Navigointi

Torkuista energiaa

 

Haastattelussa NMI:n erityisasiantuntija, PsT Vesa Närhi.

Kuka olet ja minkälaisten työtehtävien parissa työskentelet Niilo Mäki Instituutissa?

Olen Vesa Närhi, koulutukseltani neuropsykologi. Väittelin psykologian tohtoriksi 2002. Tällä hetkellä olen NMI:llä töissä itse asiassa aika vähän, 10 prosenttisesti. Olen mukana SELDI -hankkeessa, joka on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke. Toimin siinä Mika Paanasen kanssa, joka tekee väitöskirjaa tarkkaavuushäiriöisten lasten ryhmäkuntoutuksesta.

Toinen työnantajani tällä hetkellä on Itä-Suomen yliopisto ja olen sen ProKoulu -hankkeessa. Se on yhteistyöhanke Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja NMI:n kesken. Palkkani tulee Itä-Suomen yliopistosta, mutta työskentelen tiiviissä yhteistyössä NMI:n kanssa. Hankkeen keskeinen asia on myönteisen käyttäytymisen tukeminen kouluissa. ProKoulussa lähdetään liikkeelle koko koulun toimintamallista. Koulussa kouluyhteisö luo selvät käyttäytymisen odotukset koulun eri tilanteisiin. Näiden odotusten mukaista käyttäytymistä opetetaan oppilaille ja ohjaaminen tapahtuu ensisijaisesti positiivisen palautteen kautta. ProKoulu on äärimmäisen mielenkiintoinen hanke. Siinä on taustalla kansainvälinen School Wide Positive Behaviour Support (SWPBS) toimintamalli, jota sovelletaan tässä hankkeessa Suomeen. Tutkimusnäyttö SWPBS toimintamallista on niin vahvaa, että sitä kannattaa toteuttaa. Tarkoituksena on viedä koulun toimintaa sellaiseen suuntaan, jota pidän erittäin hyvänä. Käyttäytymisen ongelmiin puuttumisesta siirrytään käyttäytymisen tukemiseen.  

Olen mukana myös NMI:n muissa hankkeissa, esimerkiksi oppimisvaikeuksien pitkäaikaisseurannassa eli NMI:n klinikan seurantatutkimuksessa ja sitten suomenruotsalaisten säätiöiden kanssa yhteistyössä tehtävässä hankkeessa. Tämä hanke on vielä alkuvaiheessa. Se on erittäin järkevää työtä, sillä siinä hyödynnetään NMI:ssä vuosien varrella tehtyä tutkimusta lukemisen, kirjoittamisen ja tarkkaavuusongelmien kanssa. Materiaalia käännetään ja osaamista viedään myös suomenruotsalaiselle puolelle.

Mitkä ovat kaikista mieleenpainuvimpia tapahtumia hankkeittesi parissa?

Tutkimuksellisesti mieleenpainuvimpia asioita ovat tutkimukselliset onnistumiset: ne tilanteet kun joku saa tutkimusartikkelin valmiiksi ja julkaistua. Jokainen tutkimusartikkeli on niin kovan työn takana, että sitä on syytä juhlia.

Myös hankerahoitusten saaminen on mieleenpainuvaa ja palkitsevaa. Se on osoitus ahkerasta työstä ja myös siitä, että NMI:ssä suunniteltua hanketta arvostetaan niin paljon, että sitä on lähdetty rahoittamaan. Mutta tietysti lasten takia työtä tehdään. Monet palkitsevat kokemukset hankkeista tulevat, kun kuulee oppilailta tai opettajilta, että jotkin asiat ovat selkeästi sujuneet paremmin. Käytännön hyöty tuo omalle työlle merkitystä.

Mikä NMI:llä työskentelyssä on parasta?

NMI:llä työskentelyssä parasta on yksinkertaisesti se, että pääsee tekemään töitä erittäin motivoituneen ja taitavan porukan kanssa. On upeaa työskennellä työhönsä tosissaan suhtautuvien, asiat riittävällä vakavuudella, mutta myös riittävällä keveydellä ottavien ihmisten kanssa. Kaikista eniten tykkään työskennellä ihmisten kanssa, jotka ovat hieman taitavampia kuin itse on, ja siihen on NMI:ssä hyvä mahdollisuus.    

Teet töitä nyt Helsingistä käsin NMI:lle. Mitä haasteita etätyö tuo hanketyöhön?

Olen tehnyt etätyötä 15 vuotta, joten se on aika tuttua. 15 vuoden aikana tietotekniset yhteydet ovat kehittyneet niin paljon, että tekeminen on tullut huomattavasti yksinkertaisemmaksi. Etätyö asettaa haasteen työyhteisölle tiedon kulkemisen kannalta. Kun iso osa ihmisistä työskentelee samassa tilassa, myös iso osa keskusteluista käydään esimerkiksi käytäväkeskusteluina tai kahvipöydässä. Silloin on vaarana, että etätyötä tekevät ihmiset putoavat kelkasta kun tieto ei kulje. Sitä kautta olen oppinut arvostamaan erittäin paljon palavereja, joiden asialistat tulevat riittävän aikaisin, aiheet ovat hyvin valmisteltuja ja materiaali on riittävä ja etukäteen toimitettu, jotta pääsee palaveriin hyvin mukaan.

Haasteita etätyöskentely tuo siksi, että pitää viihtyä itsekseen ja jaksaa tehdä töitä itsekseen. Henkilökohtaisia kontakteja töihin on selkeästi vähemmän. Etätyö on henkilökysymys: toiset pitävät siitä, toiset eivät. Itselleni se on sopiva tapa työskennellä.

Mitkä ovat suosikkitapasi rentoutumiseen? Vinkkisi lukijoille?

Ensimmäinen vinkkini on ottaa torkut työpäivän aikana. Parinkymmenen minuutin torkut piristävät paljon, tiedän omasta kokemuksesta ja onhan tuo tutkimuksellisestikin vankasti näytetty. Eli hyvät ihmiset, nukkukaa työpaikoillanne! Hieman pidemmällä tähtäimellä urheilu on myös hyväksi, itse tykkään käydä kuntosalilla ja pelata erilaisia pallopelejä. Se pitää mielen virkeänä. Lisäksi hyvän jalkapallon seuraaminen televisiosta rentouttaa.

Omat konstini liittyvät myös paljon luontoon, mökillä olemiseen ja siellä tehtävään fyysiseen työhön. Se on erittäin hyvää vastapainoa itsekseen istumiselle ja asioiden pyörittämiselle päässä. Kalastus on myös mukavaa ja hauskaa puuhaa. Mökillä myös ruoanlaitto ulkona on hienoa. Avotulella tehtävän ruoan valmistaminen on sopivan haasteellista ja siitä tulee maukasta ilman konstailuja.

Laura Suvanto
Koulutussuunnittelun harjoittelija, kasv. yo