Haastattelussa Soile Loukusa

Lapsen sujuvat kielenkäyttötaidot helpottavat sosiaalisia tilanteita

Soile Loukusan kehittämä Pragma-testi on ensimmäinen suomalainen arviointimenetelmä lapsen pragmaattisen ymmärtämisen ja kontekstuaalisen prosessoinnin arviointiin. Soilea on koko uransa ajan kiehtonut ihmisen ainutlaatuinen kyky ymmärtää merkityksiä, jotka ovat kätkeytyneet sanottujen ilmausten taakse. Pragmaattiset taidot ja kyky kielen tilannesidonnaiseen ymmärtämiseen näyttäytyvät monin tavoin jokapäiväisissä arjen vuorovaikutustilanteissa. Esimerkiksi keskusteleminen muiden kanssa, epäsuorien ilmausten, vitsien ja kielikuvien ymmärtäminen vaatii taitoja käyttää ja ymmärtää kieltä tarkoituksen mukaisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Sosiaalisten kommunikointitaitojen avulla lapsen on helpompi toimia sujuvasti yhdessä muiden lasten kanssa. Haastattelussa Soile kertoo miten lapsen pragmaattiset vaikeudet esiintyvät, ja miten lapsen sosiaalista ja pragmaattista kielen kehitystä voidaan tukea.

Kertoisitko hieman itsestäsi ja mitä olet tutkinut urasi aikana? Entä mikä on tämänhetkinen tutkimusaiheesi, ja miksi se kiehtoo sinua juuri nyt?

Olen puheterapeutti, tutkija ja yliopistonlehtori sekä kahden ihanan kouluikäisen lapsen äiti. Vapaa-ajalla tykkään samoilla luonnossa perheeni kanssa ja puuhailla eläinten parissa.

Olen valmistunut puheterapeutiksi Oulun yliopistosta 1999 ja väitellyt samasta yliopistossa tohtoriksi 2007. Koko tutkijan urani ajan olen paneutunut sosiaalisen kommunikaation ja siinä erityisesti pragmatiikan tutkimukseen. Minua kiehtoo ihmisen ainutlaatuinen kyky ymmärtää merkityksiä, jotka ovat kätkeytyneet sanottujen ilmausten taakse. Ilmausten todellisten merkitysten ja kommunikaatiokumppanin aikomusten tulkinta tapahtuu kommunikaatiotilanteissa nopeasti lukuisten tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena. Tätä tyypillisesti automaattisesti tapahtuvaa tulkintaprosessia tai sen kehittymistä ei pystytä vieläkään täysin aukottomasti selittämään, vaikka ymmärrys on lisääntynyt valtavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Olen myös erityisen kiinnostunut häiriöistä ja vaikeuksista, joihin liittyy sosiaalisen kommunikaation pulmia. Alamme vasta nyt kunnolla ymmärtää, miten näihin vaikeuksiin tulisi puuttua kehityksen eri vaiheissa, ja miten kuntoutuksen keinoin voidaan estää sosiaalisen kommunikaatiopulmien aiheuttamia vaikeuksia esimerkiksi ystävyyssuhteissa. Koen tutkimusalani erittäin tärkeäksi lasten ja perheiden elämänlaadun kannalta.

Tutkimukseesi perustuva Pragma-testi julkaistiin viime vuonna. Testiä voi käyttää apuna pragmaattisen ja sosiaalisen kielen ymmärtämisvaikeuksien tunnistamisessa. Kerrotko tarkemmin, mitä kielen kontekstuaalisella prosessoinnilla ja pragmaattisuudella tarkoitetaan? Entä mistä pragmaattisen ymmärtämisen taidot koostuvat?

Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä kyseisessä tilanteessa sopivalla tavalla. Kielen käyttäminen pitää sisällään sekä kommunikaatiokumppanin ilmauksen merkityksen tulkitsemisen että tilanteen kannalta asianmukaisen itseilmaisun. Kontekstuaalisella prosessoinnilla tarkoitetaan kaiken saatavilla olevan olennaisen tiedon hyödyntämistä ilmauksen merkityksen tulkinnassa. Kontekstuaaliseen tietoon kuuluvat muun muassa kommunikaatiopaikka, henkilöt, yleistieto, sosiaalinen tietämys sekä kommunikaatiokumppaneiden yhteinen jaettu tieto. Pragmaattiset taidot ovat yksi sosiaalisen kommunikaation osatekijöistä. Nykytietämyksen mukaisesti muut sosiaalisen kommunikaation osatekijät, kuten vuorovaikutustaidot, kehittyvät yhdessä pragmaattisten taitojen kanssa vaikuttaen toinen toistensa kehitykseen.

Miten pragmaattiset taidot näkyvät lapsen vuorovaikutuksessa muiden kanssa? Entä milloin lapsen pragmaattisia taitoja olisi syytä arvioida tarkemmin?

Lapsella, jolla on pragmaattisia vaikeuksia voi esiintyä vaikeuksia valita tilanteen kannalta sopivia ilmauksia tai tulkita kommunikaatiokumppanin ilmausten todellisia merkityksiä. Näin ollen väärinymmärrykset ovat tyypillisiä. Lapsi voi esimerkiksi ymmärtää ilmauksia hyvin kirjaimellisesti tai käyttää tilanteeseen sopimatonta kieltä. Lapsi voi myös vaikuttaa hyvin joustamattomalta tai epäkohteliaalta, koska hän ei osaa huomioida tilanteen vaikutusta kielen käyttöön tai keskustelun pelisäännöt ovat hukassa. Kuvainnollisen kielen, kuten vitsien, ironian ja kielikuvien ymmärtäminen, voi olla vaikeaa. Lapsi voi suuntautua tilanteen kannalta epäolennaisiin asioihin keskustelussa ja hänellä voi olla vaikeuksia huomioida, mikä on tilanteen kannalta olennaista ja mikä ei. Ilmausten laajentaminen mielessä ja aikaisempien kokemusten hyödyntäminen voi olla haastavaa.

Pragmaattiset vaikeudet aiheuttavat lapselle ihmissuhdeongelmia. Tällöin vaikeudet kaverisuhteissa ovat tyypillisiä ja riski kiusatuksi tulemiseen kasvaa. Nykyisessä yhteiskunnassa ja kouluopetuksessa hyvillä kielen käyttötaidoilla on merkittävä rooli. Asioita tehdään yhteistyössä toisten kanssa, jolloin keskustelun pelisääntöjen ymmärtäminen ja toisten aikomusten tulkinta on erityisen tärkeää.

Mikäli lapsella havaitaan kielen käyttöön liittyviä kommunikaatiopulmia tai tilannesidonnaisen ymmärtämisen haasteita esimerkiksi konkreettisessa ymmärtämisessä, kannattaa lapsen pragmaattisia taitoja arvioida tarkemmin.

Pragma-testi soveltuu esimerkiksi puheterapeuttien, psykologien ja erityisopettajien työvälineeksi. Millaista tietoa testin avulla voidaan saada ja mihin osatekijöihin kuntoutusta voidaan kohdentaa Pragma-testin avulla?

Pragma-testi antaa tietoa siitä, miten lapsi ymmärtää tilannesidonnaista kieltä. Testi antaa myös tietoa lapsen mielen teorian kehityksestä eli siitä, miten lapsi ymmärtää toisen henkilön ajatuksia ja näkökulmia. Vertaamalla lapsen suoriutumista eri osa-alueissa saadaan tietoa siitä, onko kyseessä laaja-alainen kontekstuaalisen tiedonymmärtämisen vaikeus, vai onko vaikeus rajoittunut esimerkiksi kysymyksiin, joihin vastaaminen vaatii toisen ihmisen näkökulman huomioimista. Tämä tieto auttaa kuntoutuksen ja tukikeinojen oikeanlaisessa kohdentamisessa.

Pragma-testi voi tuoda lisätietoa myös pohdittaessa, miten kielellinen häiriö tai neuropsykiatrinen häiriö heijastuu lapsen pragmaattisiin ymmärtämistaitoihin sekä siitä, miten tietoinen lapsi on omasta ymmärtämisprosessistaan. Kuntoutusta suunniteltaessa testin tuloksia kannattaa katsoa myös laadullisesti. Tällöin voi tarkastella esimerkiksi, suuntautuuko lapsi kontekstissa kysymyksen kannalta epäolennaisiin asioihin, ymmärtääkö lapsi ilmauksia kirjaimellisesti, käyttääkö lapsi yleistietoaan yliyleistäen jättäen keskeisen kontekstuaalisen vihjeen huomioimatta, ja esiintyykö lapsen vastauksissa aiheesta syrjähtelyä.

Millä tavoin lapsen pragmaattisten taitojen kehitystä voidaan tukea kotona ja varhaiskasvatuksessa?

Koska pragmaattisen ja sosiaalisen kielen kehitys alkaa lapsen ensimmäisistä kommunikaatioyrityksistä lähtien voidaan myös lapsen pragmaattisten taitojen kehitystä alkaa tukea heti kehityksen alkumetreillä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että otetaan välittömästi vuorovaikutukselliseen käyttöön lapsella olevat sanat ja harjoitellaan erilaisia kielen käyttötarkoituksia arjen tilanteissa. Mikäli pienellä lapsella on haasteita kielen sosiaalisessa käytössä, on arkeen hyvä rakentaa tilanteita, joita lapsi todella haluaa ja joista lapsi ei pääse eteenpäin ilman sosiaalista kommunikaatiota. Kaikessa pragmaattisen kielen harjoittelussa on syytä pitää mielessä positiivinen ote eli sosiaalisen kommunikaation pitää olla lapselle palkitsevaa ja keskeisenä on sisäisen motivaation synnyttäminen sosiaaliseen kommunikaatioon. Aivan kuin kaikessa kielen oppimisessa myös pragmaattisen ja sosiaalisen kommunikaation oppimisen pohjalla ovat lapsen kokemukset kielen käytöstä. Pragmaattisen ymmärtämisen kehittymisessä on siis olennaista, että lapsi kuulee arjessa erilaista kielen käyttöä.

Tilannesidonnaiset päättelytaidot kehittyvät aktiivisesti ikävuosien 3–6 välillä, kun lapsi kuulee suorien viestien lisäksi epätäydellisiä ja epäsuoria ilmauksia, joissa ilmausten merkitys tulee johtaa tilanteesta. Mikäli lapsi ei ymmärrä ilmausta, on erittäin tärkeää, että vanhempi purkaa ilmauksen auki. Esimerkiksi, jos epäsuora ilmaus kaupan karkkihyllyllä olisi ”Tänään ei ole lauantai.” ja lapsi ei ymmärrä siitä, että ei saa karkkia, on vanhemman hyvä purkaa ilmaus lapselle auki kertoen esimerkiksi: ”Tänään ei ole lauantai. Lauantai on karkkipäiväsi. Koska nyt ei ole karkkipäivä, emme osta karkkia.” Esikouluiässä epäsuoran kielen ymmärtämistä kehittävät hyvin myös erilaiset vitsit ja sananlaskut sekä niiden auki purkaminen. Varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä ymmärtämisprosessia näkyväksi esimerkiksi piirtämällä mielikuvakarttaa, jolloin lapselle avautuu, mitkä asiat ovat vaikuttaneet johtopäätökseen. Eri henkilöiden näkökulman huomioimista voidaan pohtia käsittelemällä samaa tilannetta eri henkilöiden näkökulmasta,

Pragma-testi on käännetty myös italian kielelle. Onko eri kulttuurien välillä huomattu eroavaisuuksia pragmaattisessa ja sosiaalisessa ymmärtämisessä tai taitoihin kohdistuvassa arvioinnissa?

Aikaisemman tutkimustiedon valossa tiedämme, että pragmaattinen ja sosiaalinen ymmärtäminen tapahtuu jokseenkin samalla tavalla eri kulttuureissa ja kielissä. Kuitenkin on myös havaintoja siitä, että joitain eroavaisuuksiakin löytyy. Aikuisia käsittelevissä tutkimuksissamme olemme esimerkiksi havainneet, että suomalaiset tulkitsevat helposti pilkalliseksi ilmaukset, jotka italialaiset tulkitsevat positiiviseksi ironiaksi. Tällä hetkellä ei ole vielä paljoa tutkittua tietoa siitä, miten kieli ja kulttuuri vaikuttavat lasten pragmaattisen kielen ja kommunikaation kehitykseen. Nyt syksyllä 2020 meillä on alkamassa Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke nimeltään ”Pragmaattinen kommunikaatio ja sen yhteydet mielen teoriaan ja toiminnanohjaukseen tyypillisessä kehityksessä ja autismikirjon häiriössä. Suomalaisten ja italialaisten lasten kulttuurien välinen monimenetelmätutkimus”. Pragma-testi on tässä hankkeessa yhtenä keskeisenä mittarina.

Millaisia syysterveisiä haluat lähettää uutiskirjeen lukijoille?

Koska kieli on käyttöä varten, muistetaan yhdessä tukea lasten sosiaalisen kommunikaation taitoja, jotta he saavat hyvät kommunikointitaidot tulevaisuuttaan varten. Tällä hetkellä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja monet nykyiset toimintatavat vaativat lapsilta ja aikuisilta aikaisempaa parempia ja joustavampia sosiaalisen kommunikaation taitoja. Kun lapsi saa hyvät sosiaalisen kommunikaation taidot, hänen on helpompi toimia toisten lasten seurassa ja kokea iloa vuorovaikutuksesta. Hyvät sosiaalisen kommunikaation taidot auttavat myös vaikeiden asioiden käsittelyssä sekä omien näkökulmien ja huolien esiin nostamisessa. Toivon kaikille uutiskirjeen lukijoille myös aikaa pysähtyä kuuntelemaan ja tukemaan niitä lapsia, nuoria ja aikuisia, joille sosiaalinen kommunikaatio on haastavaa erinäisistä syistä johtuen. Muistetaan se, että kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Pragma-testin käyttöön järjestetään myös koulutusta. Lue lisää


Kirjoittanut Aliisa Laiti, erityispedagogiikan opiskelija, harjoittelija