköisten viestinten kautta. Viestintä vanhempiin päin on myös innostamista, leikkiohjeiden ja kuvien jakamista. Vanhempien motivoiminen on tärkeä osa viestintää; tavoitteena on siis saada myös vanhemmat mukaan leikkimään lastensa kanssa kotona LeKe-leikkejä. Tavoite perustuu siihen, että leikkimisen positiiviset vaikutukset näkyisivät myös kotona”, Moisio toteaa.
Pysähtyminen arjen käytänteiden äärelle auttaa LeKe-toiminnan aloittamisessa
Moisio kertoo, että varhaiskasvatussuunnitelmassa on paljon erilaisia tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle. Kun on päätetty aloittaa LeKe-toiminta päiväkodissa, kannattaa rajata joitakin muita tavoitteita hetkeksi pois:
”Olisi tärkeää, että ei yritettäisi mahduttaa valmiiseen viikko-ohjelmaan leikkimistä, vaan ajateltaisiin, että tämä on nyt se, mihin keskitymme ja raivaamme tilaa sekä mietimme arjen logistiikkaa esimerkiksi plussaryhmän osalta. Muutenhan tulee tunne, että emme riitä kaikkeen tähän. LeKe-toiminnan aloittaminen vaatii pysähtymistä arjen käytänteiden äärelle. Tähänkin on löytynyt hankeryhmissä luovia ratkaisuja”, Moisio toteaa.
Paitsi arjen ratkaisujen miettimistä, LeKe-toiminnan aloittaminen vaatii myös koko henkilökunnan mukaan ottamista toimintaan perehtymiseen ja sen ohjaamiseen. Jokaisen työntekijän panos on nähtävä yhtä tärkeäksi.
”LeKe-toimintaan otetaan kaikki mukaan; muutkin kuin opettaja toteuttavat sitä. Vaikka henkilöt vaihtuisivatkin välillä, leikin tulee jatkua. Kun kaikki ovat samalla kartalla, hoituu arjen logistiikkakin. Toimitaan asenteella, että nyt lähdetään tekemään LeKeä, eikä yritetäkään tehdä kaikkea samaan aikaan”, Moisio kertoo.
LeKe-Kummissa on vahva teoriaperusta ja avaimet toiminnan käynnistämiseen
LeKe-Kummissa esitellään ensin teorian peruskäsitteet ja perusteet toiminnalle. Tämän jälkeen kuvataan LeKe-toimintaa, jonka jälkeen esitellään materiaalit.
”Tehdessämme julkaisua ajattelimme, että teoriaperustan siinä tulee olla vahva. Näin mallin toteuttaminen ei ole mekaanista eikä toisaalta mene myöskään vain leikkimiseksi vailla päämäärää. Tarkoituksena on esitellä teoriaa sen verran laajasti, että teorian ja menetelmän ytimen voi ymmärtää mahdollisimman perusteellisesti, jotta sitä olisi helpompi jatkossa soveltaa. Näin menetelmästä voisi kehittyä myös ajattelu- ja toimintatapa varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvattajat ovat usein luovia ja haluavat soveltaa; tämän Kummi-julkaisun tarkoituksena on antaa vahva teoriapohja ja käsitys menetelmän ytimestä”, Moisio toteaa.
Itse julkaisun tekeminen sekä LeKe-hankkeissa työskentely ovat olleet Moisiolle uudenlaisia kokemuksia:
”Tämä on ollut minulle opettava prosessi, uusi rooli ja uudenlainen työ. Olen saanut tuottaa materiaalia ja tehdä luovaa työtä, käyttää monenlaisia taitoja. Kummin kokoaminen on ollut todella monipuolinen työ. Olen ollut tässä varhaiskasvatuksen LeKessä mukana suunnitteluvaiheesta asti ja tämä on ollut hieno prosessi”, Moisio kertoo.
Terveiset uutiskirjeen lukijoille: Muistakaa rento asenne ja leikin ilo!
”Leikki on varhaiskasvattajille tuttua toimintaa, mutta se on nyt koottu näihin Kummi-julkaisun kansiin ja tiivistetty tavoitteelliseksi toimintamalliksi. Tarkoitus on, että leikkejä leikitään intensiivisesti, koska sillä on enemmän vaikutusta taitojen kehittymiseen. On tärkeää muistaa myös leikin ilon näkökulma; myös aikuisten olisi hyvä olla ilolla mukana leikissä. Varhaiskasvatuksessa on paljon tavoitteita, ja kannattaakin ottaa rento asenne tekemiseen: Tähän pyritään, mutta kaikki mitä tehdään, on oikeaan suuntaan menemistä. Otetaan asenne, että mallia kohden mennään ja jokainen askel siihen suuntaan on hyvä. Moni on kertonut päiväkodeissa, että tämähän solahti hyvin osaksi arkea”, Moisio kertoo.
”Kaikille uutiskirjeen lukijoille haluaisin lisäksi toivottaa mukavia leikkihetkiä. Leikit ja pelit ovat mahtava tapa olla yhdessä, ja samaan leikkiin saa hyvällä leikin valinnalla ja pienellä sääntöjen säätämisellä mukaan vaikka koko suvun taaperosta vaariin saakka!”