FT Ritva Ketonen ja FT Paula Salmi kuuluvat Niilo Mäki Instituutin pitkäaikaisiin asiantuntijoihin luku- ja kirjoitustaidon tutkimuksen, arvioinnin ja tukemisen kentällä. Molempien työuria yhdistävät tieteellisen tutkimuksen ja käytännön asiakastyön tiivis yhteen nivoutuminen. Tutkimus- ja kuntoutustyön ohella he ovat kouluttaneet lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia luku- ja kirjoitustaidon tukemisessa yli vuosikymmenen ja koulutustyö jatkuu edelleen.
Tässä artikkelissa Ketonen ja Salmi kertovat tiestään lukemisen vaikeuksien tutkijoiksi. Pääsemme myös kurkistamaan LENE-arviointimenetelmän päivittämisen kulissien taakse, kun he avaavat viimeaikaista työtään LENE2-hankkeen parissa. Etenkin monikielisten lasten kielen kehityksen arviointi lastenneuvolassa helpottuu tulevaisuudessa Ketosen ja Salmen työn myötä.
Puheterapeutista tutkijaksi
Ritva Ketonen työskenteli puheterapeuttina ja erityisopettajana ennen tutkijaksi suuntautumista 2000-luvun alussa. Hän aloitti tutkijanuransa Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä Lapsen kielen kehitys (LKK)-pitkittäistutkimuksessa, jonka ensimmäisessä vaiheessa seurattiin lasten kielenkehitystä ja lukemaan ja kirjoittamaan oppimista vauvaikäisestä kolmannelle luokalle asti. Ketosen väitöskirja riskilasten fonologisista taidoista ja lukemaan oppimisesta valmistui vuonna 2010.
Monet Ketosen hankkeet Niilo Mäki Instituutissa ovat olleet kansainvälisiä: hän on työskennellyt esimerkiksi useissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden lukutaitoa kehittävissä hankkeissa ja kouluttanut paikallisia ammattilaisia. Työ jatkuu edelleen eTale Africa-hankkeessa Ketonen kuvaa kehitysyhteistyötä merkitykselliseksi osaksi uraansa. Se on avannut näkymiä siihen, miten luku- ja kirjoitustaitoa rakennetaan hyvin erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi Ketonen on ollut kehittämässä lukutaidon perusteita harjoittavaa Ekapeliä. Tarkkakorvainen saattaa myös tunnistaa Ketosen äänen pelistä.
Myös Paula Salmi on taustaltaan puheterapeutti. Hän oli Ketosen tavoin mukana LKK-tutkimushankkeessa, jossa hän tutki lasten nimeämistaitojen kehitystä ja lukemista. Väitöskirja aiheesta valmistui vuonna 2008. Salmi on uransa aikana kehittänyt monipuolisesti suomen- ja ruotsinkielisiä kielellisten taitojen ja lukemisen arviointivälineitä. Salmi toimi NMI Bulletinin päätoimittajana 2009 ja on edelleen mukana lehden toimituskunnassa. Hän on ollut kehittämässä myös mm. Lukumummit ja -vaarit toimintaa ja vetänyt ruotsinkielisiä ILS- ja NAPP-tutkimushankkeita. Myös Salmi on tehnyt kansainvälistä koulutustyötä yhdessä Ketosen kanssa.
Kaksikon merkityksestä NMI:n julkaisutoiminnalle kertoo jo se, että tämän jutun kirjoittaja oli ajautua epätoivoon yrittäessään koota kaikenkattavaa listaa heidän kehittämistään materiaaleista. NMI:n ydin on korkealaatuisen tieteellisen tutkimuksen ja käytännön asiakastyön kohtaaminen. Myös Ritva Ketonen ja Paula Salmi pitävät tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua työnsä keskeisenä lähtökohtana. He toimivat molemmat sekä tutkijoina että kentällä asiakastyössä. “Tutkimus totta kai vaikuttaa käytännön työhön, mutta käytännöstä tulee myös ideoita tutkimukseen”, Salmi kertoo.
Nykyään Ritva Ketoselle työn merkityksellisyys Helsingin yliopistossa syntyy siitä, että erityisopettajaksi valmistuvat saavat riittävät eväät oppilaiden lukitaitojen arviointiin ja tukemiseen. Paula Salmen työhön tuo iloa pätevien ja ihanien työtovereiden verkosto niin Niilo Mäki Instituutissa kuin Helsingin yliopistossakin, missä hän luotsaa puheterapeuteiksi valmistuvia kollegojensa kanssa. Lisäksi oppimisen vaikeuksien kanssa painivien lasten auttaminen on itsessään arvokasta molemmille.
Arviointimenetelmien kehittäminen vaatii ymmärrystä mitattavista taidoista
Arviointi- ja kuntoutusmenetelmien tutkimusperustainen kehittäminen on ollut keskeinen osa molempien työtä. “Jotta arviointimenetelmästä tulee luotettava ja käytettävä, pitää menetelmän laatijan oikeasti ymmärtää, mitä taitoja mitataan ja miksi”, Ritva Ketonen kuvaa. Viime aikoina Paula Salmi on ollut mukana uudistamassa Nopean nimeämisen testi RAN:ia. Uudistetussa RAN:issa on laajempi normiaineisto ja uusia tehtävätyyppejä, kuten lukumäärien nimeäminen. Käytettävyyteen on panostettu lisäämällä harjoitteluvaihe ennen varsinaisia tehtäviä, mikä tukee erityisesti pienempien lasten arviointia. Testi on saatavilla myös ruotsinkielisenä.
Salmen mukaan nimeämisen taidot ovat osa oppimisen perustaa ja niillä on merkitystä myös vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta. Nimeämisen vaikeudet voivat aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia ja vaikutukset näkyvät myöhemmin kouluiässä, etenkin lukemissujuvuudessa ja luetun ymmärtämisessä. Vaikeudet voivat heijastua myös matematiikan perustaitoihin ja vieraan kielen oppimiseen. Nimeämisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen on siksi keskeisessä roolissa.
Salmen mukaan toimivin tuki on kohdennettua: “Tehokkainta on täsmäharjoittelu, jossa harjoitellaan juuri nimeämistaitoa. Lisäksi harjoittelua pitää olla riittävän usein ja riittävän paljon.”
Valmisteilla on myös KUMMI-sarjaan uusi julkaisu nimeämisen taidoista. “Teokseen on koottu tutkittua tietoa nimeämisen kehityksestä, vaikeuksien tunnistamisesta ja niiden kuntoutuksesta. Lisäksi mukana on käytännön harjoituksia”, Paula Salmi kertoo. Julkaisun tavoite on tarjota konkreettinen työväline monenlaisille ammattilaisille puheterapeuteista psykologeihin ja opettajiin.
Miten arvioidaan kielen kehitystä, jos lapsen kotikieli poikkeaa testikielestä?
Yksi keskeisistä ajankohtaisista hankkeista on LENE-arviointimenetelmän uudistus. LENE on neuvoloissa laajasti käytössä oleva 2.5–6-vuotiaille lapsille tarkoitettu arviointiväline, joka tunnistaa lasten kehityksen viiveitä monella kehityksen osa-alueella. Menetelmän uudistustarve on noussut paitsi uuden tieteellisen tiedon kertymisestä myös maailman muuttumisesta. Etenkin monikielisten lasten arviointi on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi.
Syksyllä 2026 alkaa uuden LENE2-version 4-vuotiaiden esipilottivaihe. Sitä varten uudet kielen kehityksen arvioinnin materiaalit ovat jo valmistuneet pilottiin. Tehtäviä on päivitetty vastaamaan nykyistä tutkittua tietoa kielellisestä kehityksestä. Samalla on kiinnitetty erityistä huomiota monikielisyyteen ja kulttuuriseen sensitiivisyyteen. Jos lapsi on kasvanut toisenlaisessa kulttuurisessa kontekstissa eikä taustansa vuoksi vaikkapa ymmärrä, mikä on sauna ja miksi lumiukko voi siellä sulaa, ei lähtökohtaisesti ole kyse ymmärtämisen tai kerronnan vaikeudesta.
“Pilotointi on keskeinen osa LENE2-uudistusta. Uusien tehtävien käytettävyyden arvioinnin lisäksi saamme saman tien tietoa siitä, mitä kunkin ikäinen lapsi osaa”, Paula Salmi kertoo. Salmi ja Ketonen näkevät onnistuneen kehittämistyön syntyvän tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuoropuhelusta. Kun kehitettyjä välineitä käytetään arjessa, ne tuottavat uutta tietoa, joka puolestaan ohjaa kehittämistä eteenpäin. Keskeinen LENE2-uudistuksen tavoite on myös arvioinnin ja tuen välisen yhteyden vahvistaminen. Ketosen mukaan uudistettavassa LENE2-menetelmässä linkki kuntoutukseen vahvistuu. Myös lapsen arjessa tarjottavaa tukea varhaiskasvatuksessa painotetaan.
Toisiaan täydentävät kouluttajat
Ritva Ketonen ja Paula Salmi ovat vuosien myötä kouluttaneet satoja ammattilaisia yhdessä. Heidän asiantuntijuutensa täydentävät toisiaan. “Me edustamme kahta keskeistä lukemisen vaikeuksiin liittyvää taustataitoa. Minä tutkin nimeämistä ja lukemista ja Ritva taas fonologista tietoisuutta ja oikeinkirjoitusta”, Paula Salmi kuvaa ja lisää nauraen, “Toinen meistä osaa lukea ja toinen kirjoittaa.”
Salmen mukaan koulutukset ovat työn suola. Niiden kautta he pääsevät tekemään yhteistyötä monenlaisten ammattilaisten kanssa. Lisäksi Ketosen ja Salmen henkilökemiat pelaavat erinomaisesti yhteen ja kahdesta kouluttajasta on myös apua vireystilan ylläpitämisessä pitkissä koulutuksissa.
Salmen ja Ketosen vetämät koulutukset ovat vuorovaikutteisia, paitsi toistensa, myös koulutettavien kanssa. “Osallistujien mielenkiintoiset kysymykset pakottavat joskus miettimään asioita uudella tavalla”, Ritva Ketonen kuvaa. Erityisesti tapausesimerkkeihin perustuvat koulutukset ovat heidän mukaansa haastavia mutta antoisia: monimutkaiset tilanteet vaativat yhteistä pohdintaa, jonka perusteella syntyy oivalluksia. “Kun osallistujat saavat koota tapausesimerkin, emme varmasti tarkastele pelkästään lukivaikeutta. Usein esimerkkioppilaalla on monenmoisia pulmia oppimisessaan. ”Ja kaikki tukitoimet jo kokeiltu”, Ketonen huokaa ja nauraa. “Sellaisista tilanteista yleensä selvitään, kun meitä on kaksi pohtimassa. Myös osallistujat tuovat koulutukseen uusia käytännön ideoita”.
Tulevat koulutukset
Paula Salmi kouluttaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Anne Tiermasin kanssa monikielisten lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia erottamaan kehittyvää kielitaitoa kielellisestä vaikeudesta. Kehittyvä kielitaito vai kielellinen vaikeus? -webinaari järjestetään maanantaina 16.11.2026. Koulutukseen voi tutustua täällä.
Paula Salmen ja Ritva Ketosen puheterapeuteille suunnattu Miten tuet lukemaan oppimista? -lukikoulutus järjestetään keskiviikkona 25.11.2026 Helsingissä. Koulutukseen voi tutustua täällä.
Luokkien 1–6 opettajille, erityisopettajille, koulunkäynninohjaajille ja muille oppimisvaikeuksien parissa työskenteleville suunnattu Keinoja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukemiseen järjestetään kaksipäiväisenä webinaarina tiistaina 1.12.2026 ja maanantaina 15.3.2027. Koulutukseen voi tutustua täältä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnattu iltapäiväwebinaari Lukutaidon kehitys ja sen tukeminen varhaiskasvatuksessa järjestetään torstaina 3.12.2026. Koulutukseen voi tutustua täällä. Perusopetuksessa työskenteleville koulutus Miten tuen oppilaan lukutaidon kehittymistä perusopetuksessa? järjestetään iltapäiväwebinaarina tiistaina 16.2.2027. Ilmoittautumislinkki löytyy täältä
Verkkokoulutustallenteet
Paula Salmi. Tavoitteena sujuva lukutaito – Teoriaa ja harjoituksia. Verkkotallenne, 7.1. – 18.11.2026.
Johanna Hasu ja Paula Salmi. Oppimisen vaikeudet musiikinopiskelussa. Verkkotallenne.
Timo Ahonen, Ritva Ketonen, Ulla Leppänen & Marja-Kristiina Lerkkanen. Kirjoittamisen vaikeudet ja kirjoitustaidon tukeminen. Verkkotallenne.
Niilo Mäki Instituutin materiaalit ja hankkeet
Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja, Nea Kronberg, Jari Westerholm & Paula Salmi. (2026). ILS – Individuell Läsning och Skrivning för årskurs 7 och 9.
Nea Kronberg, Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja, Jari Westerholm & Paula Salmi. (2026): ILS-läsförståelse för åk 9 – vuxna.
Riikka Heikkilä, Sara Huotari, Paula Salmi, Roosa Karhunen, Pirita Korpivaara, Tiia Nurminen, Mikko Aro & Timo Ahonen. (2025). Nopean nimeämisen testi – RAN.
Johanna Hasu, toim. Paula Salmi. (2023). KUMMI 21. Nuottinuotta: Oppimisen vaikeudet musiikinopetuksessa – Teoriaa ja harjoituksia.
Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja, Laura Plyhm, Marja-Kristiina Lerkkanen, Mikko Aro, Jari Westerholm & Paula Salmi. (2019). ILS – Individuell Läsning och Skrivning.
Paula Salmi, Laura Plyhm, Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja & Jari Westerholm. (2019). SSB – Test i Snabb Seriell Benämning.
Matti Laine, Tarja Neitola, Pirkko Rautakoski, Jari Westerholm, Paula Salmi & Laura Plyhm. (2019). VBT – Verbbenämningstest.
Riikka Heikkilä, Pirita Korpivaara, Roosa Karhunen, Annastiina Kettunen, Kenneth Eklund, Anna-Bella Nivala & Paula Salmi. (2024). AKI – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä alakoulun luokille 1–6. Yksilöllinen arviointi ja oppimisen seuranta.
Hanna Pöyliö, Elisa Oraluoma, Paula Salmi & Maria Haakana (toim.). (2014). Yhdessä lukemaan –lukupuuhakirja.
Paula Salmi, Sini Huemer, Riikka Heikkilä & Mikko Aro. (2013). KUMMI 10. Tavoitteena sujuva lukutaito – Teoriaa ja harjoituksia.
Lerkkanen, M.-K., Ahonen, T., Ketonen, R. & Leppänen, U. (2026). Kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M-K. Lerkkanen ja T. Siiskonen (toim.) Oppimisen vaikeudet (Uudistettu laitos). Niilo Mäki Instituutti, 355–375.
Tulevia materiaaleja
Nea Kronberg, Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja, Lotta Liljeström & Paula Salmi (2026). NAPP – tidig kartläggning av förutsättningar för inlärning. Niilo Mäki Institutet.
Ann-Katrine Risberg, Nea Kronberg, Pia Vataja & Paula Salmi (2027). Inlärningens pussel – färdigheter, utmaningar och åtgärder. Niilo Mäki Institutet.
Paula Salmi & Seija Pekkala (2027). SASU – Sanasujuvuustesti alakouluun. Niilo Mäki Instituutti ja Helsingin yliopisto.
Matti Laine, Minna Laakso, Jari Westerholm & Paula Salmi. (2027). Lasten TNT – Toimintanimeämistesti. Niilo Mäki Instituutti.
Paula Salmi & Riikka Heikkilä (2027). Kummi 23. Nimeämisen taito. Teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki Instituutti.
Hankkeet
NAPP-projekt: nmi.fi/napp
ILS-projekt: nmi.fi/ils
Lukimat: lukimat.fi
Ekapeli
Etale Africa learning environment: dev.taleafrica.com
Artikkelin on kirjoittanut Elisa Myllys, Niilo Mäki Instituutti