Omat työkalut

Navigointi

Lasten oppiminen ja hyvinvointi oli laajasti esillä Hyvä Alku -tapahtumassa Jyväskylässä


Syyskuisessa Jyväskylässä riitti vilskettä, kun kahdeksatta kertaa järjestettävä Hyvä Alku -tapahtuma kokosi Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.9.2018 noin 2000 lasten oppimisesta ja kehityksestä kiinnostunutta ammattilaista eri puolelta Suomea.

Hyvä Alku -tapahtuman tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Tälläkin kerralla tapahtuman ohjelmassa oli tarjolla runsaasti alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja, joissa lapsen kehityksen tukemista käsiteltiin erilaisista näkökulmista tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen. Mukana oli yli viisikymmentä asiantuntijaa Niilo Mäki Instituutista, Jyväskylän yliopistosta sekä valtion erityiskoulutusta Valteri Onervasta. Luentojen ja työpajojen lisäksi tapahtumassa oli tänä vuonna tavallista enemmän kaikille avointa ohjelmaa.






ITSESÄÄTELYN PULMIIN KANNATTAA PUUTTUA JO VARHAIN

Torstaina Jyväskylän Paviljongin Wilhelm saliin oli saapunut salin täydeltä kuulijoita, kun neuropsykologian erikoispsykologi ja Leikitään ja keskitytään -hankkeen johtaja Liisa Klenberg kertoi pienten lasten toiminnanohjauksen taitojen tukemisesta leikin avulla.

Leikki on lapselle luontainen ja hauska tapa harjoitella erilaisia tärkeitä taitoja. Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan toimintamallia, jolla tuetaan 4–5 -vuotiaiden vilkkaiden lasten toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Hankkeen toimintamalli pohjautuu Uudessa-Seelannissa kehitettyyn ENGAGE-ohjelmaan (Enhancing Neurocognitive Growth with the Aid of Games and Exercise Programme).  Ajatuksena on tukea itsesäätelyn kehitystä vanhempien ja lasten yhteisten leikkien ja pelien avulla.

Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät voimakkaasti 46-vuoden iässä, ja arkipäivän malli sekä ohjaus vaikuttavat kehitykseen vahvasti. Lapset saavat aikuisilta ohjausta toiminnan säätelyyn luonnostaakin, mutta osa lapsista tarvitsee ”buustausta” taitojen harjoittelussa. Yhteiset leikit tarjoavat mukavan, lapsille luontaisen ja innostavan mahdollisuuden tärkeiden taitojen harjoitteluun.

Lapsen ja aikuisen yhteisen leikin avulla harjoitellaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten kykyä hillitä omia reaktioita, toimia pitkäjänteisesti sekä tarpeen tullen ponnistella tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä taidot ovat eräänlaisia ydintaitoja, jotka tutkimusten mukaan ennustavat elämässä pärjäämistä vielä aikuisuudessakin, neuropsykologian erikoispsykologi Liisa Klenberg kertoi.

 





POSITIIVISELLA PALAUTTEELLA PARHAISIIN TULOKSIIN

Samaan aikaan Wolmar-salissa Jyväskylän yliopiston professori Hannu Savolainen, dosentti Vesa Närhi sekä neuropsykologian erikoispsykologi Mika Paananen avasivat ProKoulu-tutkimushankkeen alustavia tuloksia sekä kertoivat jatkosuunnitelmista toiminnan levittämisestä suomalaisiin kouluihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama nelivuotinen ProKoulu-tutkimushanke on toteutettu Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Hankkeen aikana kehitettiin kansainvälisten kokemusten perusteella suomalaisiin peruskouluihin sopiva koko koulun toimintamalli, jossa koululle luodaan yhteiset tavoitteet ja oppilaiden käyttäytymistä ohjataan positiivisen palautteen avulla.

ProKoulu-hankkeen keskeinen ajatus on käyttäytymisen ohjaaminen kohdennetun positiivisen palautteen avulla, Hannu Savolainen kertoi. Positiivisen palautteen teho on yllättänyt monet opettajat, mutta tutkimustenkin mukaan se on tehokkain tapa ohjata lasten ja nuorten käyttäytymistä toivottuun suuntaan. Tutkimusten mukaan käyttäytymishäiriöt ja kiusaaminen ovat vähentyneet ja opettajien kollektiivinen pystyvyys käyttäytymisen ohjaamisessa lisääntynyt, Savolainen ja Närhi kiteyttivät hankkeen alustavia tuloksia luennon aikana.

ProKoulu-hankkeessa kehitetyssä toimintamallissa koko koulun toimintakulttuuria kehitetään vaiheittain tukemaan opettajien kasvatusosaamista. Nyt ProKoulu-toimintaan on taas mahdollista päästä mukaan, sillä tavoitteena on saada ProKoulu -toimintaa levitetyksi pitkäjänteisen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Tuen kehittäminen aloitetaan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamisesta, koulun yhteisistä käyttäytymisodotuksista, niihin perustuvista toimintaohjeista, käyttäytymisen opettamisesta ja onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla ohjaamisesta. Tälle toiminnalle ei ole erillistä rahoitusta, mutta jo nyt kunnat voivat halutessaan ostaa kehittämistoimintakokonaisuuden itse hankkimallaan rahoituksella.


INNOSTUS LUKEMISEEN TUKEE LUKEMISEN SUJUVUUTTA

Perjantaina Riikka Heikkilän pitämässä työpajassa tutustuttiin tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista. Heikkilä työskentelee Jyväskylän yliopiston LUKILOKI -hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia ja menetelmiä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen ja opetukseen sekä taitojen tukemiseen. Lisäksi hän toimii psykologina kuntoutusyksikkö Nekussa, jossa tuetaan oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.

Heikkilän mukaan lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Jo ensimmäisen luokan aikana suomalaislapset oppivat lukemaan kohtuullisen tarkasti, mutta heikoimmat lukijat tarvitsevat lukemiseen moninkertaisesti aikaa. Seurantatutkimusten perusteella lukusujuvuuden ongelmat näyttävät olevan myös hyvin sitkeitä, sillä usein lukemisen hitaus vaikuttaa harjoittelumotivaatioon ja kirjaan ei mielellään tartuta.

Luokkaopetuksessa keskeistä olisikin lukemisinnostuksen herättely ja tukeminen. Edistyminen tulisi tehdä lapselle näkyväksi, sillä positiivinen palaute ylläpitää motivaatiota hankalan asian harjoitteluun. Lukutaidon tukeminen voi joskus lähteä alkuun ulkoisen motivaation voimin, mutta onnistumisten myötä lukeminen itsessään alkaa palkita ja innostus lukemiseen löytyy. Luettava materiaali on valittava lapsen taitotason, ei ikätason, mukaan.