Mikä on Yhteispeli?
Yhteispeli on käytännönläheisiä toimintatapoja lasten ja nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen.
Tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, lisätä kouluyhteisön hyvinvointia, ennaltaehkäistä koulutyöhön kuormitusta tuovia ongelmia sekä vaikuttaa käytännönläheisillä toimintatavoilla johtamiseen ja toimintakulttuuriin koko koulussa. Yhteispeli koskettaa koulua monella tasolla aina rehtoreista ja opettajista oppilaisiin sekä heidän vanhempiinsa saakka. Yhteispelin tavoitteisiin pyritään käytännönläheisesti koulujen toimintatapoihin ja ilmapiiriin vaikuttamalla sekä koulun ja sen yhteistyötahojen (esimerkiksi koti ja esiopetus) yhteistyön sujuvuutta lisäämällä.
Käytännössä Yhteispeli on siis erilaisten konkreettisten ja johdonmukaisten, tutkimukseen perustuvien työ- ja toimintatapojen joukko, joista niin luokanopettajat kuin rehtorit saavat valmiuksia oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen sekä tavoitteelliseen koulun kehittämiseen. Yhteispeliä on ollut kehittämässä lähes yhdeksän vuoden ajan opettajia, rehtoreita, oppilaita sekä vanhempia. Kehittämis- ja tutkimushankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ylöjärven kaupunki. Vuosien 2008–2013 aikana Yhteispeli-menetelmän osia testattiin sekä muokattiin kolmen ylöjärveläisen alakoulun kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Ylöjärven esiopetuksen sekä lasten vanhempien kanssa. Yhteensä neljä koulua Raisiosta ja Vantaalta osallistui puolestaan vuosina 2011–2012 arviointitutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää Yhteispelin toimintatapojen turvallisuutta, soveltuvuutta ja toimivuutta. Toimintatapoja kehitettiin tutkimuksen tulosten perusteella.
Yhteispelin toimintatavat
Yhteispelin toimintatavat pohjautuvat kehityspsykologiseen, kasvatustieteelliseen ja lastenpsykiatriseen tutkimustietoon, joka on yhdistynyt kentältä saatuihin kokemuksiin. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen on tärkeää lapsen otollisellekehitykselle ja myös opetussuunnitelmasta löytyy velvoite opettaa niitä lapsille. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisella haetaan Yhteispelissä muun muassa kaverisuhteiden, luokkailmapiirin, oppimisen ja itsetunnon paranemista sekä myös myöhempään elämään ulottuvia hyötyjä tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kautta. Yhteispelin tarkoitus on vaikuttaa positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti koulun toimintakulttuuriin, ilmapiiriin ja koulun toimintaan lapsen muiden kehitysympäristöjen, kuten kodin kanssa. Etenkin lämpimiä ihmissuhteita, kuulluksi tulemista ja osallisuutta, selkeyttä ja ennakoitavuutta sekä osaamisen ja onnistumisen tukea ja iloa pyritään vahvistamaan kouluissa Yhteispelin avulla.
Yhteispelin toimintatavat kietoutuvat luontevasti luokan ja koulun arjen toimintoihin. Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa jakautuu Yhteispelissä lasten kouluympäristöön ja taitojen opettamiseen liittyviin toimintatapoihin, aikuisten työympäristön ja koulun kehittämiseen liittyviin toimintatapoihin sekä kodin ja koulun että esi- ja alkuopetuksen ja koulun yhteistyöhön. Toimintatapojen joukosta löytyy erilaisia konkreettisia keinoja opettajalle oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen, yhteistyön ja itsenäisen työskentelyn tukemiseen sekä kuuntelevan ja osallistavan luokkailmapiirin rakentamiseen. Rehtorit ja työyhteisö puolestaan saavat vinkkejä ja toimintatapoja esimerkiksi koulun kehittämisen ja uusien menetelmien käyttöönottamisen tueksi, avoimen ja kaikkia osallistavan ja arvostavan työyhteisön rakentamiseen sekä ammatillisen osaamisen jakamiseen työyhteisössä.
Yhteispeli -koulutukset
Niilo Mäki Instituutti on järjestänyt Yhteispeli -koulutuksia ala- ja yhtenäiskouluille Opetushallituksen rahoituksella vuodesta 2016 alkaen. Koulutusprosessi kestää yli vuoden ja siihen osallistuu rehtori tai apulaisrehtori, muutama Yhteispelistä kiinnostunut opettaja kultakin koululta sekä koulun muu opetushenkilöstö. Koulutusprosessiin kuuluvat rehtorien koulutukset, opettajien koulutukset sekä työyhteisökoulutukset omalla koululla. Koulutusprosessin aikana rehtorit ja opettajat ottavat Yhteispelin toimintatavat käyttöön kouluissaan sekä käsittelevät esiin tulevia ongelmia etsien niihin ratkaisuja. Lisäksi Yhteispeli -koulutuksiin osallistuneiden on mahdollisuus osallistua Mentor -koulutukseen, jossa osallistuja syventää tietämystään aihepiiristä ja saa hyviä vinkkejä kollegoidensa tukemiseen toimintatapojen käytön aloittamisessa.
Koulutukset järjestetään alueellisina koulutuspäivinä, pois lukien koulujen työyhteisökoulutukset, jotka järjestetään koulutusprosessiin mukaan lähteneellä koululla. Rehtorikoulutuksia on vuodessa kaksi, joiden lisäksi rehtori osallistuu myös työyhteisökoulutuksiin sekä järjestää koulun yhteissuunnittelutyöajalta Yhteispelin toimintatavoille aikaa. Alueellisten koulutuspäivien sisällöt liittyvät esimerkiksi YS-ajan suunnitteluun, koulun kehittämiseen ja työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen. Rehtorit saavat myös lähikoulutuspäivien aikana niin muutoksen johtamiseen kuin työyhteisön toimintatapojen aloittamiseen liittyvää tukea ja lisäkoulutusta.
Opettajien alueellisia koulutuspäiviä puolestaan on vuodessa kolme ja ne ovat tarkoitettu koulutusprosessissa mukana olevien koulujen opettajille. Alueellisiin koulutuksiin osallistuu kultakin koululta kahdesta neljään opettajaa. Koulutuksissa opettajat perehtyvät Yhteispelin toimintatapoihin ja niiden käyttöönottamiseen omassa työssä. Myös opettajilla koulutukseen sisältyy itsenäisesti tehtäviä välitöitä tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Yhteispeli-opettaja kokeilee alueellisten koulutuspäivien jälkeen koulutusten sisältöjä oman luokkansa oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Lisäksi hän osallistuu työyhteisökoulutuksen kouluvierailupäivissä koulutushetkiin, joiden aikana toimintatapojen kentälle viemistä käydään läpi yhdessä muiden Yhteispeli-opettajien ja -kouluttajien kanssa. Toimintatapojen käyttöön ottamisessa mahdollisesti ilmenneisiin haasteisiin on silloin saatavilla heiltä tukea.
Koko työyhteisö osallistuu työyhteisökoulutuksiin, joita järjestetään vuoden aikana kolme kertaa kullakin Yhteispeli-koulutusprosessiin mukaan lähteneellä koululla. Kaikki koulun opetushenkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat osallistua työyhteisökoulutuksiin. Niissä koko työyhteisö saa koulutusta aikuisten yhteiseen työskentelyyn ja työssä oppimiseen suunnitelluista Yhteispeli-toimintavoista. Työyhteisö käyttää jokaisen koulutuskerran jälkeen opittuja toimintatapoja työskentelyssään ja niistä esiin nousseita ajatuksia sekä pulmia käydään läpi kouluttajan johdolla seuraavassa työyhteisökoulutuksessa. Koulutuspäivien aikana Yhteispeli-opettajat myös jakavat kokemuksiaan toimintatapojen aloittamisesta ja käyttämisestä kollegoilleen innostaen myös heitä kokeilemaan niitä. Yhteispeli -koulutuksen myötä toimintatavat asettuvat osaksi koulun toimintaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä parantaen, ja niiden avulla voidaan jatkaa koulun kehittämistä yhä edelleen koulutusprosessin jälkeenkin.
Yhteispeli -koulutuksen sisältöjä on kuvattu tarkemmin sivulla https://koju.nmi.fi/yhteispeli-koulutukset/
”Paras koulutus, missä olen ollut koskaan” – Opettajien kokemuksia Yhteispelistä
Yhteispeli -koulutukseen osallistuneiden opettajien ja rehtorien käytännön kokemukset koulutuksista ovat olleet myönteisiä ja koulutukseen osallistumisen koettiin avaavan Yhteispelin toimintatapoja tehokkaasti. Koulutuksen jälkeen Yhteispelin toimintatapojen on koettu leviävän myös laajemmin koko työyhteisöön, kuin vain ”yhteispeli-opettajien” työkaluksi. Erityisesti koulutuksen toteutustavat, kouluttajat ja koulutusmateriaalit ovat saaneet osallistujilta kiitosta. Pelkästään koulutusmateriaalien selaaminen ei opettajien mukaan avaa toimintamallin sisältöjä, vaan koulutuksissa hyödynnetyt videot ja konkreettiset esimerkit ovat auttaneet osallistujia hahmottamaan Yhteispeliä kokonaisuutena. ”Koulutukseen osallistuminen avasi toimintamallia hienosti. Pelkästään lukemalla materiaalia ei olisi päässyt yhtä pitkälle”
Parhaimmillaan koulutukset ovat antaneet opettajille eväitä tunne- ja vuorovaikutustapojen opettamiseen, kun niitä ei ole aikaisemmin ollut. Koulutusten toteutusmuoto käytännönläheisineen tehtävineen on koettu erityisen hyödylliseksi. Erityisesti luokkapiiri -työkalu on koettu konkreettisena ja helposti arkeen soveltuvana opettamisen apuvälineenä. Luokkapiiri on noin vartin mittainen tuokio, jossa harjoitellaan muun muassa kuuntelua, kertomista, keskustelua ja vuorottelua. Luokkapiirin tarkoituksena on vahvistaa ja tukea oppilaiden välistä vuorovaikutusta tervehtimisen, keskustelujen ja leikin avulla. Palautteissaan useat opettajat ovat kertoneet ottaneensa Luokkapiirin käyttöön omassa luokassaan ja heidän mukaansa luokat ovat hyötyneet luokkapiiristä: ”Sain paljon ideoita ja vinkkejä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Luokkapiiri on tuonut paljon hyvää omaan luokkaani.” ”Tässä juuri joku viikko sitten toinen opettaja sanoi, että kylläpä he keskustelevat hienosti, mihin totesin, että olisiko siitä luokkapiiristä ollut jotain hyötyä. Kyllä he paljon puhuvat ja puuhastelevat kaikki keskenään, ja toivon, että jotain vaikutusta olisi luokkapiirillä ollut asiaan.”
Yhteispeli -koulutus on toiminut myös opettajille ja rehtoreille keskustelualustana, jossa he ovat pystyneet jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen liittyen. Koulutus sisältääkin paljon avointa keskustelua, jolloin osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan aihealueeseen liittyen. Koulutuksen vuorovaikutuksellinen toteutustapa onkin ollut mieleinen useille opettajille. ”Kouluttajien ja muiden koulutukseen osallistuneiden opettajien vinkit olivat ihan parasta antia.”
”Toimivaksi kehitetty menetelmä, tehokkaasti ja innostavasti toteutettu koulutuskokonaisuus”- Rehtorien kokemuksia Yhteispelistä
Yhteispelin tarkoituksena on ennaltaehkäistä koulutyöhön kuormitusta tuovia ongelmia sekä vaikuttaa käytännönläheisillä tavoilla koulun johtamiseen ja koko toimintakulttuuriin. Yhteispeli -koulutukseen osallistuneet rehtorit ovat kuvailleet koulutusta innostavaksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi, josta saa toimivia käytänteitä koulun arjen sujuvoittamiseksi. Koulun johdon näkökulmastakin on ollut tärkeää, että opettajat saavat käytännön vinkkejä omaan opetustyöhön, joka liittyy koko koulun hyvinvoinnin edistämiseen. Ja toisaalta rehtorit saavat vinkkejä työyhteisön arjen ja toiminnan sujuvoittamiseen. ” Saimme koulutuksesta toimivia käytänteitä suoraan ys-ajan rakenteiksi” ”Osa opettajista otti ideoita päivittäiseen työhönsä. Opekokousten asialistaa on muokattu hieman “Yhteispeli” -formaatin mukaiseksi, lähinnä opepuheenvuorot ja Huoltamo.”
Yhteispeli – tunne- ja vuorovaikutustaidoilla kohti hyvinvointia -koulutushanke käynnistyy syksyllä 2019
Haku Yhteispeli -koulutuskokonaisuuteen 2019-2020 on avautunut. Koulutukseen voivat ilmoittautua ala- ja yhtenäiskoulut eri puolilta Suomea. Vuoden kestoinen koulutusprosessi koskettaa kaikkia opetushenkilökunnan jäseniä.
Lisätietoa Yhteispeli -koulutuksesta ja ilmoittautuminen syyskuun 2019 loppuun mennessä https://koju.nmi.fi/tuote/oph-yhteispeli/