Tähtäimessä tutkimusperustainen lukivaikeuksien arviointi
LUKINO-hanke on Niilo Mäki Instituutin rahoittama nelivuotinen hanke, jossa kehitetään uusia käytännön opetustyöhön tarkoitettuja arviointimenetelmiä lukemisen, kirjoittamisen ja nopean nimeämisen arviointiin. Tavoitteena on luoda arviointiin tutkimustietoon perustuvia välineitä, jotka kattavat arvioinnin seulontavaiheesta yksilöllisesti annetun tuen seurantaan.
Lukivaikeus koskettaa noin 5-10 prosenttia lapsista ja nuorista. Näihin yleisiin oppimisvaikeuksiin on tärkeä puuttua ajoissa ja riittävän laajalla arvioinnilla, jotta tukitoimenpiteitä päästäisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan mahdollisimman tarkasti ja vaikuttavasti. LUKINO-hankkeessa syntyvätkin mm. sähköiset tuen tarpeen tunnistamisen seulontavälineet luokille 1-6 sekä AKI-Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 3-6. AKI tarjoaa välineitä yksilölliseen arviointiin, mitä ei aikaisemmin ole luokille 3-6 ollut. Lisäksi normitetaan uudelleen ja aiempaa laajemmin Nopean sarjallisen nimeämisen testi ja tuotetaan uusi Kummi-julkaisu nimeämisen pulmista opetushenkilöstön käyttöön.
LUKINO-hankkeen taustalla on jo aikaisemmin toteutettuja hankkeita ja tutkimusta.
”Tätä hanketta on ollut ihana lähteä viemään eteenpäin, koska pohjalla on paljon muissa hankkeissa tehtyä työtä. Hanke rakentuu tutkimustietämykseen lukivaikeuksista ja lukivaikeuksien ilmenemisestä suomen kielessä. Aikaisempia hankkeita, joissa lukivaikeuksien arviointia on kehitetty, ovat mm. LukiMat-hanke, Digilukiseula ja Flare-hanke. Digilukiseulasta saadaan meidän hankkeelle tekninen pohja alakoulun seulontatesteille”, toteaa hankkeen vastaava tutkija Riikka Heikkilä.
Tällä hetkellä hankkeessa on menossa hankkeen jopa isoin aineistonkeruuponnistus. Nyt aineistoa kerätään alakouluista ja päiväkodeista. Alun perin hanke lähti liikkeelle nopean nimeämisen normiaineiston keruusta, mistä syntyi ajatus kerätä samalla vaivalla aineistoa myöskin lukemisesta, josta ei oikein ollut laaja-alaista arviointivälineistöä. Myös LukiMatin välineille haluttiin saada jatkoa alakoulun ylemmille luokille. Nyt tutkimusaineistoa kertyy siitäkin, mihin kaikkeen nimeämisen pulmat ovat yhteydessä, mitä ei ole Suomessa tutkittu aikaisemmin ainakaan tällä laajuudella.
Hyvän arvioinnin tunnusmerkit
Hyvä lukivaikeuksien arviointi on tärkeä lähtökohta tukitoimien suunnittelulle ja tukitoimien vaikuttavuudelle. Hyvä arviointiväline on reliaabeli ja validi, eli sen pitää olla luotettava kerrasta toiseen ja sen pitää mitata sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. Lisäksi hyvässä arviointivälineessä otetaan lukutaidon eri osa-alueet huomioon, eli lukemisen tarkkuus, lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen sekä luki-taidoista oikeinkirjoitus.
”Haluaisin korostaa, että hyvässä arviointivälineessä on myös tutkimustietoa taustalla. Tiedämme aiemman tutkimuksen perusteella, mitkä ovat keskeiset luku- ja kirjoitustaidon osa-alueet kielessämme, ja sen perusteella valitsemme, mitä kannattaa mitata. Tutkimusperustaisuus näkyy myös siinä, että samantyyppisiä arviointimenetelmiä on jo aikaisemmin tutkittu, mistä tiedämme, että ne ovat valideja ja luotettavia. Olemme myös pilotoineet arviointivälineitä ja niitä on paranneltu normitusta varten, jotta ne toimisivat mahdollisimman luotettavasti”, Heikkilä toteaa.
Hyvässä lukivaikeuksien arvioinnissa arviointia tehdään useassa vaiheessa ja hyvän arvioinnin tuloksista seuraa aina toimenpiteitä, jos ne ovat tarpeen. Ensimmäisessä vaiheessa katsotaan seulontatestillä, kenellä on riski lukivaikeuksiin. Toisessa vaiheessa syvennetään arviointia yksilöllisesti ja siitä saatu tieto toimii pohjana tuen tarkemmalle suunnittelulle. Kolmannessa vaiheessa painopiste siirtyy lapsen taitojen arvioinnista tuen arviointiin: siinä seurataan lapsen edistymistä ja sitä, onko tuki riittävää vai tulisiko sitä muokata.
Arvioinnin yksilöllistämisen lisäksi tärkeää on myös se, että arviointivälineet ovat tuoreita.
”Vaikka on hyviäkin välineitä, täytyy niitä aika-ajoin päivittää, jotta ne kertovat tämän hetken lukutaidosta. On myös tärkeää, että on arviointivälineitä, jotka laajasti ja kattavasti ottaisivat huomioon lukutaidon eri osa-alueita. Lisäksi arviointivälineessä olisi hyvä olla mukana kaikki arvioinnin kolme porrasta. Näihin LUKINO-hanke tuottaa uutta välineistöä kentälle”, Heikkilä kertoo.
Uusia arviointivälineitä syksyllä 2022
Syksyllä 2022 ilmestyy uusi sähköinen seulonta-arviointi luokille 1-6. Arvioinnissa tehtävinä ovat lukusujuvuus, oikeinkirjoitus sekä yhteen- ja vähennyslaskun sujuvuus sekä kolmannesta luokasta lähtien luetun ymmärtäminen. 1.-2.-luokkalaisten arvioinnit tulevat maksutta osaksi LukiMat-palvelua. 3.-6.-luokkalaisten arviointiin tuodaan kokonaisvaltainen arviointipaketti, joka kattaa seulonnan lisäksi myös yksilöllisen arvioinnin eli arvioinnin koko paketin. AKI-Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä luokille 3-6 ilmestyy osissa. Ensin ilmestyvät syksyllä 2022 sähköiset seulonta-arviointivälineet, jotka tulevat myyntiin lisenssiperiaatteella.
Opettaja voi tarkastella seulonta-arvioinnin tuloksia myös yksilöllisesti; palvelimelta näkee jokaisen tarkat yksilölliset tulokset lukusujuvuudesta, oikeinkirjoituksesta, luetun ymmärtämisestä ja laskutaidosta. Tulos tulee kuitenkin varmentaa yksilöllisillä arviointivälineillä. Seulontatehtävät vapauttavat opettajan aikaa ja antavat mahdollisuuden yhden oppitunnin aikana saada tietoa siitä, keitä lapsia olisi hyvä arvioida enemmän. AKI:n yksilöllisen arvioinnin ja seurannan välineet valmistuvat vuoden 2023 aikana.
Käytettävyyttä on parannettu
Sähköiset arviointivälineet ovat kovasti kaivattuja juuri siksi, että opettajalta säästyy aikaa opetustyöhön ja suunnitteluun.
”Olen ylpeä siitä, että olemme tehneet paljon kehitystyötä sen eteen, että nämä välineet ovat helppokäyttöisiä. Olemme saaneet opettajilta palautetta siitä, että tuloksista saa nopeasti selkeyden siitä, missä mennään kenenkin oppilaan kohdalla. Myös yksilöarviointivälineet on suunniteltu siten, että ne eivät veisi tolkuttomasti aikaa”, Heikkilä kertoo.
Laitteistotuki laajenee koskemaan myös tabletteja.
”Meiltä kysytään usein, voisiko tehtävät tehdä tableteilla, koska pienillä oppilailla on monesti tabletit käytössä. Nyt ohjelmistopuolella on tehty kehitystyötä asian hyväksi ja ensi keväänä pitäisi olla valmista, mikä ilahduttaa. Tämä on tärkeä asia käytettävyyden kannalta”, toteaa Pirita Korpivaara, hankkeen projektisuunnittelija.
Kiitokset yhteistyökumppaneille
Näinkin isossa tutkimushankkeessa tehdään paljon työtä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke on edennyt hyvin korona-ajasta huolimatta.
”Eihän se olisi tutkimushanke eikä mikään, jos kaikki menisi niin kuin on suunniteltu. Mutta hyvin kiitollinen saa olla siitä, että tässä vaiheessa ollaan nyt. Korona vaikutti jonkin verran edelliskevään aineistonkeruuseen ja siihen, miten koulut pystyivät sitoutumaan, ja sen takia tänä keväänä kerätään vielä lisää aineistoa. Ilman koulujen ja opettajien mittavaa panostusta tämä ei tulisi ikinä valmiiksi tässä mittakaavassa. Isot kiitokset myös meidän tekniikkaväelle, koulutuksen väelle ja huikealle ohjausryhmälle, joka on antanut paljon osaamistaan tähän hankkeeseen”, Heikkilä toteaa lopuksi.
Tutustu LUKINO-hankkeeseen täällä