Mitä tarkoitetaan laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla ja mitä merkitystä niillä on yhteiskunnallisesti? Mikä on itsesäätelyn merkitys lapsen hyvinvoinnille? Entä onko ruutuajalla vaikutusta lapsen kehityksen viivästymiseen? Mitä tarkoitetaan lukitaitojen kokonaisvaltaisella arvioinnilla ja miten esiopetusikäisten lasten lukivalmiuksia voidaan tukea ryhmämuotoisesti? Millainen ryhmätoiminta tukee nepsy-lasten perheitä, joissa pelaaminen aiheuttaa haasteita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saatiin vastaus valtakunnallisessa Oppimis- ja oppimisvaikeustutkijatapaamisessa, joka järjestettiin 5.-6.10.2023 Jyväskylässä.
Tutkijatapaaminen järjestettiin Jyväskylän yliopistolla Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikkö InterLearnin yhteistyönä. Tapaamisen tarkoituksena oli kutsua koolle suomalaiset oppimis- ja oppimisvaikeustutkijat eri tieteenaloilta esittelemään meneillään olevaa työtään sekä tutkimustuloksiaan. Tarkoituksena oli myös luoda katsaus alan tutkimuksen nykytilaan. Tapaamiseen osallistui 140 tutkijaa ja kuulijaa.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tulisi tunnistaa ajoissa
PsT ja neuropsykologian erikoispsykologi Minna Peltopuro käsitteli keynote-puheenvuorossaan ”Borderline intellectual functioning: Addressing the challenges of societal recognition and support” laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, niiden tunnistamisen tärkeyttä ja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien yhteiskunnallisia vaikutuksia. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat ilmiö, jota kuvaavat toimintakyvyn haasteet sekä keskimääräistä alhaisempi kognitiivinen kykytaso. Kykytaso asettuu älykkyysosamäärän välille 70-85. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tulee kuitenkin erottaa erityisistä oppimisvaikeuksista sekä lievästä kehitysvammaisuudesta. Peltopuro totesi, että laaja-alaisista oppimisvaikeuksista on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin vain vähän tutkimusta. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet aiheuttavat riskin yhteiskunnalliselle syrjäytymiselle; laaja-alaiset oppimisvaikeudet merkitsevät sosiaalisia haasteita, matalampaa koulutusta sekä todennäköisempää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä. Verrattuna samanikäiseen väestöön laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavilla henkilöillä riski vakaville mielenterveysongelmille on vähintään kaksinkertainen.
Peltopuron mukaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet tulisi tunnistaa nykyistä tehokkaammin, ja mielellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukea tulisi kehittää vastaamaan juuri laaja-alaisten oppimisvaikeuksiin liittyviin haasteisiin, ja tuen muotojen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon laaja-alaisten oppimisvaikeuksien mukanaan tuomat haasteet kognitiossa sekä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien heterogeenisuus. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi tehokkaiden tuen muotojen löytämiseksi. Tarvetta on myös tunnistaa paremmin laaja-alaiset oppimisvaikeudet ilmiönä sekä luoda periaatteet ilmiön tunnistamiselle, diagnosointiprosessille, hoidolle ja tuen muodoille. Peltopuro nosti esille myös poliittisen päätöksenteon merkityksen työllistymisen ja yhteiskunnan tarjoaman tuen näkökulmista.
Tutustu Peltopuron väitöskirjaan “Borderline Intellectual Functioning – Exploring the Invisible”
Monipuolista tutkimusta lukitaidoista digipelaamiseen hallintaan
Esittelemme alla satunnaisesti muutamia tutkimuksia, jotka olivat esillä tutkijatapaamisessa. Esittelyn ohessa on linkki kunkin tutkimuksen tai hankkeen abstraktiin ja kotisivuihin.
Lukitaitojen kokonaisvaltainen arviointi tukitoimien suunnittelun ja seurannan pohjana
Riikka Heikkilä, Pirita Korpivaara ja Maria Niskakoski
Lukutaidon tukeminen lähtee liikkeelle taitojen kokonaisvaltaisesta arvioinnista. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan yksilöllisesti kohdennetut tukitoimet. Siksi arvioinnin on tärkeää olla kattavaa ja luotettavaa.
DigiLukiseula on koko peruskouluun ja toiselle asteelle suunnattu sähköinen arviointiväline, jonka tavoitteena on tunnistaa ne oppilaat, joilla on tuen tarvetta lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. DigiLukiseulaa voi pitää luotettavana arviointivälineenä, koska se on suunniteltu ja pilotoitu huolellisesti, se kattaa olennaiset luku- ja kirjoitustaidon osa-alueet ja se erottelee hyviä ja heikkoja lukijoita toisistaan. DigiLukiseulan normit myös edustavat kohdejoukkoa sekä alueellisesti että taidollisesti ja sen tehtävät antavat samanlaisia tuloksia kuin muut normitetut samaa asiaa mittaavat testit.
Esityksessä kuvattiin myös kehitteillä olevia lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineitä, jotka on tarkoitettu yksilölliseen arviointiin ja oppimisen seurantaan. Ne julkaistaan vuonna 2024 osana arviointivälinettä, jonka nimi on AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3-6.
Tutustu DigiLukiseulaan ja esityksen abstraktiin.
ESKO siili – ryhmät esiopetusikäisten lasten kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien tukemisessa
Terhi M. Helminen, Kaisa Peltomaa, Matti Luume, Narda Ortila, Katariina Sarlund ja Katja Nivala
ESKO siili -ohjelman tavoitteena on tukea kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien kehittymistä esiopetusikäisillä lapsilla, joilla havaitaan tuen tarvetta lukivalmiuksissa. Siili-tutkimusprojektissa selvitettiin tämän 10 tapaamiskertaa sisältävän ryhmäintervention vaikutusta kielellisten ja motivationaalisten lukivalmiuksien kehittymiseen esiopetuskeväänä, ja arvioitiin ryhmiin osallistuneiden lasten lukimotivaatiota 2. luokan keväällä.
Vaikka lapset valittiin ESKO siili -ryhmiin kielellisiä lukivalmiuksia arvioivan seulan pohjalta, myös heidän kiinnostuksensa kirjaimilla ja sanoihin leikittelyyn, sekä tehtävätyöskentelyyn suuntautuminen sinnikkäästi oppimista edistävällä tavalla (ns. tehtäväorientaatio) oli vähäisempää kuin lukivalmiuksiltaan tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla. Tutkimuksen tulokset antoivat alustavaa näyttöä siitä, että interventio vaikutti myönteisesti lasten taitojen kehittymiseen sekä kirjaintuntemuksessa että fonologisissa taidoissa, ja lisäsi lasten kiinnostusta kirjaimia ja sanoja kohtaan. Sekä kielelliset että motivationaaliset lukivalmiudet ennustivat kiinnostusta lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä tehtäväorientaatiota alkuopetuksen lopulla. Tutkimuksen tulokset korostavat sekä kielellisiin että motivationaalisiin lukivalmiuksiin suuntautuvan varhaisen tuen tärkeyttä.
Tutustu Siili-tutkimukseen sekä esityksen abstraktiin.
Lukuteatterin vaikuttavuus erityisopetuksessa
Jarkko Hautala, Roosa Karhunen, Enni Junttila, Miia Ronimus
Lukuteatterissa harjoitellaan ilmaisevaa ääneen lukemista näytelmätekstien parissa.
Suomen Akatemian rahoittamassa ReadDrama -hankkeessa (2018-2023) tutkittiin lukuteatteriohjelmien vaikuttavuutta kehittää hitaiden lukijoiden lukusujuvuutta.
Lukuteatteri oli yhtä tehokas tapa harjoitella lukusujuvuutta kuin perinteinen ääneen lukemisen harjoittelu. Heikotkin lukijat pitivät lukuteatterista ja halusivat esiintyä muille oppilaille. Esiintymistavoite edisti erityisesti poikien kiinnittymistä lukuteatteriin. Lukuteatteri myös vähensi väliaikaisesti ääneen lukemiseen kohdistuvaa jännittämistä.
Hankkeen lukuteatteriohjelmat on julkaistu avoimesti täällä. Myös opettajan käsikirja on julkaistu NMI:n KUMMI-sarjassa. Tutustu esityksen abstraktiin.
Tunteiden merkitys lukemisen vaikeuksissa
Miia Ronimus
Suoritustilanteisiin liittyviä tunteita (englanniksi achievement emotions) on toistaiseksi tutkittu vain vähän lapsilla, joilla on oppimisen pulmia. Tunteilla voi kuitenkin olla suuri merkitys esimerkiksi sen kannalta, jaksaako lapsi keskittyä ja ponnistella haastavissa suoritustilanteissa, kuten vaikean lukutehtävän parissa. Myönteiset tunteet (kuten ilo ja toivo) on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempiin oppimistuloksiin, kun taas kielteiset tunteet (kuten pelko, ikävystyminen ja suuttumus) on yhdistetty heikompiin tuloksiin.
Tutustu tutkimusartikkeliin sekä esityksen abstraktiin.
Leikitään ja keskitytään -toiminnan vaikutus vanhemmuuden stressiin
Sini Teivaanmäki, Liisa Klenberg
Perheille suunnatun Leikitään ja keskitytään (LeKe)-intervention on aiemmissa tutkimuksissa todettu vähentävän lasten toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen ongelmia kodin tilanteissa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, vaikuttaako vanhempien ja lapsen yhteiseen leikkiin perustuva toiminta myös vanhempien stressiin. Mukana oli 95 perhettä, joissa vanhemmilla oli huoli 4-5-vuotiaan lapsen ylivilkkaudesta ja keskittymisen vaikeuksista. Vanhemmat arvioivat kokemaansa stressiä kyselylomakkeella, jossa eriteltiin lapsen käyttäytymiseen, vanhempaan itseensä sekä lapsi-vanhempi-vuorovaikutukseen liittyviä kuormitustekijöitä. Tutkijatapaamisessa esitettiin alustavia tuloksia, jotka julkaistaan myöhemmin, kun tutkimus on läpäissyt vertaisarvioinnin.
Tutustu Leikitään ja keskitytään -hankkeeseen sekä esityksen abstraktiin.
Pelaa fiksusti –ryhmätoimintamalli nepsy-lasten perheille
Päivi Merjonen, Julia Turok, Adrienn Jalonen
Pelaa fiksusti -hankkeen tarkoituksena on kehittää uusi ryhmätoimintamalli alakouluikäisten nepsy-lasten perheille, joissa pelaaminen aiheuttaa haasteita, ja tutkia, ilmeneekö heidän käyttäytymisessään tai hyvinvoinnissaan muutoksia ryhmätoimintaan osallistumisen myötä. Tähän mennessä Pelaa fiksusti -hankkeessa 15 perhettä on osallistunut 13 viikkoa kestäviin ryhmiin. Otoskoko on vielä melko pieni, mutta tulokset viittaavat siihen, että ryhmätoiminnalla olisi positiivisia vaikutuksia osallistujien käyttäytymiseen. Ryhmien lopuksi osallistujat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä ryhmätoimintaan. Koko perheelle suunnattu ryhmätoiminta, joka perustuu vertaistukeen ja psykoedukaatioon, vaikuttaa vähentävän pelaamisen haasteita perheissä sekä parantavan minäpystyvyyttä pelikasvatuksessa.
Tutustu Pelaa Fiksusti -hankkeeseen sekä esityksen abstraktiin.