Miten tukea lukitaitoja ja toiminnanohjausta?

LuTo-kuntoutusryhmä tarjoaa harjoitusta lukusujuvuuteen ja toiminnanohjaukseen

Psykologian tohtori Ulla Leppänen työskentelee Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä ylläpitämällä Lastentutkimusklinikalla psykologina ja osallistuu asiakastyön ohella kuntoutuksen kehittämiseen. Idea ryhmästä syntyi ensin kuntoutusyksikkö Nekussa neuropsykologi Kaisa Peltomaan kanssa, ja lastentutkimusklinikkaa pyydettiin yhteistyöhön. Pian lastentutkimusklinikalla idea sai siivet alleen ja Ulla Leppänen ryhtyi luotsaamaan LuTo-ryhmän kokeilua käytännössä yhteistyössä psykologi Riikka Heikkilän kanssa. LuTo-ryhmän tavoitteena on yhdistää lukusujuvuuden harjoittelu ja toiminnanohjauksen harjoittelu ja ryhmiä on lastentutkimusklinikalla pidetty tähän mennessä viisi. 

Ulla Leppänen, mikä on LuTo-ryhmän tarkoitus?

LuTo-kuntoutusryhmän tavoitteena on lukemisen sujuvoituminen ja toiminnanohjauksen tukeminen. Lukusujuvuuden haasteet ja toiminnanohjauksen haasteet ovat usein läsnä yhtä aikaa ja yleensä tarkkaavuushäiriö ilmenee lukivaikeuden kanssa, kun on kysymys tarkkaavuushäiriön tarkkaamattomasta alatyypistä (ADD). Tällöin ongelmat ovat usein astetta vaikeampia kuin yksittäisissä tarkkaavuushäiriö- tai lukivaikeustapauksissa, sillä lapsella on vähemmän pulmien kompensointikeinoja ja ongelmat kumuloituvat.

Lukemisen sujuvuuden harjoittelun ytimessä on harjoittelun tekeminen mahdollisimman kiinnostavaksi lapselle. Harjoittelun tehokkuuteen vaikuttavat esimerkiksi harjoittelun määrä ja tiheys, toistojen määrä, sopiva eli riittävän helppo vaikeustaso, välitön palaute ja motivaation tuki. Luetun ymmärtäminen on tärkeää pitää mukana harjoittelussa. Toistava lukeminen on eniten käytetty ja paljon tutkittu lukemisen sujuvuuden harjaannuttamismenetelmä. Siinä luetaan useaan kertaan peräkkäin sama teksti, sanat tai tavut. Ideana on toistojen taitoa automatisoiva vaikutus. Yleensä käytetään tavukortteja, sanalistoja ja tekstejä ja suoritusta voidaan kellottaa. Ajan ottaminen voi lisätä harjoittelumotivaatiota, kun lapsi konkreettisesti huomaa edistyvänsä sujuvuudessa.

Toiminnanohjauksen harjoittelussa on tärkeää huomioida harjoittelun rakenne ja struktuuri. Kun lapsi voi ennakoida harjoittelun kulkua, vapautuu voimavaroja itse harjoitteluun eli struktuuri tukee tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Keinoja ovat kuvastruktuurin käyttö, tiettyjen toimintojen toistuvuus ja rutiinit sekä oppilaan opettaminen ohjaamaan itse omaa toimintaansa toiminnanohjauksen vaiheiden mukaisesti.

Toiminnanohjauksen tukemista tehdään vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Vuorovaikutuksen tarkoituksena on lapsen sisäisen puheen vahvistuminen, mikä on toiminnanohjauksen kulmakiviä. Jo pienestä pitäen aikuinen yrittää saada lapsen huomion tehtävään ja pilkkoo puheellaan tehtävää hallittavammaksi. Kun aikuinen mallittaa toimintaa ja kielellistää omat toimintatapansa, vahvistetaan lapsen sisäisen puheen kehittymistä. Ryhmässä oppiminen ja muiden esimerkki on myös oiva keino saada keinoja tehdä tehtävää sekä tapoja ajatella. Keskustelu auttaa vertailemaan eri ratkaisutapoja muiden kanssa.  

Lukemisen sujuvoitumisen ja toiminnanohjauksen harjoittelun lisäksi ryhmän tarkoituksena on myös herättää lapsessa lukuinnostusta sekä vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen on ryhmän yleinen kehys, jota harjoitellaan koko ajan ja läpi kaikkien tehtävien. Ryhmälle räätälöidään kuitenkin aina ohjelma ryhmäläisten tarpeiden mukaan ja tavoitteet voivat elää ryhmän kuluessa. Ryhmään valitaan lapsia, joilla on samankaltaisia pulmia; näin lapsille voi syntyä kokemus, että he eivät ole yksin ja samankaltaisia asioita harjoittelevat kaikki.

Mikä on LuTo-ryhmän kohderyhmä?

LuTo-ryhmän kohderyhmään sopivat lapset, jotka osaavat kokoavan lukutaidon, mutta joiden lukeminen on hidasta. Lukivaikeuksien taustalla tulisi olla nimeämisen pulmaa ja toiminnanohjauksessa haastetta. Ryhmään soveltuvat 4.-luokkalaiset ja siitä ylöspäin olevat koululaiset. Ryhmässä on hyvä olla maksimissaan 6 lasta ja heille 2 ohjaajaa. Lukutaidon tason tulisi olla lähes samanlainen ja lasten tulisi olla lähes saman ikäisiä.

LuTo-ryhmä kokoontuu 20 kertaa 75–90 minuuttia kerrallaan. Ennen ryhmää ja sen kuluessa sekä ryhmän jälkeen vetäjät ovat yhteydessä puhelimitse opettajiin ja vanhempiin. Tämä on tärkeää paitsi siirtovaikutuksen vahvistamisen kannalta myös siksi, että suuri osa harjoittelusta tapahtuu kotona.

Mikä on LuTo-ryhmän kulku ja mitä ryhmässä tehdään?

Ryhmäkertojen sisältöä voidaan muokata sen mukaan, mikä on ryhmän kulloinenkin tarve. Myös lasten motivoituminen ryhmäkertojen tehtäviin on otettava huomioon; tällä on vaikutusta oppimiseen. Jokainen ryhmäkerta alkaa kuulumisten vaihdolla. Sitten käydään lävitse kotitehtävät ja palkitaan niistä. Sujuvaa lukemista harjoitellaan ennen taukoa ja toiminnanohjausta tauon jälkeen. Lopuksi tehdään jotakin mukavaa yhdessä, kuten pelataan. Sujuvan lukemisen harjoituksia ovat esimerkiksi tavujen tunnistaminen ja nimeäminen, epäsanojen lukeminen ja tekstin sekä virheellisen tekstin lukeminen.

Lapselle opetetaan myös toiminnanohjauksen neljä vaihetta eli ”työkalua” ja toiminnanohjauksen harjoituksissa opetellaan toiminnanohjauksen työkalujen käyttöä yksi kerrallaan. Vaiheet ovat: 1) mieti toiminnan päämäärää 2) tee toimintasuunnitelma 3) suorita tehtävä 4) arvioi toimintaa. Lapsen käyttäessä itse näitä työkaluja muuttuu hän avun passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi. Lasta myös kannustetaan ja opetetaan pyytämään apua oikea-aikaisesti. Harjoittelua vahvistaa hyvä motivaatio, jota voidaan tukea esimerkiksi huolehtimalla onnistumisen kokemusten saamisesta, perustelemalla harjoittelun hyötyjä ja käyttämällä välittömiä ja viivästettyjä palkkioita.

Lopuksi työkaluja osataan käyttää yhtä aikaa. Tavoitteena on vaiheittainen, tietoisempi tehtävien tekeminen. Lasta opetetaan ajattelemaan tekemistään, ei tekemään tehtävää nopeasti valmiiksi. Toiminnanohjauksen harjoittelussa voidaan käyttää esimerkiksi matematiikan sanallisia tehtäviä, tavuista muodostettavia tarinoita, yhteisesti kirjoitettavia tarinoita, piirtämistä ja Cloze-aukkotäydennystehtäviä.   

Tärkeää ryhmätoiminnassa on myönteisten kokemusten saaminen ja motivaation sekä itsetunnon vahvistuminen. Näissä auttaa myös vertaisryhmä, jonka kanssa toimiminen kannustaa jatkamaan ja kokeilemaan vaikeitakin tehtäviä. Tärkeää on myös vanhempien sitouttaminen ryhmään ja lapsen kotiharjoitteluun, koska suuri osa harjoittelusta tapahtuu kotona.


Lue lisää: Lukitaitojen ja toiminnanohjaamisen tukeminen koulussa – koulutuskooste

Niilo Mäki Instituutti järjestää aiheesta koulutusta: Lukitaitojen ja toiminnanohjauksen tukeminen koulussa