Luetaas! -materiaali: Motivoivaa lukemisen sujuvuuden harjoittelua

Uusi lukemisen harjoittelun materiaali ”Luetaas! Toistavan ääneen lukemisen harjoitusmateriaaleja alkuopetukseen” on valmistunut. Materiaali julkaistaan Niilo Mäki Instituutin sivuilla (luetaas.nmi.fi) sekä Opetushallituksen Avointen oppimateriaalien kirjasto -sivustolla (aoe.fi) huhtikuun alussa. Materiaalin tarkoituksena on tehdä lukemisen sujuvuuden harjoittelemisesta mielekäs ja opetussuunnitelmiin sopiva lukutunti. Materiaali on koottu Niilo Mäki Instituutissa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa, jonka projektisuunnittelijana työskenteli Annastiina Kettunen.

Materiaalin taustalla pitkän linjan lukutaitoasiantuntemusta

Projektisuunnittelija Annastiina Kettunen on filosofian maisteri, suomen kielen asiantuntija ja kielitieteilijä. Hän on työskennellyt Niilo Mäki Instituutissa vuosien ajan; ensimmäinen pesti oli opintojen ohessa tehty tuntityö Lukumummit ja -vaarit -hankkeessa vuonna 2013. Sen jälkeen Kettunen on ollut mukana monessa hankkeessa ja tehtävässä Niilo Mäki Instituutissa, kuten ProKoulussa ja DigiLukiseulan kehittämisessä. Kielitieteilijätaustan myötä Kettunen on ollut mukana erityisesti Niilo Mäki Instituutin lukutaitohankkeissa; Luetaas! -materiaalin tekeminen oli siten luonteva jatko aikaisemmille tehtäville.

Luetaas! -materiaali on syntynyt myös tiimityönä. Niilo Mäki Instituutin tutkimuspäällikkö Jarkko Hautala ohjasi materiaalin tekemisen prosessia, erityisopettaja Jonna Salminen kehitti materiaaliin pedagogiikan ja kirjailija Hannu Hirvonen kirjoitti materiaaliin tekstit.  

Luetaas! -materiaali tukee lukemisen sujuvuuden kehittymistä

Annastiina Kettunen

Kettunen kertoo, että materiaalin kehittämisen taustalla on tieto siitä, että toistava ääneen lukeminen tukee lukemisen sujuvuutta. Lisäksi pohdittiin, millainen materiaali motivoisi oppilaita harjoittelemaan:

”Ajatus lähti siitä, että halusimme saada aikaan motivoivan tavan harjoitella lukusujuvuutta. Se, että otetaan vain jokin teksti ja lähdetään toistamaan sitä ääneen, ei ole motivoivin tapa harjoitella. Niinpä lähdimme kehittämään oppituntikokonaisuutta, joka sisältää kaiken tarvittavan materiaalin toistavaan ääneenlukemisen harjoitteluun kymmentä oppituntia varten.”

Luetaas! -materiaalissa on kyse kymmenen oppitunnin kokonaisuudesta, joka on jaettu kahteen viiden oppitunnin kokonaisuuteen. Opettaja voi valita, ottaako käyttöön viisi tuntia vai kaikki kymmenen tuntia. Yksi materiaalin käytön idea on, että ensimmäiset viisi oppituntia pidettäisiin syyslukukaudella ja toiset viisi kevätlukukaudella. Materiaali on suunnattu 1.-3. -luokkien käyttöön, eli alkuopetukseen. Materiaalia voi käyttää, kun oppilas hallitsee lauseen lukemisen, mutta lukeminen ei ole vielä sujuvaa. Oppilaiden tekstit ovat saatavilla tavutettuna ja ilman tavutusta. Parhaiten materiaali toimii pienryhmässä, mutta sovellettuna sitä voi käyttää myös isommassa opetusryhmässä.

Materiaali on maksuton ja se on tulostettavissa pdf-muodossa. Materiaaliin kuuluu myös opettajan opas.

Satukatkelmat ja tuloskortti motivoivat lukemaan

Materiaalissa yksi oppitunti sisältää satukatkelman, jonka jokainen oppilas käy opettajan luona lukemassa. Katkelma luetaan opettajalle kolme-neljä kertaa, eli lukemista toistetaan. Oppilas lukee tekstiä tietyn ajan ja opettaja merkitsee ylös, miten pitkälle oppilas lukemisessaan ehti. On oletettavaa, että oppilas pääsee lukemisessaan kerta kerralta pidemmälle. Lukuharjoituksen lisäksi täytetään myös tuloskortti, jonka avulla lapselle visuaalisesti näytetään lukemisen sujuvuudessa edistyminen:

”Tämä motivoi lasta lukemaan. Lapselle konkretisoidaan, miten harjoittelemalla voi edistyä. Näin osoitetaan, että harjoittelulla on merkitystä”, Kettunen kertoo.

Paitsi lukuharjoituksesta, materiaalissa on kyse myös pistetyöskentelystä luokassa. Pisteet voi järjestää vaikkapa niin, että yhdessä työskentelypisteessä luetaan satua opettajalle ääneen, toisessa pisteessä luetaan tietotekstiä, kolmannessa luetaan runoja, neljännessä pisteessä väritetään sadun kuvia ja viidennessä kirjoitetaan sanoja.

Sadut kirjailijan kynästä, tietotekstit syventävät satujen teemoja

Kaikki Luetaas! -materiaalin sadut on kirjoittanut lastenkirjailija Hannu Hirvonen. Kun materiaalin sisältöä suunniteltiin, siihen valittiin kaksi aikaisemmin julkaisematonta Hirvosen kirjoittamaa satua, jotka olivat hauskoja ja riittävän lyhyitä.  Hirvonen on myös tehnyt materiaaliin runot, jotka käsittelevät satujen aiheita. Satujen teemoja syvennetään tietoteksteissä, jotka Kettunen on työstänyt. Toinen materiaalin satuteemoista on urhea merirosvolaivan laivakoira Rufferaff; tietoteksteissä syvennytään siten mereen, laivoihin ja merirosvoukseen. Kun Rufferaff tapaa esimerkiksi merimakkaroita, tietotekstissä kerrotaan, mikä on merimakkara. Sadut sisältävät huumoria ja niiden on tarkoitus tehdä lukemisen sujuvuuden harjoittelusta hauskaa, iloista ja kiinnostavaa.

”Samaan aikaan, kun työstin Luetaas! -materiaalin tietotekstejä, tein myös alakoulun DigiLukiseulan luetun ymmärtämisen seurannan välineitä. Silloin kävin paljon keskustelua DigiLukiseulan tiimin kanssa siitä, mikä olisi sopiva tietotekstien vaikeustaso. Luetaas! -materiaalissa tietotekstejä on rakennettu siten, että kaikista vaikeimpia sanoja on vältetty ja sanojen merkityksiä avataan oppilaalle. Näin mahdollistetaan myös sisällöllisesti uuden oppimista, ei vain lueta sanoja”, Kettunen kertoo.

Luetaas! -materiaalin kehitystyössä on painotettu toistavaa ääneen lukemista, mutta oppilas harjoittelee siinä lisäksi myös erilaisten tekstilajien lukemista ja tuntemusta sekä kirjoittamista. Tuokion lopuksi jutellaan, miltä harjoitteleminen tuntui ja miltä lukemisen sujuvoituminen tuntuu. Lisäksi voidaan pohtia, mitä uusia sanoja jäi mieleen.

”Tämä materiaali on suunniteltu siten, että lukeminen olisi mahdollisimman mielekästä ja samalla voi kartuttaa eri tekstilajien tuntemusta (satu, runo, tietoteksti). Materiaali on suunniteltu siten, että samaa materiaalia voi käyttää ryhmässä eri tasoisten oppilaiden kanssa eli sitä pystyy hyvin eriyttämään. Tässä on ajateltu myös erityisesti edistymisen näkyväksi tekemistä, mikä toimii motivaation lähteenä”, Kettunen toteaa.

Tehokas lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmä

Kettunen kertoo, että tutkimusten mukaan lukemisen sujuvuutta voidaan tehokkaasti harjoittaa toistavan ääneen lukemisen menetelmällä. Toistavaa ääneen lukemista hyödynnetään myös esimerkiksi lukuteatteri-menetelmässä. Toistavassa ääneen lukemisessa sama teksti luetaan useaan kertaan ääneen. Kun tekstiä luetaan uudelleen ja uudelleen, syntyy kokemus sujuvasta lukemisesta ja lukija voi myös huomata harjoittelun merkityksen. Toisto on siis lukijalle erittäin palkitsevaa, koska lukeminen sujuu kerta kerralta paremmin.

”Lisäksi on todettu, että pitkäjänteisesti harjoiteltuna myös uusien tekstien lukeminen sujuvoituu, eli hyöty ei jää vain yhteen toistettuun tekstiin. Siirtymävaikutusta taidossa siis on”, Kettunen toteaa.

Ääneen lukeminen ohjaa äänteiden ja tavujen kokoamiseen yhdeksi sanaksi ja auttaa tavujen painottamista. Myös sanojen taivutusmuodot ja yhdyssanat tulee huomioitua, koska sanat on luettava alusta loppuun kokonaisuutena. Toistava lukeminen harjoittaa todennäköisesti myös tekstin ennakointia.

Tiedonkeruuta materiaalien vaikuttavuudesta

Hankkeen verkkosivuilla osoitteessa luetaas.nmi.fi/tutkimus on avoinna lomake, johon opettaja voi syöttää täysin anonyymisti Luetaas! -tunneille osallistuneiden oppilaidensa lukusujuvuuden tuloksen ennen ja jälkeen harjoittelujaksoa.  

”Opettajien ilmoittamista tuloksista saisimme kerrytettyä tutkimusmateriaalia, joka antaisi näyttöä siitä, että tätä materiaalia käytettäessä lukusujuvuus kehittyy hyvää vauhtia”, Kettunen toteaa.

 Annastiinan terveiset uutiskirjeen lukijoille

Kettunen kertoo olleensa aina suuri nippeli- ja faktatiedon ystävä. Hänellä on vinkki uutiskirjeen lukijoille, pilke silmäkulmassa:

”Kannattaa tutustua erilaisiin lasten tietokirjoihin, niin aikuisena kuin lastenkin kanssa. Tietokirjoja on hyvin monenlaisia ja niistä saa aikuinenkin itselleen paljon mielenkiintoista tietoa. Lasten tietokirjahylly kannattaa siis käydä säännöllisesti katsomassa kirjastossa! Tietokirjat kunniaan! Tässäpä vielä fakta esimerkiksi materiaalissa käsitellyistä merimakkaroista: Merimakkaroita on melkein parituhatta lajia ja pienimmät merimakkarat ovat alle sentin mittaisia ja suurimmat merimakkarat ovat viisimetrisiä.”

Tutustu materiaaliin ja hanki se itsellesi täältä!