Veera Koivulahti ja Laura Lehtinen voittivat Niilo Mäki Instituutin opinnäytetyökilpailun pro gradu -työllään ”Tarkkaamattomuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden yhteys sosioemotionaaliseen oireiluun lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia”. Niilo Mäki Instituutin juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä opinnäytetyökilpailussa haluttiin kannustaa alan tulevia tutkijoita. Raati arvioi Koivulahden ja Lehtisen työn kaiken kaikkiaan hyvin laadituksi opinnäytetyöksi, joka on tuottanut uutta tietoa aiheesta ja tuloksilla on myös yhteiskunnallista merkitystä.
Laura ja Veera, kertokaa hieman ketä olette ja entä miltä tieto voitosta tuntui?
Olen Lehtisen Laura ja valmistuin viime kesänä psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisen jälkeen lähdin töiden perässä Etelä-Pohjanmaalle. Jyväskylässä ehdin asumaan viisi vuotta tätä ennen, ja ehkä pienoista kulttuurieroon totuttelua tämä syksy onkin ollut. Tieto opinnäytetyökilpailun voitosta tuli itselleni täysin yllätyksenä, mutta tuntui todella hyvältä! Oli todella suuri kunnia saada tällaista palautetta pro gradu -työstämme, ja haluankin kiittää kaikkia raadin jäseniä, mutta myös gradumme ohjaajia, Tuija Aroa ja Anna-Kaija Elorantaa. Veeran kanssa on ollut mahtava tehdä yhteistyötä tämän projektin parissa, ja isoin kiitos kuuluukin varmasti hänelle!
Minä olen Veera Koivulahti ja valmistuin niin ikään Jyväskylän yliopistosta psykologian maisteriksi viime kesänä. Olemmekin Lauran kanssa kulkeneet koko opiskelutaipaleen yhtä matkaa, sillä opintomme ovat edenneet samassa tahdissa ja teimme jo kandidaatin tutkielman yhdessä. Sen vuoksi oli luonnollista ryhtyä myös graduprojektiin Lauran kanssa, ja oli todella hienoa saada tällainen palkinto yhteisestä uurastuksesta vielä valmistumisen jälkeen! Suurin kiitos kuuluu siitä siis Lauralle. Olen eteläpohjalainen ja valmistumisen jälkeen olen palannut kotiseudulle töiden pariin.
Kuinka päädyitte tähän tutkimusaiheeseen?
Halusimme tehdä tutkimuksen neuropsykologisesta aiheesta koskien lasten kehitystä ja olimme kiinnostuneita myös lasten psyykkisestä oireilusta. Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikan oppimisvaikeustutkimuksista koostuva aineisto on mielenkiintoinen ja laaja ja tarjosi mahdollisuuden yhdistää nämä kaksi aihetta. Lopullinen tutkimuskysymys muotoutui yhdessä ohjaajamme Tuija Aron kanssa.
Miten tutkimuksenne toteutettiin ja mitkä olivat sen päätulokset?
Saimme hyödyntää Lastentutkimusklinikan aineistoa, jota on kerätty vuodesta 1985 alkaen. Aineisto koostuu lasten neuropsykologisista testituloksista sekä vanhempien ja opettajien arvioinneista lasten tunne-elämästä ja käyttäytymisestä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ADHD-oireiden yhteyttä sosioemotionaaliseen oireiluun alakouluikäisillä lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia. ADHD-oireita tarkasteltiin opettajien arvioimana tarkkaamattomuus- sekä yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireiden osalta ja sosioemotionaalista oireilua äitien arvioimana mielialaoireiden, ahdistuneisuuden, somaattisten oireiden, uhmakkuuden ja käytösongelmien osalta. Lisäksi halusimme selvittää lasten sukupuolen sekä kognitiivisen kyvykkyyden vaikutusta ADHD-oireiden ja sosioemotionaalisen oireilun välisiin yhteyksiin. Tarkastelimme sekä ADHD-oireita että sosioemotionaalista oireilua jatkuvina muuttujina, mikä ottaa huomioon myös ne lapset, joiden oireet eivät täytä diagnostisia kriteereitä.
Tulokset osoittivat, että sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireet olivat yhteydessä lasten ulospäin suuntautuviin oireisiin eli uhmakkuuteen ja käytösongelmiin. Yhteys ADHD-oireiden ja ulospäin suuntautuvien oireiden välillä oli kuitenkin voimakkaampi yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireiden osalta.
Mikä on niiden yhteiskunnallinen merkitys?
Tutkimuksen mukaan olisi tärkeää, että myös ne lapset, joilla diagnostiset kriteerit mielenterveyden häiriöille eivät täyty, saisivat tarvitsemaansa tukea. Diagnostiset kriteerit alittava psykiatrinen oireilu voi yhtä lailla heikentää lapsen toimintakykyä ja haitata esimerkiksi koulusuoriutumista.
ADHD-oireet yhdessä uhmakkuus- tai käytöshäiriön kanssa voivat johtaa vakavampiin oppimisvaikeuksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä muuhun psykiatriseen oireiluun ja vaikeuksiin vertaissuhteissa sekä lisääntyneisiin ongelmiin myöhemmissä elämän vaiheissa. Tärkeää olisikin pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmia tarjoamalla tukea jo varhaisvaiheessa.
Mitä jatkossa olisi mielestänne tärkeää tutkia?
Lasten oppimisvaikeustutkimuksista koostuva aineisto rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia lasten diagnostiset kriteerit alittavia ADHD-oireita sekä niiden yhteyksiä sosioemotionaalisiin oireisiin muissakin kuin oppimisvaikeusaineistossa.
Millaisia suunnitelmia teillä on tulevalle vuodelle?
Valmistuimme psykologeiksi kesällä 2020 ja työskentelemme kumpikin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä neuropsykiatrian parissa. Laura työskentelee lastenpsykiatrian poliklinikalla neuropsykiatrisessa työryhmässä ja Veera on työssä psykiatrisella poliklinikalla aikuisten parissa. Kummallakin on tavoitteena edelleen syventää osaamistaan niin neuropsykiatrisista häiriöistä kuin muustakin psyykkisestä oireilusta sekä niiden tukemisesta. Tavoitteenamme on myös kirjoittaa gradustamme tutkimusartikkeli vertaisarviointia varten.
Terveiset uutiskirjeen lukijoille?
Jos gradumme aihe kiinnostaa, siihen voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64355?locale-attribute=fi.
Toivotamme lukijoille mukavaa uutta vuotta 2021!