Lastentutkimusklinikka on Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä ylläpitämä yksikkö, joka on erikoistunut lasten oppimisen esteiden tutkimiseen ja oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen. Lastentutkimusklinikka palvelee Keski-Suomen aluetta.
Lastentutkimusklinikan toiminta on suunnattu alakouluikäisille lapsille, joilla on erityistä oppimisvaikeutta tai kehityksellisiä vaikeuksia. Oppimisvaikeudet liittyvät usein lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan taitojen oppimiseen. Ne voivat ilmetä myös esimerkiksi tarkkaavuuden pulmina, motorisina vaikeuksina tai kielellisinä vaikeuksina.
Lastentutkimusklinikalla annetaan myös oppimisvaikeuksiin liittyvää konsultaatiota ja työnohjausta Keski-Suomen alueen psykologeille.
Miten asiakkaaksi lastentutkimusklinikalle?
Edellytyksenä Lastentutkimusklinikalle pääsemiseksi on, että psykologi on tutkinut lapsen ja arvioinut lisätutkimusten tarpeellisuuden. Yleensä Lastentutkimusklinikalle tullaankin oman alueen perheneuvolan tai koulupsykologin kautta, mutta myös lastenpsykiatrin tai lastenneurologin aloitteesta.
Lastentutkimusklinikalle on voitu ottaa asiakkaita vain Keski-Suomen alueelta. Palvelut ovat osa Jyväskylän perheneuvolan palvelua ja siten perheille maksuttomia.
Sijainti ja yhteystiedot
Postiosoite:
Niilo Mäki Instituutti
Lastentutkimusklinikka
PL 29
40101 Jyväskylä
Käyntiosoite:
Asemakatu 4, kolmas kerros
Sisäänkäynti on Asemakatu 4 – talon takaa SOL:n vierestä
Lastentutkimusklinikalla työskentelee perheneuvolan palkkaamina psykologeina:
Nina Kultti-Lavikainen 050-311 8635 / nina.kultti@nmi.fi
Ulla Leppänen 050-311 8651 / ulla.leppanen@nmi.fi
Sanna Raasakka 050-5966612 / sanna.raasakka@nmi.fi
Anna Talvinen 050 4152906 / anna.talvinen@nmi.fi
Leena Tahkola 050 563 4480 /leena.tahkola@nmi.fi
Elina Järviluoma 050 311 8749 /elina.jarviluoma@nmi.fi
Lastentutkimusklinikalla työskentelee kokopäiväisesti kolme Jyväskylän perheneuvolan palkkaamaa psykologia (neuropsykologi ja psykoterapeutti sekä pari- ja perheterapeutti). Työryhmään kuuluu myös perheneuvolan lastenpsykiatri. Lisäksi osa Niilo Mäki Instituutin henkilökunnasta työskentelee tutkimustyönsä ohella Lastentutkimusklinikalla.
Mitä lastentutkimusklinikalla tehdään?
Oppimisvaikeudet vaikuttavat monin tavoin lapsen jokapäiväiseen elämään. Oppimisvaikeudet saattavat näkyä koulussa ilmenevien haasteiden lisäksi pulmina esim. läksyjen teossa, kokeisiin lukemisessa, keskittymisessä tai sosiaalisissa suhteissa. Tästä syystä on tärkeää löytää ymmärrystä oppimisvaikeuksien taustalla vaikuttavista tekijöistä ja suunnitella tukitoimia lapsen arkeen.
Lastentutkimusklinikalla tehtävät tutkimukset
Lastentutkimusklinikalla tehdään joko oppimisvaikeuksien jatkotutkimuksia tai kuntoutustarpeen arvioita. Oppimisvaikeuksien jatkotutkimukset tehdään, kun tarvitaan lisätietoa, mistä lapsen oppimisvaikeuksissa on kysymys.Tutkimuksissa selvitetään ja päivitetään tietoja:
• Ongelmien ilmiasusta
• Taitojen kehittymisestä
• Oppimisen taustalla olevista osataidoista
• Muista lapsen tilanteeseen ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistäTavoite on yhteistyössä lapsen lähiverkoston kanssa:
• Saada tietoa lapsen vaikeuksista ja vahvuuksista
• Saada tietoa kehitystä hankaloittavista ja tukevista tekijöistä
• Ymmärtää, mistä lapsen oppimisvaikeuksissa on kyse ja miten lasta voi tukea
Kuntoutustarpeen arvioon tullaan, kun kyseessä on kapea-alainen oppimisvaikeus, joka hankaloittaa lapsen arkea kodin ja koulun tukitoimista huolimatta. Kuntoutustarpeen arviossa päivitetään sen hetken tilanne oppimistaitojen osalta, kartoitetaan lapsen tukitoimet ja niiden riittävyys sekä selvitetään tarvitseeko lapsi kodin ja koulun tehostetun tuen lisäksi kuntoutusta.
Lapsen oppimisvaikeuksien jatkotutkimuksissa ja kuntoutustarpeen arvioissa tarjotaan vanhemmille suunnattua ohjausta ja neuvontaa. Opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien kanssa suunnitellaan lapsen tarvitsemaa tukea.
Lastentutkimusklinikalla tehtävä kuntoutus
Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea lasta, jotta hän tulee paremmin toimeen oppimisvaikeutensa kanssa. Toisaalta harjoitellaan lapselle vaikeaa taitoa ja toisaalta tuetaan häntä hyödyntämään vahvuuksiaan. Osana kuntoutusta vahvistetaan myös lapsen positiivista käsitystä itsestään oppijana.
Lapsen kuntoutuksen ja verkoston tuen suunnittelu perustuu arvioinnissa saatuun tietoon. Lapsen kuntoutuksen rinnalla on vanhempien ohjausta ja neuvontaa sekä koulun henkilökunnan ohjausta ja neuvontaa. Kuntoutuksen sisällöt suunnitellaan aina kunkin lapsen yksilöllisten tarpeiden ja sen hetkisen tilanteen mukaan. Kuntoutusjakson pituus vaihtelee tapauskohtaisesti. Osa lapsista käy kuntoutuksessa lapsiryhmässä, osa kahden lapsen parikuntoutuksessa ja osa käy yksilökuntoutuksessa.
Kuntoutuksen osa-alueet:
Lapsen taitojen vahvistaminen
Kuntoutuksen sisällöt
– Kielelliset taidot
– Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen
– Näönvarainen tiedonkäsittely
– Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus
– Opiskelutaidot
– Tunteiden ja toiminnan säätely sekä itsetunto oppijana
Lastentutkimusklinikalla toteutetut kuntoutusryhmät
Aikamatkalla-ryhmä
Aikamatkalla-ryhmä on suunnattu 3–5 -luokkalaisille lapsille, joilla lukivaikeuden taustalla on nimeämisvaikeus. Ryhmässä tehtävät harjoitukset tähtäävät lukemisen ja nimeämisen sujuvoitumiseen sekä oikeinkirjoituksen vahvistumiseen.
Fonologia-ryhmä
Fonologia-ryhmä on suunnattu 3–5 -luokkalaisille lapsille, joilla lukivaikeuden taustalla on kielen äännerakenteen hahmottamisen pulmaa. Ryhmässä tehtävät harjoitukset tähtäävät erityisesti virheettömän lukemisen ja oikeinkirjoituksen vahvistumiseen.
Oppi-ryhmä
Oppi-ryhmä on suunnattu 5–7 -luokkalaisille lapsille, joilla lukivaikeuden taustalla on kielellistä vaikeutta, erityisesti nimeämisen pulmaa. Ryhmässä harjoitellaan strategioita luetun ymmärtämiseen, matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisemiseen sekä kielten sanojen opettelemiseen.
Selkis -ryhmä
Selkis-ryhmä on suunnattu 3–4 -luokkalaisille lapsille, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksia. Vaikeuksien taustalla on nimeämisen hitautta, mikä hankaloittaa peruslaskutaidon sujuvoitumista. Ryhmässä harjoitellaan nopeampia ja tehokkaampia laskustrategioita.
Maltti-ryhmä
Maltti-ryhmässä tuetaan 3–5 -luokkalaisia, joilla on ylivilkkautta ja tarkkaavuuden ongelmia. Ryhmässä harjoitellaan tehtävätilanteissa tarkkaavaisena olemista, harkintaa ja toiminnanohjaamista sekä sosiaalisia taitoja.
Etsivät-ryhmä
Etsivät-ryhmä on suunnattu 3–5 -luokkalaisille lapsille, joilla on oman toiminnan ohjaamisen vaikeutta ja hitautta työskentelyssä. Ryhmässä tuetaan toiminnanohjaamista ja työskentelyn sujuvuutta.
Minä oppijana -ryhmä
Minä oppijana -ryhmässä tuetaan 4–5 -luokkalaisia lapsia, joilla on erityisiä pulmia toiminnanohjaamisessa ja käsityksessä itsestä oppijana. Ryhmässä harjoitellaan lasten toiminnanohjaamisen taitoja kielellistämisen avulla. Lisäksi ryhmässä vahvistetaan lasten itsetuntoa oppijana.
Vanhempien ohjaus ja neuvonta
Vanhempien ohjausjakso voi toteutua vanhemman yksilötapaamisina, perhetapaamisina tai vanhempainryhmänä. Tavoitteena on oppimisvaikeuksiin liittyvän tiedon konkretisointi sekä vanhempien tukeminen oppimisvaikeuden käsittelyssä ja lapsen ohjaamisessa.
Koulun henkilökunnan ohjaus ja neuvonta
Koulukonsultaatiojaksolla ohjataan opettajia ja koulunkäynninohjaajia lapsen oppimisvaikeuksiin liittyvien tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on oppimisvaikeuksiin liittyvän tiedon konkretisointi sekä opettajien ja koulunkäynninohjaajien tukeminen lapsen ohjaamisessa.
Aineiston keruu tieteellistä tutkimusta varten
Lastentutkimusklinikalla tehtävien tutkimusten ensisijainen tarkoitus on lapsen oppimisvaikeuksien syiden selvittäminen ja tukitoimien löytäminen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa. Samalla kerätään aineistoa Niilo Mäki Instituutissa tapahtuvaa tieteellistä tutkimusta varten.
Lastentutkimusklinikalla on käynyt lähes 1500 lasta, joista on kertynyt mittava tutkimusaineisto, joka osaltaan vaikuttaa entistä parempaan oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen.
Luottamuksellisuus
Kaikki oppimisvaikeustutkimuksiin liittyvät lasta ja hänen perhettään koskevat asiat ovat ehdottoman luottamuksellisia. Tutkimuksissa esiin tulevista asioista kerrotaan muille yhteistyötahoille ainoastaan perheen suostumuksella.