Navigointi

Menossa mukana

- haastattelussa tutkija, puheterapeutti, FT Paula Salmi


Kertoisitko mitä jäi päällimmäisenä mieleen päättyneestä Lukusujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hankkeesta ja mitkä olivat projektin helmiä?

Kaikesta päällimmäisenä jäi mieleen Lukumummi ja -vaari -toimintamalli. Se sai osakseen yllättävän suosion. Loppujen lopuksi hankkeen aikana meillä oli mukana kouluilla yhteensä 107 Lukumummia ja -vaaria. Luokkia oli 112, kouluja 41 ja lapsia, joita he luetuttivat, oli yli 300. Lukumummi ja -vaari -toiminta levisi myös muille paikkakunnille, hankkeen loppuvaiheessa sitä oli kokeiltu 15 paikkakunnalla. Se on selkeä helmi. paula

Mieleen on jäänyt myös israelilainen tietokoneharjoitusohjelma, ja tuntui siltä että se otettiin omaksi kouluilla ja innosti harjoittelemaan lukemista. Sitten meillä oli myös morfologiainterventiokokeilu ja siitäkin saatiin ihan rohkaisevia tuloksia. Konkreettisista tuotoksista on jäänyt mieleen meidän vanhempainopas Lukusilta. Oppaan nettisivuja oli kiinnostava tehdä, ja mukana tekemisessä oli monitieteistä väkeä. Saatiin aikaan selkolukuiset ja käyttökelpoiset sivut sekä sinne paljon käytännön tietoa ja vinkkejä lukemisen tukeen vanhemmille.

Lisäksi teimme yhteistyönä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa Lukusiivet -diplomin. Senkin kehittäminen oli mielenkiintoinen prosessi, jonka aikana luimme hankkeessa yli 400 kirjaa ja kysyimme 200 lapselta, millaiset kirjat innostavat nykyään lapsia lukemisen pariin.

Yhdessä lukemaan -lukupuuhakirja oli myös oma prosessinsa. Kirjaa varten järjestettiin Niilo Mäki Instituutilla kirjoitus- ja piirtämiskilpailu. Kilpailun pohjalta kirjaan koottiin mummien, opettajien ja lasten kirjoittamia tarinoita ja tehtiin niihin liittyviä tehtäviä.

Lisäksi olen ollut mukana Opin pystymään -akatemiahankkeessa. Hankkeessa tutkitaan oppimisvaikeuslasten minäpystyvyyttä: miten hyvin he kokevat pystyvänsä oppimaan kuten oppimaan lukemaan sujuvammin. Näiden kaikkien lukemistutkimusten tuloksia odotan ihan mielenkiinnolla.

Mitä ajatuksia sinulla on juuri käynnistyneestä uudesta Kielellisten taitojen lukemisen tukeminen -hankkeesta? Mitä haasteita se tuo mukanaan?

Oikeastaan kaksikin hanketta käynnistyi. Kielellisten taitojen lukemisen tukeminen -hankkeessa suuntaamme katseemme lukemisvaikeuslasten ohella maahanmuuttajalapsiin ja niihin lapsiin, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Vaikuttavuuden ja innostavuuden takia kehitämme uudenlaista vapaaehtoistoimintamallia, jossa vapaaehtoiset seniorit eli Mamumummit ja –vaarit lukevat näiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat tukea sanastoon ja lukemiseen kouluilla. Meillä on tarkoituksena pyytää myös maahanmuuttajasenioreita mukaan lukemaan omalla äidinkielellään näiden lasten kanssa. Olemme menossa keväällä Oregoniin tutustumiskäynnille tutustumaan kansainvälisiin, jo pitkään kokeiltuihin toimintamalleihin. Amerikassa on paljon monikielisiä ja kaksikielisiä lapsia, ja lasten kanssa on kokeiltu monenlaisia vapaaehtoistoimintamalleja. Pyrimme saamaan Suomeen vähän uutta ideaa sen pohjalta.

Toinen juuri käynnistynyt hanke on ILS -hanke. Sen tarkoitus on kehittää välineitä ja menetelmiä tarkkaavuuden sekä lukemisen ja kielellisten taitojen arviointiin ja tukemiseen suomenruotsalaisilla lapsilla. Sekin on ihan uutta ja mielenkiintoista.

Mitä julkaisuja päättyneestä hankkeesta on syntynyt ja onko tulossa mahdollisesti uusia julkaisuja tämän uuden hankkeen tai uusien hankkeiden myötä?

Vanhempainopas nimeltään Lukusilta on maksuton ja saatavilla internetissä osoitteessa www.lukusilta.fi.  Siellä on selkokielinen tietopaketti vanhemmille keinoista, miten voi tukea lukemista arjessa ja miten lukemisvaikeuden voi tunnistaa. Siellä on myös vertaistuellisia videoita, joissa opettajat ja vanhemmat kertovat, miten he ovat näiden vaikeuksien kanssa pärjänneet arjessa ja miten he ovat tukeneet tätä taitoa.

Lukusiivet-lukudiplomi julkaistiin juuri äskettäin Lainan päivänä. Se on Jyväskylän kaupunginkirjaston nettisivuilla saatavilla ja tarkoitettu 2. -6. luokan hitaille lukijoille ja vähän vapaa-ajalla lukeville. Diplomiin on kerätty kyselyn perusteella helppolukuisia ja innostavia kirjoja.

Hankkeen ulkopuolella tehtiin Yhdessä lukemaan -lukupuuhakirja, jossa on mielenkiintoisia tarinoita. Siinä on tehtäviä, jotka auttavat luetun ymmärtämistä ja innostamaan lukemiseen.

Uudesta hankkeesta syntyy morfologiaharjoitusopas, jossa taivutuspääteharjoitusten avulla tuetaan kielellisiä taitoja ja lukemisen taitoja. Lisäksi on tekeillä nimeämisharjoitusopas, jossa on tukikeinoja kielellisiin taitoihin kuten nimeämiseen ja kertomistaitoihin. On todettu, että kielelliset vaikeudet kuten nimeämisvaikeudet ovat yhteydessä lukemispulmiin. Näissä materiaaleissa vahvistetaan sekä kielellisiä taitoja että lukemista harjoituksien avulla. Lisäksi syntyy suomenruotsalaisia välineitä nimeämisen, lukemisen ja tarkkaavuuden arviointiin ja tukeen.

Millaisia koulutuksia tulette sitten mahdollisesti tarjoamaan uuden hankkeen tai näiden uuden hankkeiden myötä?

Tulemme kertomaan ja kouluttamaan lukusujuvuuden ja kielellisten taitojen tukemisen uudenlaisista menetelmistä ja välineistä. Lisäksi näistä suomenruotsalaisista arviointi- ja tukivälineistä järjestetään suomenruotsalaisille kasvatusalan ja oppimisen ammattilaisille koulutuksia.

Sitten lopuksi vielä; mitäs Paula suosittelisit kuulijoillesi jos saisit ihan vapaasti suositella?

Hyvä keino rentoutua on lasillinen punaviiniä hyvässä seurassa. Toinen ehdoton suosikkini on LukumummiRÄP. Kun tätä räppiä kuuntelee, tulee niin hyvälle tuulelle, että ei kerrassaan voi olla huonolla tuulella. Kappale tulee saataville Niilo Mäki Instituutin nettisivuille osoitteeseen http://www.nmi.fi/fi/koulutus/lukupuuhakirja/musiikkivideot  jos tahtoo kuunnella. Siellä meidän Lukumummi Anneli laulaa ja räppää yhdessä Pohjanlammen koulun lasten kanssa.

Voiko näitä yhdistää?

Sitä juuri mietin, että on vähän kyseenalaista voiko suositella. Toki, miksei. Mutta voi kahvikupillisenkin kera kuunnella räppiä.

Kiitoksia haastattelusta.

Kiitos.