Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa yhtäkkisesti unohdat, mihin jätit autosi parkkihallissa? Ajoittaista unohtelua käy jokaiselle meistä, mutta monelle paikantajun katoaminen on arkipäivää. Niilo Mäki Instituutin ja yhteistyöjärjestöjen Hahmottamisen kuntoutus (HAHKU) -kehittämishankkeessa luodaan verkkopohjaisia materiaaleja sekä työkaluja hahmotushäiriön kanssa toimeen tulemiseksi. Aiemmat HAHKU-hankkeet ovat keskittyneet lapsiin ja työikäisiin, mutta elokuussa 2021 käynnistyvän kolmivuotisen Nuorten Hahmola -hankkeen tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea 15-19 -vuotiaille hahmotushäiriöisille nuorille. Hankkeen toimijoiden, Suvi Ylösen, Marjo Naukkarisen ja Mika Haapojan, yhteistyön keskiössä on huumori, laaja-alainen osaaminen, sekä jaettu missio.
Kertoisitteko hieman itsestänne ja miten päädyitte Hahku / Nuorten Hahmola -hankkeen pariin?
Suvi: Toimin Nuorten Hahmola -hankeen projektikoordinaattorina ja olen työskennellyt hahmottamisen haasteiden parissa jo useamman vuoden ajan. Taustaltani olen yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri, ja minulta löytyy myös laaja-alaisen erityisopettajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan pätevyydet. Aloitin työt Niilo Mäki Instituutissa vuonna 2014 ensimmäisessä Hahku-hankkeessa, joka oli suunnattu peruskouluikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Työstän myös hahmottamisen vaikeuksiin keskittyvää väitöskirjaa erityispedagogiikan jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjassa käytettävä aineisto muodostuu ensimmäisessä Hahku-hankkeeessa kerättystä kokemusaineistosta.
Mika: Työskentelin tuntityöntekijänä työikäisten Hahku-hankkeessa, ja sitä kautta päädyin myös projektisuunnittelijaksi Nuorten Hahmola -hankkeen pariin. Koulutuksellinen taustani on digipedagogiikassa, ohjelmoinnissa, sekä visuaalisessa suunnittelussa, mutta myös kasvatustieteet, sekä kiinnostus pienten lasten kehitykseen ovat kulkeneet koko ajan siinä rinnalla. Työstän tällä hetkellä kasvatustieteen Pro Gradu -tutkielmaani, joka käsittelee esikouluikäisten lasten kokemuksia digitaalisista oppimispeleistä. Tutkin, millaisen oppimispelin lapset haluaisivat suunnitella.
Marjo: Matkani Nuorten Hahmola -hankkeeseen on ollut pitkä ja kiinnostava. Sain ennen koronapandemian alkua sähköpostiini viestin, jossa etsittiin maisterivaiheen tutkimusharjoittelijoita työelämäikäisten Hahku-hankkeeseen. Olin aivan myyty, sillä hahmottamisen teemat ovat valtavan kiehtovia, ja olen 20-vuotisen koulunkäynninohjaajaurani aikana ollut paljon tekemisissä hahmottamisen haasteiden kanssa. Pääsin aloittamaan harjoittelun etänä kuitenkin vasta kesällä 2020. Viime keväänä tein Pro Gradu -tutkielmani Hahku-mentorikoulutukseen osallistuneiden kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten kokemuksista, ja tätä kautta päädyin myös Nuorten Hahmola -hankkeen pariin. Suvi kysyi keväällä, lähdenkö projektisuunnittelijaksi tälle Hahku-matkalle, ja minähän lähdin!
Kolmivuotinen Nuorten Hahmola -hanke käynnistyy tänä syksynä. Millaisesta hankkeesta on kyse?
Nuorten Hahmola -hankkeen toteuttamista on suunniteltu jo pidemmän aikaa. Kyseessä ei ole tutkimushanke, mutta ei myöskään puhtaasti kehittämishanke. Nuorten Hahmola -hankkeessa liikutaan arjen ja yksilöllisten kokemusten sekä teoreettisten jäsennysten välillä. Ensimmäisessä, peruskouluikäisille suunnatussa Hahku-hankkeessa havaittiin, että nuoria on todella haastavaa tavoittaa. Hankkeen kautta kerätyssä haastatteluaineistossa nuoruus hahmottamisen kannalta tärkeänä elämänvaiheena korostui kuitenkin merkittävästi. Sama huomio ilmeni myös työikäisten Hahku-hankkeessa. Näiden havaintojen kautta päädyimmekin hakemaan rahoitusta nuorille suunnatulle Hahku-hankkeelle. Hankkeen sisällöt tulevat tarkentumaan vielä tämän syksyn aikana, mutta hankkeen pyrkimyksenä on kohdentaa ennestään tuttuja Hahku-hankkeen sisältöjä nuorille, muun muassa kehittämällä Hahmola-oppimisympäristöä tavalla, jossa nuorten tarpeet nousevat paremmin esille. Hahku-mentorikoulutuksia tullaan myös kohdentamaan erityisesti yläkoulun ja toisen asteen toimijoille. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tavoittaa nuoret.
Nuorten Hahmola -hanke on suunnattu erityisesti nuorille ja heidän kanssaan toimiville tahoille. Millainen merkitys hahmotushäiriöillä on nuoruudessa?
Nuoruusvaiheessa eteen tulee monta tärkeää valintaa ja siirtymää. Nuoren on muun muassa valittava, mihin ja millaisiin opintoihin peruskoulun jälkeen hän tulee suuntaamaan. Monella edessä onkin muuttaminen toiselle paikkakunnalle sekä itsenäistyminen lapsuudenkodista. Juridinen täysi-ikäisyys tuo aivan uudenlaisia vastuita, ja postiluukusta saattaa tipahtaa mainos autokoulusta tai kutsu armeijaan. Toisin sanoen, nuorelta vaaditaan toimintakykyisyyttä hyvin monenlaisissa ympäristöissä sekä sellaisten asioiden hoitamista, missä tarvitaan hahmottamista. Ala- ja yläkoulun aikana nuori on voinut saada paljonkin tukea perheeltään kotiympäristössä, mutta täysi-ikäisyyden kynnyksellä hahmotusvaikeuden tuomat haasteet voivat yhtäkkisesti kasaantua. Monesti hahmotushäiriöisen nuoren vanhemmat ovat hyvin huolissaan siitä, miten nuori tulee pärjäämään.
Hahmotusvaikeuksien varhainen tunnistaminen viimeistään nuoruusiässä on valtavan tärkeää. Osataanko esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa huomioida nuoret, jotka eivät välttämättä kykene suorittamaan tutkintoa loppuun, tai joilla on useammasta suoritetusta tutkinnosta huolimatta haasteita työelämään siirtymisessä ja työelämässä pärjäämisessä? Ympäristön vaatimusten kasvaessa nuoren tulisi päästä tuen piiriin. Hahmotusvaikeuden kanssa voi olla hyvin vaikeaa toimia ja edetä elämässä sillä tavalla kuin toivoisi. Äskettäin säädetty oppivelvollisuusiän pidentäminen vaikuttaa merkittävästi koko ikäluokan, mutta erityisesti hahmotushäiriöisten nuorten elämään. Esimerkiksi toisen asteen oppilaitosten kautta voidaan saada yhteys syrjäytymisriskissä oleviin nuoriin. Meneillään on siis otollinen hetki Nuorten Hahmola -hankkeen käynnistämiselle, ja toivomme, että hankkeella voidaan vaikuttaa nuorten koulupolkuun.
Vertaissuhteiden on todettu olevan äärimmäisen tärkeä sosiaalinen viitekehys nuoruudessa, ja suunnitteilla on, että myös hankkeessanne tullaan järjestämään ryhmätoimintaa nuorille. Onko ryhmätoimintaa hyödynnetty aiemmin nuorten hahmotushäiriöiden tukemisessa, ja ketkä voivat osallistua toimintaan?
Hahmotusvaikeudet tunnistetaan vielä toistaiseksi melko heikosti, sillä virallista diagnoosia tai seulaa ei ole. Kohdennettua toimintaa on ollut vielä kovin niukasti, eli lähes kaikki Hahku-hankkeissa tuotetut toimintamallit ovat uusia. Koska hahmotusvaikeuksia ei tunnisteta kovin hyvin, johtaa se helposti vertaiskokemusten puuttumiseen ja yksin jäämisen kokemuksiin. Vertaisuuden kokemusten vahvistamista on toivottu läpi Hahku-hankkeiden. Kuten edellä jo ilmeni, edellisten Hahku-hankkeiden kautta on havaittu, että nuoria on hyvin haastava tavoittaa. Nuoruuden ikävaihetta leimaa tyypillisesti myös pelko muista erottumisesta, ja nuoret ovat hyvin taitavia peittelemään arjen haasteitaan. Olemme kevään aikana pohtineet nuorille suunnattua vertaisryhmätoimintaa näistä näkökulmista, ja todennäköisesti pyrimme luomaan perinteisestä vertaisryhmätoiminnasta poikkeavia ratkaisuja.
Ajatuksenamme on, että Nuorten Hahmola on enemmän kuin nettisovellus tai paikka: se on konsepti, jossa keskeistä on kohtaaminen, oppiminen ja tiedon välitys.
– Projektikoordinaattori Suvi Ylönen
Tavoitteenamme on muovata vertaisryhmätoiminnan elementtejä hieman erilaiseen konseptiin, jossa nuoret pääsevät kohtaamaan toisiaan ilman pelkoa siitä, että heidät erotetaan muista vertaisista. Ihanteellisessa tilanteessa nuoret voisivat kohdata samassa tilanteessa olevia vertaisia, sekä löytää tietoa ja kokemuksia ilman suoraa kohtaamista. “Nuorilta nuorille” -ajatus olisi ihanteellinen tapa tiedon ja kokemusten jakamiseen, mutta sen käytännön toteuttamista täytyy vielä pohtia tarkemmin.
Ajatuksenamme on, että Nuorten Hahmola on enemmän kuin nettisovellus tai paikka: se on konsepti, jossa keskeistä on kohtaaminen, oppiminen ja tiedon välitys. Kehitteillä on oppilaitoksille ja järjestöille itsenäisesti käyttöön otettavaa ryhmätoimintaa, joka ei rajoitu vain tietyille nuorille suunnattuun toimintaan. Toimintamallia lähdetään aluksi pilotoimaan, ja toivomme, että sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin. Teknologia tulee todennäköisesti olemaan tärkeässä roolissa Nuorten Hahmola -hankkeessa. Kehitteillä olevan toimintamallin esteet ja mahdollisuudet tarkentuvat, kun käymme keskustelua yhteistyökumppaneidemme ADHD-liiton, Aivoliiton, Autismiliiton, Erilaisten oppijoiden, CP-liiton, Kuntoutussäätiön, Ammattiopisto Spesian, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän Nuorten talo -hankkeen kanssa. Meillä hankkeen toimijoina on laaja-alaista tietoa hahmotusvaikeuksista ja yhteiskumppanimme ovat nuorten kohtaamisen ammattilaisia. Hahku-hankkeen sivuja seuraamalla saa tietoa hankkeen etenemisestä, ja etsimme myös lisää tahoja yhteistyöhön kanssamme (oppilaitokset ja ryhmät)!
Mitä materiaaleja tai seminaareja Nuorten Hahmola -hanke tuottaa?
Läpi Nuorten Hahmola -hankkeen tullaan jatkamaan Hahku-mentorikoulutusten järjestämistä. Kevään 2022 koulutuksiin on juuri ilmoittautuminen auennut (www.hahku.fi/koulutus). Hahku-hankkeen tietopalvelua tullaan myös laajentamaan ja kehittämään, ja toivomme, että vertaistoimintaa mahdollistavaa toimintamallia ryhdytään hyödyntämään laajemmin kentällä.
Hankkeen aikana järjestetään räätälöityjä koulutuspaketteja oppilaitoksille, ja myös Hahmola-oppimisympäristön sisäistä tarjontaa laajennetaan. Hahmolaan tulee mahdollisesti nuorille suunnattuja kursseja jokaisesta hahmottamisen osa-alueesta, joita nuoret voivat halutessaan myös liittää osaksi opintojaan (esim. Valma-, Telma- tai lukio-opinnot). Hankkeen lopuksi suunnitteilla on vaikuttamiskampanja tahoille, jotka kohtaavat nuoria erilaisissa yhteyksissä, kuten autokouluissa tai armeijassa. Yhteistä kehittämistyötä tehdään koko hankkeen ajan, ja materiaalia sekä kohdennetumpaa tietoa tuotetaan sekä välitetään tarpeiden mukaisesti.
Millaisia vinkkejä lähettäisitte lukijalle, joka epäilee, että hänellä itsellään tai hänen tuntemallaan nuorella voisi olla hahmotushäiriö?
Hahmotusvaikeuksiin, kuten muihinkin oppimisvaikeuksiin, liittyy paljon kielteisiä tunnekokemuksia ja stigmaa. Usein hahmotushäiriöinen kokee itsensä oudoksi tai tyhmemmäksi kuin muut, kun toisille yksinkertaisilta tuntuvat asiat tuottavat itselle niin suuria haasteita. Erityisen kipeitä nämä kokemukset ovat nuorille, jotka eivät voi esimerkiksi lähteä kuskiksi kavereilleen, tai ajaa ajokorttia ollenkaan. Monet aikuiset ovat kuvanneet, etteivät välttämättä lapsena ja nuorena ymmärtäneet hahmotusvaikeuden olemassaoloa, sillä ympäristökään ei sitä tunnistanut. On tärkeää myös ymmärtää, että hahmotusvaikeudet ovat vain yksi ominaisuus osana laajempaa kokonaisuutta, ja jokaiselta löytyy yksilöllisiä vahvuuksia. Vaikeista tunteista huolimatta hahmotusvaikeuksissa ei ole mitään hävettävää tai piiloteltavaa.
Hahku-hankkeen tietopalvelusta löytyy kokemusvideoita, joihin voi olla hyödyllistä tutustua, mikäli epäilee itsellään tai läheisellään hahmotusvaikeutta. Moni on tunnistanut videoilla ja erilaisissa koulutuksissa ilmenevien arjen esimerkkien kautta hahmottamisen vaikeuksien piirteitä, ja samalla löytänyt sanoja aiheesta puhumiseen. Lisäksi Hahmola-oppimisympäristöstä löytyy Hahkun oman toiminnan tarkastelua -kysely eli tavallaan hahmottamisen itsearviointikysely. Kysely on suunnattu aikuisille, mutta myös nuori voi täyttää sen, esimerkiksi yhdessä opettajan tai läheisen aikuisen kanssa. Hahmolan vinkkejä ja monipuolisia materiaaleja voivat hyödyntää kaikenikäiset. Entä löytyykö oppilaitoksestasi Hahku-mentorikoulutuksen käynyt opettaja? Hahku-mentorit osaavat tarjota tukea mieltäsi askarruttaviin asioihin. Yksin ei tarvitse jäädä!
Hankkeen uusimmat kuulumiset saat selville seuraamalla hankkeen Facebook-sivuja tai Hahku-hankkeen verkkosivuja!
Voit myös tilata Nuorten Hahmolan uutiskirjeen.
Tutustu ja ilmoittaudu keväällä alkaviin yläkouluun ja toiselle asteelle suunnattuihin koulutuksiin.
Kirjoittanut Janette Niemi (KK), aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija, NMI harjoittelija