Vuonna 2025 käynnistyvässä LYSTI-hankkeessa kehitetään välinettä luetun ymmärtämisen strategioiden arviointiin opetus- ja kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön. Haastattelimme LYSTI-hankkeen vastaavaa tutkijaa Riikka Heikkilää. Tässä jutussa Heikkilä kertoo itsestään tutkijana, LYSTI-hankkeen taustasta ja tavoitteista sekä luetun ymmärtämisen arvioinnista.
Pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistyötä oppimisvaikeuksien parissa
Olen Riikka Heikkilä, tutkija, neuropsykologi ja täydennyskouluttaja. Olen ilokseni saanut toteuttaa näitä kaikkia kolmea osa-aluetta työssäni oppimisvaikeuksien parissa, sillä olen tehnyt tutkimus- ja kehittämistyötä, arvioinut ja kuntouttanut lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia sekä täydennyskouluttanut opetusalan ammattilaisia. Koen, että tutkimuksen ja käytännön työn yhdistäminen sekä jatkuva vuorovaikutus kentän toimijoiden kanssa on tärkeää siinä, että ymmärrys oppimisvaikeuksista lisääntyy ja saadaan välineitä, jotka oikeasti toimivat arjessa. Tällä hetkellä olen vastaavana tutkijana LUKINO-hankkeessa, jossa kehitetään tutkimusperustaisia välineitä luku- ja kirjoitustaidon ja nopean nimeämisen arviointiin.
Kävin tutustumassa Niilo Mäki Instituuttiin eräänä avointen ovien päivänä vuosituhannen alussa ja ihastuin kovasti siihen työhön, jota Niilo Mäki Instituutissa tehdään, koska siinä tutkimus ja käytäntö yhdistyvät merkityksellisen aiheen äärellä. Pääsin varasijalta Niilo Mäki Instituutin ja perheneuvolan Lastentutkimusklinikalle harjoitteluun vuonna 2004 ja sille tielle jäin. Ensin tein klinikan aineistosta gradun, sitten tarjoutui mahdollisuus jäädä projektitöihin ja tehdä väitöskirjaa. Olen saanut työskennellä Niilo Mäki Instituutissa useassa eri projektissa, esimerkiksi LukiMat-hankkeessa ja Ekapelin kehitystyössä sekä nyt viimeisimpinä arviointimenetelmien kehittämisen parissa ReadAll- ja LUKINO-hankkeissa. Ensi syksynä tulee siis jo 20 vuotta siitä, kun taloon tulin, eikä vielä ole kiirettä pois.
Väline luetun ymmärtämisen strategioiden arviointiin
LYSTI-hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. LYSTI-hankkeessa kehitetään välinettä luetun ymmärtämisen strategioiden arviointiin opetus- ja kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön. PISA-tutkimuksessa tietoisuus hyvistä luetun ymmärtämisen strategioista selitti jopa neljänneksen nuorten suoriutumisesta luetun ymmärtämistä mittaavassa PISA-kokeessa. Näiden strategioiden arviointiin tarvitaan kuitenkin jo alakouluun väline, joka antaa opettajalle tai kuntouttajalle tietoa siitä, millaisia taitoja oppijalla on ja missä taidoissa tarvitaan tukea. LYSTI-menetelmää kehitetään juuri tähän tarpeeseen. Lisäksi sen avulla voidaan arvioida myös lapsen käyttämien luetun ymmärtämisen strategioiden (esim. ennakointi, monitorointi, arviointi ja tiivistäminen) kehittymistä tuen aikana.
LYSTI-hanke alkaa vuoden 2025 alkupuolella, kun LUKINO-hanke päättyy ja siinä kehitetyt arviointimenetelmät valmistuvat. Ennen LYSTI-menetelmää on siis luvassa muita tärkeitä arvioinnin ja tuen menetelmiä: ”AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3– 6. Yksilöllinen arviointi ja oppimisen seuranta” sekä ”Nopean nimeämisen testi – RAN”. Tulossa on myös uusi KUMMI-opas, joka käsittelee nimeämisen arviointia ja tukemista. LYSTI-hanke kestää 7–8 kuukautta ja toivomme, että sen jälkeen pääsemme jatkamaan työskentelyä esimerkiksi luetun ymmärtämisen tukemisen parissa.
LYSTI-hanke työllistää osa-aikaisesti sekä minut että projektisuunnittelijan. Kuten tähänastisessa kehittämistyössäkin, tarvitsemme hankkeen toteutumiseen moniammatillista osaamista Niilo Mäki Instituutin sisältä ja yliopistolta sekä vapaaehtoisilta opettajilta ja kuntouttajilta. Hankkeessa toteutetaan käyttäjätutkimus, jossa arvioidaan välineen luotettavuutta ja jonka perusteella LYSTI-menetelmää muokataan käyttäjälähtöisemmäksi. Hyvä arviointiväline on sekä tutkimusperustainen että helppokäyttöinen, ja siksi sitä kehitetään yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Menetelmää ja tutkimusta suunnitellessa on hyödynnetty ja hyödynnetään jatkossakin luetun ymmärtämiseen perehtyneiden tutkijoiden tietämystä.
LYSTIn idea syntyi LUKINO-hankkeessa
LUKINO-hankkeessa olemme kehittäneet arviointimenetelmiä luku- ja kirjoitustaitojen arviointiin ja oppimisen seurantaan. Peruslukutaidon omaksuminen ja sen arviointi on tärkeää, mutta pian lukemaan oppimisesta siirrytään lukemalla oppimiseen, eli luetun ymmärtämisen puolelle. Ajattelimme, että myös luetun ymmärtämisen taitojen seurantaan tarvittaisiin sopiva väline, jotta kehittymistä tuen aikana voitaisiin arvioida. Luetun ymmärtämistä arvioidaan usein tehtävillä, joissa luetaan teksti ja vastataan siihen liittyviin kysymyksiin. Hankaluutena näissä tehtävissä on kuitenkin se, että jos halutaan seurata kehittymistä tuen aikana, samaa tehtävää ei ole mielekästä toistaa, eikä täysin samantasoisia tehtäviä ole helppoa luoda. Oppijan suoriutuminen on usein myös tekstikohtaista. Pyysimme ajatteluapua meitä viisaammilta. Tuija Aro, joka on kirjoittanut luetun ymmärtämisen harjoitteluun tarkoitetun Kummi 1 -kirjan, kertoi että luetun ymmärtämistä voidaan arvioida kahdesta näkökulmasta: mitä luen tai miten luen. Näistä jälkimmäinen kuvaa strategioita, eli niitä keinoja, joilla luetusta saadaan olennainen irti. Päätimme tarttua tähän näkökulmaan, sillä luetun ymmärtämisen strategioita voidaan oppia ja opettaa. Ne ovat työkaluja, jotka oletettavasti siirtyvät tilanteesta ja tekstistä toiseen oppijan mukana.
Luetun ymmärtäminen on välttämätön edellytys kaikelle kouluoppimiselle
Luetun ymmärtämisellä tarkoitetaan OECD:n määritelmän mukaan kykyä ymmärtää, käyttää ja arvioida kirjoitettua tekstiä omien tavoitteiden saavuttamiseksi, oman tietämyksen ja potentiaalin kasvattamiseksi ja osallistumiseksi yhteiskuntaan. Luetun ymmärtäminen on välttämätön edellytys lähes kaikelle kouluoppimiselle. Luetun ymmärtämisen taito heijastuu kouluiässä laajasti oppimiseen, tiedonhakuun ja koulumenestykseen sekä myöhemmin myös elämässä suoriutumiseen. Luetun ymmärtäminen onkin kansalaistaito, jonka tukemiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Kuten esimerkiksi PISA-tutkimus on osoittanut, luetun ymmärtämisen taso on laskenut koko 2000-luvun ajan, viime vuosina aikaisempaa jyrkemmin. Erityisesti heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut. Siksi luetun ymmärtämisen taitoihin on tärkeää puuttua.
Kun pohditaan, mitä sitten pitäisi arvioida ja tukea, kun halutaan kohentaa luetun ymmärtämistä, on tärkeää muistaa, että luetun ymmärtäminen on monisyinen taito. Sen kehittymiseen vaikuttavat muun muassa lukusujuvuus, sanavarasto, kuullun ymmärtäminen, muisti sekä luetun ymmärtämisen strategiat ja metakognitiiviset tiedot ja taidot. Näihin kaikkiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, mutta tässä hankkeessa pureudutaan erityisesti strategioihin ja metakognitiivisiin taitoihin. Tässä yhteydessä metakognitiolla tarkoitetaan oppijan kykyä olla tietoinen käyttämistään lukustrategioista ja niiden hyödyllisyydestä.
Luetun ymmärtämistä voidaan arvioida monin tavoin
Luetun ymmärtämisen arviointia voi lähestyä monesta eri suunnasta. Kuten edellä todettiin, voidaan esimerkiksi arvioida joko sitä, mitä luetusta jäi mieleen tai sitten sitä, millä tavalla luettiin, jotta opittiin ne asiat, jotka jäivät mieleen (strategiat ja metakognitiiviset taidot). Luetun ymmärtämistä voidaan lähestyä myös sen muiden taustataitojen kautta, eli arvioimalla lukusujuvuutta, sanavarastoa, kuullun ymmärtämistä, lyhytkestoista muistia tai tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. LYSTI-hankkeessa keskeisinä ovat luetun ymmärtämisen strategiat kuten kyky ennakoida, monitoroida, arvioida ja tiivistää lukemaansa.
Uskomme, että oppijan käyttämien luetun ymmärtämisen strategioiden arviointi antaa opettajalle tai kuntouttajalle tietoa, jonka perusteella hän voi suunnitella oppilaan tarvitsemia tukitoimia. Arviointiväline toimii siis tuen suunnittelun ja seurannan työkaluna. Vaikka luetun ymmärtämisen strategioita voidaan opettaa ja oppia siinä missä muitakin taitoja, niitä ei usein tiedosteta. LYSTI-arvioinnissa nämä asiat nostetaan esille ja harjoittelun kohteiksi. Hyvien luetun ymmärtämisen strategioiden avulla voidaan kompensoida haasteita muilla luetun ymmärtämisen taustalla olevilla alueilla. Strategioita käyttämällä esimerkiksi hidas lukija pystyy löytämään tärkeimmät asiat tekstistä, tai lapsi, jonka on vaikeaa keskittyä lukemiseen, oppii monitoroimaan sitä, milloin on syytä palata takaisin päin lukemaan uudelleen ajatuksen kanssa.
Tutkimustyössä kantaa mielenkiinto, uteliaisuus ja kokemus
Olen hankkeesta innoissani, koska ajattelen, että tällä hankkeella on merkitystä sekä tutkimuksen että ennen kaikkea käytännön kannalta. Ajattelen, että minua auttaa tutkimustyössä oma mielenkiinto ja uteliaisuus sekä jo hankittu tietämys ja kokemus tutkimaltani alalta. Olen aina ajatellut, että hyvä tutkimus syntyy teorian ja käytännön yhtymäkohdassa. Minua auttaa se, että minulla on kokemusta sekä tutkimuksesta että käytännön arviointi- ja kuntoutustyöstä. Myös vuorovaikutus opetus- ja kuntoutusalan ammattilaisten kanssa antaa minulle jatkuvasti palautetta kentällä olevista tarpeista. Parhainkaan tutkija ei saa yksin kovin paljon aikaiseksi. Salaisuuteni onkin huikea tiimi, moniammatillinen työyhteisö ja yhteistyöhaluiset verkostot, joiden avulla tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään tehokkaasti erilaista osaamista ja ideoita hyödyntäen.
Terveiseni uutiskirjeen lukijoille
Terveiseni uutiskirjeen lukijoille: Parhain lahja lapselle kotona, koulussa tai kuntoutuksessa on lukuinnostuksen herättäminen. Jos lapsi tarttuu vapaaehtoisesti kirjaan, katoaa ennen pitkää moni ongelma, joita olen tutkimustyössäni pyrkinyt ratkomaan.