Lukuteatterissa opitaan draamakasvatuksen keinoin sujuvaa lukemista
Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty osana Suomen Akatemian rahoittamaa ReadDrama-tutkimushanketta (2018-2023) uudenlainen lukuteatterin muoto lukemisen kohdennettuun tukeen. Lukuteatterissa yhdistyvät draamakasvatuksellinen näkökulma sekä sujuvan lukemisen harjoittelu lapsilähtöisellä ja yhteistoiminnallisella tavalla. Sen on tutkimuksessa todettu olevan paitsi tehokas, myös oppilaille mieleinen tapa opetella sujuvaa lukemista. Pian julkaistava Lukuteatteri-Kummi esittelee lukuteatteritoiminnan lähtökohdat ja kaksi erilaista lukuteatteriohjelmaa. Kummin tarkoitus on madaltaa opettajan kynnystä ryhtyä draamatyöskentelyyn, sillä se on motivoiva ja iloa tuottava, kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen oppimisen muoto.
Lukuteatteri lukuopetuksen menetelmänä
Lukuteatteri on draamakasvatuksellinen lukuopetuksen menetelmä, jossa näytelmätekstiä luetaan eläytyen ilman ulkoa opettelemisen tavoitetta. Tavoitteena on harjoitella sujuvaa lukemista toistavan ääneen lukemisen keinoin, mikä on luontevaa näytelmätekstiä harjoitellessa. Päämääränä on oppia tulkitsemaan ja ilmaisemaan näytelmätekstejä, mikä kehittää lukusujuvuutta sekä tekstin ymmärtämisen ja ilmaisevan ääneen lukemisen taitoja. ”Syvän lukutaidon, johon sisältyy sekä sujuvuus, ymmärtäminen että eläytyminen ja ilmaisu, tukeminen on nousemassa yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi pinnallisempia lukutottumuksia korostavassa nykyajassa”, toteaa hankkeen johtaja, akatemiatutkija Jarkko Hautala.
Lukuteatterissa tärkeää on myös turvalliseksi koettu oppimisympäristö, joka mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja parhaimmillaan kasvattaa minäpystyvyyden tunnetta ja myönteistä minäkuvaa lukijana ja esiintyjänä. Näytteleminen on kuin leikkiä, joka auttaa hahmottamaan maailmaa ja harjoittaa uusia taitoja. Lukuteatterissa harjoitellaan esiintymistä varten, mikä antaa ääneen lukemiselle mielekkään tavoitteen. Hautalan mukaan aiempi tutkimus on osoittanut, että draama on tehokas kielellisten taitojen edistäjä, mutta lukuteatterin vaikuttavuutta ei ole lukemisen kohdennettuna tukena aikaisemmin tutkittu.
Suomeen lukuteatteri on rantautunut Amerikasta, jossa sitä on käytetty pitkään opetusmenetelmänä lukuopetuksessa. Ensimmäiset tutkimukset lukuteatterista ilmestyivät maailmalla 1990-luvulla. Amerikkalaisessa lukuteatteriperinteessä intensiivinen lukuteatteri on ollut kenties tutkituin lukuteatterin muoto. Siinä lukuteatteritoiminta kohdennetaan koko luokalle ja yhtä tekstiä työstetään joka päivä viikon ajan. Lukuteatteritoiminta saattaa kestää koko lukuvuoden korvaten perinteistä lukuopetusta. Nämä ohjelmat ovat kohentaneet merkittävästi osallistujien lukusujuvuutta.
ReadDrama-hankkeen näkökulma lukuteatteriin on erilainen kuin perinteisen amerikkalaisen lukuteatteritoiminnan; hankkeessa oli tarkoitus kehittää lapsilähtöinen ja suomalaisesta draamakasvatusperinteestä ammentava vähemmän intensiivinen menetelmä heikoille lukijoille erityisopetuksen käyttöön, täydentäväksi menetelmäksi. Pitkän ja hyvin intensiivisen lukuteatterijakson toteuttaminen suomalaisessa kouluympäristössä voi olla hankalaa toteuttaa opetussuunnitelman ja lyhyiden koulupäivien puitteissa. ReadDrama-hankkeessa kehitetty lukuteatteritoiminta toimii myös oppilasprojektinomaisesti, ja sillä voi olla itsessään motivoiva merkitys.
”Suomessa lukuteatteria ei ole juuri aiemmin tutkittu, eikä se ole ollut laajassa käytössä. Amerikkalaiseen versioon verrattuna suomalaisessa lukuteatterissa painottuu ilmaisullisuus ja vuorovaikutuksellisuus. ReadDrama-lukuteatterissa käytetään näytelmäkäsikirjoitusta ja toiminta perustuu lukijoiden väliseen dialogiin; vaikka luetaankin tekstiä, kommunikoidaan samalla näyttämöllä. Ilmaisun rooli on merkittävä ja se lähtee lapsesta käsin, ei opettajan antamasta mallista”, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Roosa Karhunen. ”ReadDrama-lukuteatteri on täysin strukturoitu ja opettajan ohjaama ohjelma, mutta tässä annetaan lapselle paljon ilmaisullisia vapauksia”, jatkaa Hautala.
ReadDrama-lukuteatteri ammentaa suomalaisesta draamakasvatuksen perinteestä. Draamakasvatus on tullut osaksi opetussuunnitelmia vasta 2000-luvulla. Suomalaisessa draamakasvatuksessa keskeistä on nähdä lapsi aktiivisena toimijana, joka omalla toiminnallaan jäsentää tietoa ja mielikuvaa maailmasta. Opettaja ei ole kasvatuksen keskiössä, vaan hän luo toiminnalle raamit ja ohjaa oppimista heittäytyen itse tasaveroisena mukaan draaman maailmaan. Lapsi on se, joka kokeilee ja luo uutta sekä mahdollisesti ylittää itsensä roolissa toimiessaan. ”Lapset saavat itse luoda draamaa ja fiktiota ja vaikuttaa itse lukuteatteritapaamisiin. Opettajan tehtävänä on aistia sitä, mitä tänään tarvitaan, leikitäänkö vai luetaanko enemmän. Opettaja ohjaa ryhmää sen sisältä käsin ja tutkiskelee draamaa ryhmän jäsenenä”, summaa Karhunen.
ReadDrama-hankkeen lukuteatterissa draamakasvatuksellisen näkökulman on tarkoitus tuottaa myös iloa ja merkityksellisiä sosiaalisia sekä onnistumisen kokemuksia. “Lapsi, jolla on lukemisen vaikeuksia, ei useinkaan ole motivoitunut lukemaan vapaa-ajalla ja ei saa sitä kautta harjoitusta. Yksikin positiivinen kokemus lukemisen parissa, vaikka lukeminen olisi sivuroolissakin, voi kantaa yllättävän pitkälle. Taitotulokset ovat vain osa tuloksista. Sillä, että työskentely on kivaa, on oma arvonsa”, Karhunen kertoo.
Miten draamassa opitaan?
Opettaja pyytää lapsia istumaan rinkiin lattialle ja istahtaa siihen itsekin. Alkaa kuulumiskierros, joka kuuluu lukuteatteritapaamisten alkupiirin rituaaleihin. Jokainen lapsi saa kertoa kuulumisensa, minkä jälkeen verrytellään kehoa ja mieltä liikepiiri-leikillä. Tilassa kaikuu nauru ja innostus, ja myös opettaja on mukana leikissä. Näin voisi alkaa tyypillinen ReadDrama-hankkeessa kehitetty lukuteatteritapaaminen.
Draamallisissa menetelmissä yhdistyvät kielellinen ja ei-kielellinen ilmaisu, mielikuvitus ja leikki osana sosiaalista vuorovaikutusta. Tällaiset pedagogiset, kokonaisvaltaiset menetelmät tiedetään tehokkaiksi. Draamassa opitaan rooleja ottaessa ja todellisuuden ja fiktion rajapinnoilla liikkuessa. Roolissa toimiessaan ja roolisuojan turvin heikkokin lukija voi rohkaistua ääneen lukemisessa. Draaman avulla voi toimia toisin kuin tosielämässä toimisi. Koetun reflektoiminen yksin ja yhdessä ryhmän kanssa keskustellen tai draamallisin harjoittein on myös tärkeä osa prosessia.
Roolisuoja ja vapaaehtoisuuden periaate ovat keskeisiä asioita ReadDrama-lukuteatterin toiminnassa turvallista oppimisympäristöä luodessa. Roolisuoja on ryhmän yhteistä tietoisuutta siitä, että roolissa toimiessaan oppilas ei ole oma itsensä ja toisaalta rooli ei myöskään heijasta sitä, mitä oppilas on. Vapaaehtoisuus on oleellinen osa työskentelyä; ketään ei pakoteta osallistumaan, vaan jokainen osallistuu omista lähtökohdistaan käsin. Lukuteatterissa ketään ei pakoteta lukemaan tai esiintymään, mutta opettaja pyrkii lempeästi motivoimaan oppilasta osallistumaan. Draamasopimus on puolestaan ryhmän yhteinen, oppilaista lähtevä sopimus ryhmän pelisäännöistä, ja se on keskeinen väline turvallisen oppimisympäristön ja toimivan ryhmädynamiikan luomiselle. Kun oppilaalla on turvallinen olo, uskaltautuu hän haastamaan itsensä fiktion sisällä.
Draama on motivoiva ja iloa tuottava, kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen oppimisen muoto. Lukuteatteritunneilla opitaan paitsi lukemisesta ja ilmaisusta, myös omasta itsestä ja toisista. Oppilas osallistuu samalla mielekkääseen oppilasprojektiin, jossa hän oppii myös draaman tekemisestä. ”Draama on leikkiä, mutta leikillä on aina jokin tarkoitus ja tavoite. Draaman oppimisalueet ovat laajat. Lukemisen tavoitteiden lisäksi lukuteatterissa opitaan myös omasta itsestä, kun roolin kautta tarkastellaan itseä ja itsen kautta roolia. Tämä voi johtaa esimerkiksi oman lukijamielikuvan kehittymiseen positiivisempaan suuntaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen”, toteaa Karhunen.
ReadDrama-hankkeessa mitattiin lasten palautetta lukuteatteriryhmiin osallistumisesta. Palaute mitattiin aina ryhmän loppurutiinien yhteydessä. Mittarina käytettiin viisiportaista hymynaamamittaria. Lasten palaute oli suurelta osin erittäin myönteistä. Tulos on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan lukuteatteri on lapsille mieleenpainuva ja mukava kokemus. Vastausten mukaan lapset pitivät eniten näyttelemisestä ja esiintymisestä, esiintyminen siis teki lukuteatterista mielekkäämpää ja tuki lukemaan motivoitumista. Esiintymistavoite tarjosi selkeän perustelun toiminnalle sekä kokemuksen yhteenkuuluvuudesta. Lukuteatterin tavoitteena onkin tuottaa draamallisin keinoin onnistumisen kokemuksia heikoille lukijoille ääneen lukemisessa. Tämä tukee oppilaan uskoa kykyihinsä kehittyä lukijana.
Uusi Kummi-julkaisu avaimena lukuteatteriin
ReadDrama-hankkeen yksi merkittävä julkaisu on uusi Kummi-julkaisu, jossa esitellään lukuteatteritoiminta ja kaksi erilaista lukuteatteriohjelmaa. Hankkeen kotisivuilla on julkaistu lukuteatterin viikko-ohjelma (90 minuutin oppitunnin versio), mutta se ei sisällä taustoja, teoriaa ja opasta lukuteatterin ohjaamiseen päinvastoin kuin Lukuteatteri-kummi, joka on suunniteltu nimenomaan opettajan oppaaksi.
Lukuteatteri-Kummissa pohjustetaan teoreettinen perusta lukemiselle ja draamakasvatukselliselle oppimiskäsitykselle, avataan lukuteatteria toimintana sekä lukuteatterityöskentelyn periaatteita ja työskentelyprosessia. Kummi tarjoaa myös apua oman lukuteatteriohjelman suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä yksityiskohtaiset tuntisuunnitelmat kahteen ReadDrama-hankkeessa kehitettyyn lukuteatteriohjelmaan. Kyseessä on kaksi eri versiota samasta lukuteatteriohjelmasta, joista toinen on aikataulutettu 90 minuutin oppitunneille, toinen 45 minuutin oppitunneille.
Kummi-julkaisu on erityisesti opettajan opas lukuteatterin toteutukseen. Kummissa on pyritty kirjoittamaan auki ne asiat, jotka pitää ottaa huomioon lukuteatterin suunnittelussa. Kummin avulla pyritään madaltamaan opettajan kynnystä ryhtyä draamatyöskentelyyn. ”Kummissa väännetään kuin rautalangasta, että kysymys ei ole taiteellisesti korkealaatuisen teatterin tekemisestä, vaan jokainen opettaja toteuttaa draamakasvatusta omista lähtökohdistaan. Oppaassa kerrotaan, miten draamaa ja lukuteatteria tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, että maksimoidaan oppiminen ja oppimisen mahdollisuudet”, Karhunen toteaa ja jatkaa: ”Jos aiempaa kokemusta draamatyöskentelystä ei ole, voi kynnys lukuteatterin tyyppiseen työskentelyyn olla korkea. Kummin avulla draamatyöskentelyyn tarttuminen on kuitenkin helppoa myös draaman suhteen kokemattomalle opettajalle. Oppaan tarkoituksena on tehdä lukuteatterityöskentelystä saavutettavaa niin, että jokainen opettaja saisi omista lähtökohdistaan käsin toteutettua lukuteatteria.”
”Lukuteatteri-Kummin ohjelma on kohdennettu heikoille lukijoille, joiden toivotaan haastavan itseään ja voittavan itsensä lukemisessa”, kertoo Hautala. Lisäksi Kummin tavoite on myös ollut nostaa esille perinteistä lukuopetuksen tapaa, ääneen lukemista. Kummi pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan tätä sujuvaksi lukijaksi oppimisen kannalta tärkeää opetuksen perinnettä. On pitkään tiedetty, että luettaessa samaa tekstiä useaan kertaan ääneen tekstin lukeminen sujuvoituu. Sujuvuus siirtyy myös uusien tekstien lukemiseen. Sitä, mihin siirtovaikutus perustuu, ei vieläkään täysin ymmärretä. Tällaista toistavaa ääneen lukemista on esimerkiksi näytelmätekstin lukeminen lukuteatteriharjoituksissa. Näytelmätekstin lukeminen antaa toistavalle lukemiselle mielekkään kontekstin.
Lukuteatterissa työstetään yhteistä projektia, joka huipentuu esitykseen. Lukuteatteri-Kummia voidaankin tarkastella myös oppilasprojektin näkökulmasta. ”Huomasimme, että erityisopetuksen saralla ei löytynyt hirveästi tutkimuksia oppilasprojekteista. Vaikka kyseessä ei olisikaan erityisopetus, soisin, että oppilaalla olisi mahdollisuus osallistua oppilasprojektiin. Sitten siitä saisi tunteen ja kokemuksen, että tämä tekeminenhän voisi ollakin minulle mahdollista. Jotkut oppilaat motivoituvat johonkin hommaan vasta sitten, kun siihen alkaa tulla tavoite, että oikeasti tehdään eikä vain harjoitella”, kertoo Hautala.
Lukuteatterin vaikuttavuustutkimus
ReadDrama-tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää uusi, motivoiva ja tehokas lukuteatteriohjelma lukusujuvuuden tukemiseksi ja erityisopetuksen työkaluksi. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin lukuteatterin ja koulun normaalin tuen vaikuttavuutta lukutaitoihin ja lukumotivaatioon 3.-4.-luokkalaisilla oppilailla, jotka kuuluvat ikäluokkansa heikoimpaan viidennekseen lukusujuvuudessa. Tutkimushankkeessa myös selvitettiin, onko esiintymistavoite lukuteatterissa lasten toimintaa määrittävä tekijä siten, että sillä olisi vaikutusta oppimiseen ja motivaatioon, eli onko tavoitesuuntautunut lukuteatteri tehokkaampi lukusujuvuuden ja motivaation edistäjänä. Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä draamakasvatuksen alan vaikuttavuustutkimus.
Hautala kertoo, että ReadDrama-tutkimusprojektin taustalla oli lisäksi halu tutkia, mikä tekee lukuteatterin niin tehokkaaksi ja kivaksi tavaksi oppia. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että oppimisen selkeä tavoite sekä oppilasprojektit tuottavat positiivista vaikutusta oppimiseen, jos ne ovat lapsen kehitystasoon nähden sopivasti strukturoituja. ”Lukuteatteri tuli konferensseissa vastaan ja pidin sitä hyvänä tapana harjoitella lukemista kokonaisvaltaisesti; lukuteatterissa lukutaidon opettelemisen lisäksi huomioidaan muitakin asioita kuin pelkkää taidon omaksumista. Lukuteatterissa lukeminen on myös kivaa, se oli ajatukseni taustalla”, Hautala kertoo.
Laaja vaikuttavuustutkimus toteutettiin kymmenellä jyväskyläläisellä koululla keväällä 2020 ja siihen osallistui 318 oppilasta. Ääneen lukemisen sujuvuutta mitattiin aluksi testein, ja heikoimmat tulokset saaneet oppilaat satunnaistettiin tavoite- ja harjoitesuuntautuneeseen lukuteatteriryhmään ja tavanomaista lukuopetusta saavien oppilaiden kontrolliryhmään.
Lukuteatterissa luettiin draamakasvatuksen opettajien tutkimushanketta varten kirjoittamaa näytelmätekstiä ”Velhokisat”. Lukuteatteriryhmät kokoontuivat kerran viikossa 90 minuuttia kerrallaan yhteensä 8 kertaa. Viiden oppilaan ryhmiä oli 20 kappaletta. Ryhmiä ohjasivat perehdytyksen saaneet koulujen ulkopuoliset draamakasvatuksen opiskelijat. Jokainen ryhmäkerta oli strukturoitu samoin aloitus- ja lopetusrituaalein. Tutkimuksessa muodostettiin kahdenlaisia lukuteatteriryhmiä, joista puolet oli tavoitesuuntautuneita ja toinen puoli harjoitesuuntautuneita ryhmiä. Tavoitesuuntautuneissa ryhmissä keskityttiin vahvemmin näytelmän esittämisen valmistelemiseen, harjoiteryhmillä tällaista tavoitetta toiminnassa ei ollut, vaikkakin ne pääsivät myös lyhyesti esittämään yleisölle. Kontrolliryhmäläiset saivat perinteistä lukemisen tukea sekä kaksi kertaa viikossa opettajan antamaa 10 minuutin ääneen lukemisen harjoittelua. Osallistujien lukemisen taitoja ja lukusujuvuutta mitattiin ennen lukuteatteritoimintaa, sen jälkeen ja kuuden kuukauden seurantamittauksessa.
Kerran viikossa toteutettavan lukuteatteriohjelman todettiin olevan tehokas ja motivoiva tapa vahvistaa heikkojen lukijoiden lukusujuvuutta ja varmuutta. Lukuteatterin todettiin olevan yhtä tehokas lukusujuvuuden kehittäjä kuin perinteisen ääneen lukemisen opetuksenkin. Lukuteatteri oli kuitenkin tehokkaampi menetelmä kuin yleinen lukuopetus luokassa.
Esiintymistavoite on tärkeä osa lukuteatteria. Tutkimus osoittaa, että sopivalla tuella ja harjoittelulla myös heikot lukijat voivat esiintyä onnistuneesti yleisölle. Tämä esiintymisen haaste edistää lukumotivaatiota ja näyttää vähentävän ääneen lukemiseen liittyvää ahdistusta. Esiintymistavoitteellinen lukuteatteri johti parempaan toimintaan kiinnittymiseen. ”Havaittiin, että näytelmäryhmään osallistuneiden lukuvirheiden määrä väheni loppumittauksessa ja ahdistus lukea ääneen oli matalammalla. Kaikki varmaan liittyi siihen, että tuli haastettua itseään enemmän”, Hautala kertoo.
On kuitenkin viitteitä siitä, että lukutaitoa tulee ylläpitää ja vahvistaa lukuharjoittelulla lukuteatterin jälkeenkin, jotta varmuus ääneen lukemisessa säilyisi. Lisäksi tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että heikot lukijat voisivat hyötyä säännöllisestä lukuteatteritoiminnasta kannustavassa ilmapiirissä. ”Seurannassa interventioryhmät alkoivat jäädä luokkahuoneverrokkeja jälkeen. Tämä tarkoittaa, että tehostetun tuen merkitys on olennainen, eli luki-pulmissa pitäisi tulla ääneen lukemisen harjoittelua riittävästi ensimmäisillä vuosiluokilla, että pohja sujuvalle lukemiselle syntyisi, ja lukemisesta tulisi jouhevampaa ja sitä kautta mielekkäämpää”, summaa Hautala.
Tutkimus herätti lisätutkimuksen tarvetta. Lisätutkimus voisi Hautalan mukaan olla pitkäkestoisempaa ja siinä tulisi miettiä, miten tuloksia saataisiin siirrettyä käytäntöön pidemmällä aikajänteellä. Hyvä tavoite myös olisi, että interventiolla olisi pysyviä kauaskantoisempia vaikutuksia.
Tutustu ja tilaa Kojussa: KUMMI 20. Lukuteatteri – sujuvuutta ja varmuutta lukemiseen draaman keinoin
Jarkko Hautala, Miia Ronimus & Enni Junttila (2022) Readers’ Theater Projects for Special Education: A Randomized Controlled Study, Scandinavian Journal of Educational Research, https://doi.org/10.1080/00313831.2022.2042846