Esittelyssä uusi LUKINO-hanke

Uusia menetelmiä lukemisen, kirjoittamisen ja nopean nimeämisen arviointiin

Riikka Heikkilä ja Pirita Korpivaara työskentelevät uudessa, tänä vuonna alkaneessa LUKINO-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä lukemisen, kirjoittamisen ja nopean nimeämisen arviointiin. Arviointimenetelmiä tarvitaan, koska lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet koskettavat noin 5-10 prosenttia lapsista ja nuorista. Nämä oppimisvaikeudet heijastuvat laajasti lasten ja nuorten oppimiseen, minkä vuoksi on erityisen tärkeää tunnistaa ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeiden tukitoimien löytämiseksi. Tuen tarpeen tunnistamisen lisäksi tarvitaan menetelmiä, joilla voidaan seurata taitojen kehittymistä ja tuen vaikuttavuutta. LUKINO-hanke hakee nyt 3-6-luokkalaisten opettajia ja erityisopettajia mukaan pilottitutkimukseen!

Kertoisitteko hieman itsestänne ja mitä työtä teette LUKINO-hankkeen parissa tällä hetkellä?

Pirita Korpivaara, projektisuunnittelija
Riikka Heikkilä, vastaava tutkija

Riikka Heikkilä: Olen koulutukseltani psykologi ja olen valmistumisestani asti tehnyt töitä oppimisvaikeuksien parissa sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa että käytännön tehtävissä kuntoutus- ja arviointityössä. Tämänhetkinen työnkuvani koostuu puoliksi asiakastyöstä ja puoliksi tutkimus- ja kehittämistyöstä. Tutkimustyössä tavoitteenani on palvella käytäntöä. Onkin ihana päästä kehittämään arviointimenetelmiä LUKINO-hankkeessa, kun tietää, että välineet tulevat aivan varmasti käyttöön käytännön toimijoille. Kevät on mennyt LUKINO-hankkeen parissa suunnitellen hanketta ja tehtäviä. Nyt syksyllä päästään sitten käytännön työn pariin ja hakemaan opettajia mukaan hankkeeseen.

Pirita Korpivaara: Koulutukseltani olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005. Sen jälkeen olen tehnyt opettajan työtä ja viestintätöitä, perustanut perheen ja opiskellut. DigiLukiseula-hankkeen parissa olen työskennellyt vuodesta 2018. LUKINO-hanke on omalta osaltani vielä ihan alussa ja syyskuussa aloitan hankkeessa projektisuunnittelijana. Tehtäviini kuuluu mm. aineistonkeruun koordinointia, yhteydenpitoa kouluihin, yksilötestien kuuntelua ja tutkimusavustajien ohjausta. Pidän työstäni paljon. On ihanaa olla edistämässä tärkeitä asioita ja työkaverit ovat kerrassaan mainioita. Vapaa-aikana liikun lasteni kanssa luonnossa, harrastan luovaa kirjoittamista sekä kuntoilen, luen ja pidän lapset ja sukulaiset villasukissa.

Olette tänä vuonna aloittaneet uuden LUKINO-hankkeen. Kertoisitteko tarkemmin, mitä LUKINO-hanke pitää sisällään?

– LUKINO-hankkeen päätavoitteena on kehittää arviointimenetelmiä käytäntöön opettajille ja muille toimijoille. Yhtenä tavoitteena on kehittää kattava tutkimusperustainen lukemisen ja kirjoittamisen arviointimenetelmä 3-6-luokkalaisille. Toinen tärkeä tavoite on päivittää ja laajentaa paljon käytössä ollutta nopean nimeämisen testiä. Lisäksi hankkeessa kirjoitetaan opetusalan ammattilaisille opas, jossa käsitellään kattavasti nimeämistä, sen arviointia ja tukemista. Hanke tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään nimeämisen, lukemisen, kirjoittamisen, laskusujuvuuden ja tarkkaavuuden taitojen välisiä yhteyksiä.

Oppilaiden arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata oppilaan edistymistä suhteessa osaamistavoitteisiin. Millaisia arviointimenetelmiä alakouluikäisille kehitetään ja mitä se pitää sisällään?

– LUKINO-hankkeessa kehitetään 3-6-luokkalaisille suunnattu lukemisen ja kirjoittamisen arviointimenetelmä, joka sisältää arviointia kolmella tasolla. Ensinnäkin menetelmään tulee sähköinen tuen tarpeen tunnistamisen menetelmä, joka vastaa monille varmasti jo toiselta asteelta tuttua DigiLukiseulaa. Toiseksi se sisältää menetelmiä yksilöllisempään arvioimiseen. Kolmanneksi kehitetään seurantamenetelmiä, joita ei ole aikaisemmin oikeastaan ollut. Näiden menetelmien avulla pystytään seuraamaan, auttaako lukivaikeuksiin suunnitellut tukitoimet sekä miten lukemisen ja kirjoittamisen taidot lähtevät kehittymään tukitoimien vaikutuksesta.

Nimeämisvaikeuksien tiedetään olevan osa laajempia oppimisvaikeuksia ja niiden tiedetään ennustavan erityisesti lukemaan oppimisen ongelmia kouluiässä. Näiden vaikeuksien tunnistamiseen on jo pitkään ollut käytössä Nopean sarjallisen nimeämisen testi. Miten tätä testiä lähdetään uudistamaan LUKINO-hankkeessa?

– Nopean nimeämisen testi on kehitelty 2000-luvun alussa, joten normit alkavat olla jo iäkkäät. LUKINO-hankkeessa lähdemme päivittämään sekä laajentamaan normeja. Aiemmin testi on ollut 6-12-vuotiaille, nyt kerättään normit 5-16-vuotiaille. Lisäksi tutkitaan uusia tehtäviä, joita mahdollisesti tulee mukaan uudistettuun testiin. Uudet, nyt tutkittavat tehtävät arvioivat hieman laajemmin nimeämisen taitoja ja ovat mahdollisesti yhteydessä lukumäärien hahmottamiseen ja tarkkaavuuteen. Uusi testi tulee olemaan nimeltään Nopean nimeämisen testi – RAN. Lyhenne RAN tulee englannin kielestä: Rapid Automatized Naming, joka on jo hyvin vakiintunut käsite englannin kielessä ja monien käytössä jo Suomessakin. Ajatuksena on, että testillä arvioidaan nimikkeiden mielestä hakemisen automatisoitumista eli sitä, kuinka sujuvasti mielestä haetaan arkipäivästä tuttuja asioita ja sanoja kuten esineitä, numeroita ja värejä. Tämän taidon on havaittu ennustavan lukemisen kehittymistä, varsinkin suomen kaltaisissa kirjoitusjärjestelmältään säännönmukaisissa kielissä. Kielessämme on helppo oppia lukemaan tarkasti, mutta monet kokevat haastavana lukemisen sujuvuuden. Nopea nimeäminen onkin yhteydessä erityisesti tähän lukemisen sujuvuuteen. Nopean nimeämisen taidon arviointi on tärkeää, sillä se antaa tietoa lukivaikeuden taustasta ja auttaa ennakoimaan vaikeuksien luonnetta.

Millaisia muita julkaisuja ja tietoja LUKINO-hanke tuottaa?

– Hankkeessa kerätään tutkimusaineistoa, joka auttaa ymmärtämään lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, nimeämisen ja tarkkaavuuden välisiä yhteyksiä. Tiedossa on ollut, että nimeäminen on yhteydessä lukemiseen, mutta kiinnostavaa on selvittää, mihin muuhun se onkaan yhteydessä. Nimeämisen ympärille on tarkoitus kirjoittaa yhdessä puheterapeutti Paula Salmen kanssa myös opas opetusalan ammattilaisille. KUMMI-sarjaan tuleva julkaisu sisältää tutkimustiedon lisäksi käytännön keinoja ja vinkkejä, miten nimeämisen haasteita voidaan arvioida ja nimeämisen taitoja tukea. 

Mitä terveisiä lähettäisitte NMI:n uutiskirjeen lukijoille?

Riikka: Olen jo usean vuoden ajan kirjoittanut kiitollisuuspäiväkirjaa, jonka lukeminen ilahduttaa synkempinäkin päivinä. Toivon, että jokaiselle lukijalle kertyy syksyn aikana hurjan paljon kiitollisuudenaiheita ja uusia ideoita. Itse olen jo kiitollinen siitä, että pääsen tässä hankkeessa kohtaamaan monta tarmokasta, luovaa ja sydämellään työtään tekevää osaajaa ympäri Suomen sekä kehittämään välineitä, joiden uskon helpottavan monen ammattilaisen arkea.

Pirita: Syksyn tullen toivotan leppoisia luontoretkiä ruutujen sinisen valon vastapainoksi jokaiselle lukijalle.  


Jos kiinnostuit LUKINO-hankkeesta ja olet halukas hakemaan mukaan pilottitutkimukseen, lue lisää osoitteessa www.nmi.fi/lukino/


Kirjoittanut Pinja Hytönen, kasvatustieteen opiskelija, harjoittelija