Haastattelussa Nina Kultti-Lavikainen

Antoisaa työtä lasten ja nuorten parissa lähes 30 vuoden ajan

Neuropsykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Nina Kultti-Lavikainen on työskennellyt Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin yhteisellä Lastentutkimusklinikalla 28 vuotta. Työ lasten ja nuorten parissa on vauhdikasta ja rakentuu tieteen, tutkimuksen ja käytännön työn vuoropuhelulle. Tänä keväänä tärkeää asiakastyötä on rikastuttanut Jyväskylän kaupungin Nepsy-hanke TARMO sekä KUMMI 5. Aikamatkalla – Sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoitusohjelman uudistaminen. Lisäksi Nina valittiin juuri Keski-Suomen vuoden psykologiksi 2021. Työssään Nina painottaa kolmen K:n ohjenuoraa: kuuntele, ole kiinnostunut ja käytettävissä – oli ihminen kuinka pieni tahansa. Ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisella on kauaskantoiset vaikutukset.

Nina Kultti-Lavikainen, olet työskennellyt pitkään Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla, joka on erikoistunut lasten oppimisen esteiden tutkimiseen ja oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen. Millaista työsi Lastentutkimusklinikalla on ja minkä koet siinä antoisimpana?
Nina Kultti-Lavikainen on työskennellyt Lastentutkimusklinikalla jo lähes 30 vuoden ajan.

Lyhyesti kuvattuna työni on vauhdikasta ja innostavaa. Lastentutkimusklinikalla työni rakentuu lasten ja nuorten ympärille, jotka käyvät neuropsykiatristen vaikeuksien takia tutkimuksissa sekä kuntouksessa. Perustyötäni ovat siis näiden lasten arviointi, kuntoutus, vanhempien tukeminen sekä opettajien ja psykologien konsultointityö. Työhöni kuuluu vahvasti myös Jyväskylän kaupungin neuropsykiatristen palveluiden ja Lastentutkimusklinikan työn kehittämistä.

Työssäni antoisinta on keskustella ja pohtia lasten kanssa heidän omia ajatuksiansa koulunkäynnistä ja oppimisesta ja elämästä laajemminkin luottamussuhteen rakennuttua. Ajattelen usein lapsen lähtiessä tapaamisestamme, että ajatella, minulle maksetaan tästä! Antoisaa on myös se, että saan tehdä töitä julkisissa palveluissa psykologina lasten ja perheiden kanssa ja olla samalla osa tutkimusyhteisöä. Koen että osa vuoden psykologi -meriitistäni kuuluu tälle tieteen, tutkimuksen ja käytännön työn vuoropuhelulle. Voin tehdä asiakastyötä tiede ja tutkijat ympärilläni, mikä tekee kehittymisen ja oppimisen helpoksi. Saan siis työskennellä käytännön työssä ja tuoda tiedettä eläväksi käytännön kokemuksella!

Lastentutkimusklinikalla osa lapsista käy kuntoutuksessa lapsiryhmässä. Klinikalla toteutettujen kuntoutusryhmien materiaaleista on tuotettu myös Kummi-sarjaan julkaisuja. KUMMI 5. Aikamatkalla – Sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoitusohjelmasta on ilmestymässä uudistettu versio. Millainen uusi Aikamatkalla tulee olemaan ja miten se eroaa aikaisemmin julkaistusta Kummi-julkaisusta?

Isoin lisä uuteen harjoitusohjelmaan on lasten ryhmän rinnalla kulkeva kodin aikuisten ryhmä sekä kodin aikuisten ryhmälle julkaistu ohjelmarunko. Kodin aikuisten ryhmä rakennettiin, kun havaittiin, että myös aikuisten vertaistuelle on tarvetta ja vertaisryhmäkokemus koetaan merkitykselliseksi. Ryhmässä kodin aikuiset saavat tietoa lukivaikeudesta ja pääsevät keskustelemaan erilaisista tavoista tukea lasta arjessa. Lisäksi aikuiset ja lapset pääsevät ryhmissä keskustelemaan lukivaikeuden herättämistä tunteista ja siihen liittyvistä ongelmista. Näin lapsia ja aikuisia pyritään tukemaan paremmin.

Lasten ryhmän osalta perusidea KUMMI 5. on sama, mutta uusi Aikamatkalla -harjoitusohjelma on tarinan osalta jäsennellympi kokonaisuus. Ohjelma nivoutuu osaksi lastenryhmän etenemistä paremmin ja ryhmäprosessia on jäsennelty. Kotona tehtävää työtä on hieman myös mukautettu.

Työskentelet tänä vuonna Jyväskylän kaupungin TARMO-hankkeessa. Mistä hankkeessa on kysymys ja mitä hankkeen aikana on tarkoitus tehdä?

Nepsy-hanke TARMO on Opetus- ja kulttuuriministeriön kehitystoimi, joka keskittyy tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen neuropsykiatrisissa (nepsy) kysymyksissä. TARMO-hanke pohjautuu vertaistuen, työohjauksen ja täydennyskoulutuksen tarpeeseen. Toiminnalla pyritään siis vahvistamaan koulun henkilökunnan nepsy-osaamista ja jäsentämään koulun sisäisiä rakenteita kollektiivisen tuen mahdollistamiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi.

Neljän eri kunnan kouluilta haettiin koulun tai oppilashuollon henkilöstöstä ”nepsy-tsemppareita” koulutettaviksi. Näistä tsemppareista, esimerkiksi luokanopettajasta, erityisopettajasta tai koulunkäynninohjaajasta, muodostuu osaajia nepsy-asioissa vertaistueksi kouluihin. Nepsy-tsemppareille järjestetään koulutusta, omat mentorointiryhmät sekä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tukemaan toimintaa.

Mentorointitapaamisissa tsempparit voivat yhdessä pohtia koulujen nepsy-kysymyksiä ja arjen tilanteita vuorovaikutuksessa. Hankkeeseen saatiin mukaan yli 70 tsempparia eri kouluista, mikä viestii kasvavasta nepsy-tuen tarpeesta.

Keski-Suomen Psykologiyhdistys nimesi sinut hiljattain Keski-Suomen vuoden 2021 psykologiksi. Mitkä koet tärkeimmiksi asioiksi, joita psykologin työ on sinulle opettanut?

Koen tärkeimmiksi työni opettamiksi asioiksi kolme K:ta: kuuntele, ole kiinnostunut ja ole käytettävissä. Perusjuttu psykologin työssä on se, että asetut aidosti kuuntelemaan ihmistä, jonka kanssa työskentelet. Olet aidosti kiinnostunut siitä, mitä tämä ihminen tuo ja mitä asiaa hänellä on, oli hän kuinka pieni tahansa. Ja tärkeää on, että olet käytettävissä tuomalla asiantuntemuksesi jokaiselle.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsia/nuoria, joilla on pulmia oppimisessa?

Haluaisin lähettää sellaisia terveisiä, että kun lapsi tai nuori viestii joko ulospäin pirskahtelevaa haastavaa käyttäytymistä tai sisäänpäin vetäytyvää käyttäytymistä, olisi nähtävä käyttäytymisen taakse. Yllättävän usein tällaisen käyttäytymisen taustalla on oppimisen haasteita. Meillä ammattilaisilla onkin tärkeä rooli lapsen käyttäytymisen tai oireilun sekä oppimisen vaikeuksien välisen linkin hahmottamisessa. Työntekijöinä meidän pitäisi saada riittävä ymmärrys lapsen tilanteesta ja haasteista ja hakea oikeanlaisia tukitoimia.

Painotan kolmen K:n ohjenuoraa, eli kuuntele, ole kiinnostunut ja käytettävissä. Hankaliinkin lasten ja nuorten tilanteisiin on löydettävissä tukea. Asettautumisella lapsen äärelle ja tarjoamalla lapselle kokemuksen, että häntä ymmärretään ja kuunnellaan, on kauaskantoiset vaikutukset aikuisuuden saakka.

Miten rentoudut vapaa-ajalla ja haet voimaa jaksaaksesi vaativassa työssäsi?

Kylmällä ilmalla rentoudun istumalla rottinkisessa riippukeinussani ja kuuntelen musiikkia. Meillä on mieheni kanssa yllättävän samanlainen musiikkimaku, joten laitan yleensä hänen soittolistansa soimaan ja istun keinumaan. Lämpimällä säällä istun pihakeinussa ulkona ja kuuntelen lintujen laulua.


Nina Kultti-Lavikaista haastateltiin myös Niilo Mäki Instituutin podcast-sarjassa Osaamisen lukot, oppimisen avaimet!, jossa tarkasteltiin mm. sitä, mitä oppimisvaikeudet oikeastaan ovat, mitä niille voi tehdä ja miten vanhempi voi auttaa, jos lapsen oppiminen takkuaa.
Kaikki sarjan jaksot pääset kuuntelemaan osoitteesta: koju.nmi.fi/podcastit

Lisätietoa Lastentutkimusklinikasta