Uudistuva LENE tukee lapsen kehitystä oikeaan aikaan
LENE eli leikki-ikäisen lapsen neurologinen arviointimenetelmä auttaa tunnistamaan lasten kehityksen viiveitä ja tuen tarpeita varhaisessa vaiheessa. Menetelmä arvioi monipuolisesti muun muassa lapsen motorisia ja kielellisiä taitoja, vuorovaikutusta, hahmottamista sekä oppimisvalmiuksia.
LENE on vakiintunut osaksi suomalaista neuvolatyötä, ja sitä käytetään yli 90 prosentissa neuvoloista. THL suosittelee menetelmää 3–6-vuotiaiden ikäkausitarkastuksiin. Menetelmä toimii myös yhteistyön välineenä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perheiden välillä.
Tutkimusten mukaan LENE tunnistaa luotettavasti kehityksen viiveitä ja auttaa ennakoimaan myöhempiä oppimisvaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia. Menetelmä kehitettiin kuitenkin jo 1990-luvulla. Neuvolatyöstä saatu kokemus, käyttäjäkyselyt ja uusin tutkimustieto osoittavat, että sen sisältöjä ja arviointikäytäntöjä on aika uudistaa.
Miksi LENE-menetelmää uudistetaan?
Lasten, perheiden ja neuvolatyön tarpeet ovat muuttuneet. Neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen, monikielisten lasten arviointi ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen edellyttävät entistä ajantasaisempia ja yhdenmukaisempia toimintatapoja.
Uudistuksen keskeisiä lähtökohtia ovat:
- Lasten neuropsykiatrisia haasteita, kuten ADHD:n ja autismikirjon piirteitä, tunnistetaan aiempaa enemmän. Varhaisen arvioinnin on vastattava uusinta tutkimustietoa ja tukemisen suosituksia.
- Monikielisten perheiden määrä on kasvanut nopeasti. Arvioinnissa on huomioitava nykyistä paremmin lapsen kieli- ja kulttuuritausta.
- Tiedonkulun ja jatkotoimien käytännöt vaihtelevat alueittain. Huoltajilta ja varhaiskasvatuksesta saatavaa tietoa ei vielä hyödynnetä kaikkialla yhdenmukaisesti.
- Arviointikriteereissä on käyttäjäpalautteen mukaan tulkinnanvaraisuutta erityisesti lievän ja selvän kehityshaasteen välillä.
- Tutkimusperustainen tieto lapsen taitojen tukemisesta kotona ja varhaiskasvatuksessa on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä.
Ajantasainen arviointimenetelmä auttaa tunnistamaan tuen tarpeet tarkasti, ohjaamaan lapset tarvittaessa lisätutkimuksiin ja kohdentamaan tukea oikea-aikaisesti.
LENE2-hankkeen tavoite
Niilo Mäki Instituutti uudistaa LENE-menetelmän yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa vastaamaan 2020-luvun lasten, perheiden ja ammattilaisten tarpeita. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa oikea-aikaisesti tukea kehitykseensä – riippumatta kielestä, kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta. LENE-menetelmä uudistetaan kolmella virallisella kotimaisella kielellä (suomi, ruotsi, pohjoissaame).
LENE2-hankkeen tavoitteena on:
- parantaa kehityksellisten pulmien ja oppimisen vaikeuksien varhaista tunnistamista
- selkeyttää arviointia ja jatkotoimiin ohjaamista
- huomioida monikieliset ja kulttuurisesti monimuotoiset lapset nykyistä paremmin
- vahvistaa yhteistyötä ja tiedonkulkua kodin, varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä
- tarjota perheille ja varhaiskasvatukselle tutkimusperustaisia keinoja lapsen taitojen tukemiseen.
Näin LENE2 uudistuu
LENE2-hanke koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä kehittämiskokonaisuudesta. Niissä uudistetaan arviointimenetelmän sisältöjä, vahvistetaan tiedonkulkua sekä kehitetään arvioinnin jälkeistä tukea ja jatkotoimia.
1. LENE-menetelmän sisältöjen uudistaminen
LENE2:ssa uudistetaan erityisesti neuropsykiatristen oireiden, kielellisten vaikeuksien ja oppimisvalmiuksien arviointia. Uudistetut osiot validoidaan tutkimuksessa. Menetelmän muut osa-alueet ovat osoittautuneet luotettaviksi aikaisemmissa tutkimuksissa.
- Neuropsykiatristen haasteiden varhaisempi tunnistaminen
Uudistettu menetelmä huomioi nykyistä laajemmin tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja vuorovaikutuksen haasteet. Tehtäviä ja kysymyksiä kehitetään asiantuntijoiden kanssa uusimman tutkimustiedon ja suositusten pohjalta.
- Oppimisvalmiudet näkyviksi
Lukivalmiuksien ja matemaattisten valmiuksien arviointia laajennetaan. Tavoitteena on tunnistaa oppimisen vaikeuksien riskejä ja suunnitella tukea jo ennen kouluikää.
- Monikielinen ja kulttuurisensitiivinen arviointi
Kielellisten taitojen arviointia kehitetään soveltumaan nykyistä paremmin monikielisille lapsille. Myös arviointimateriaaleja, käsitteistöä, kuvitusta ja kriteerejä tarkastellaan kulttuurisensitiivisyyden näkökulmasta. Materiaalit laaditaan helposti ymmärrettäviksi, ja arvioinnin tueksi tarjotaan selkokielistä ohjeistusta ja visuaalista tukea. - Selkeämmät arviointikriteerit
Arviointikriteerit päivitetään tutkimusnäytön pohjalta, ja niiden tulkintaa tuetaan käytännön esimerkein. Selkeät kriteerit lisäävät arvioinnin yhdenmukaisuutta ja auttavat ratkaisemaan, milloin lapsen kehitystä tulee tutkia tarkemmin ja milloin seuranta riittää. - Uudistaminen kolmella virallisella kotimaisella kielellä
LENE 2 -materiaalit julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi yhteistyössä alan kieliasiantuntijoiden kanssa.
2. Yhteistyön ja tiedonkulun vahvistaminen
Lapsen kehityksestä muodostuu mahdollisimman kattava kuva, kun perheen, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnot yhdistetään. LENE2-hankkeessa tiedonkulkua kehitetään molempiin suuntiin: kodista ja varhaiskasvatuksesta neuvolaan sekä neuvolasta takaisin lapsen arkeen.
Hankkeessa:
- kartoitetaan hyvinvointialueilla käytössä olevia tiedonsiirtolomakkeita ja niiden toimivuutta
- laaditaan yhtenäiset sähköiset esitietolomakkeet huoltajille ja varhaiskasvatukselle
- kehitetään tiedonsiirron toimintamalleja ennen ikäkausitarkastuksia
- vahvistetaan arjessa tehtyjen havaintojen hyödyntämistä arvioinnissa
- kehitetään saavutettava palautelomake neuvolan, kodin ja varhaiskasvatuksen käyttöön.
Tavoitteena on, että neuvola saa olennaiset tiedot ennen tarkastusta ja arvioinnissa voidaan keskittyä niihin kehityksen osa-alueisiin, joista on herännyt huolta. LENE-arvioinnin jälkeen perhe ja varhaiskasvatus saavat puolestaan konkreettisia ohjeita lapsen taitojen tukemiseen.
3. Selkeämpi hoitopolku ja tukea lapsen arkeen
LENE2-hankkeessa kehitetään arvioinnin jälkeisiä toimintatapoja, jotta havaittu tuen tarve johtaa tarkoituksenmukaisiin jatkotoimiin.
- Joustava kehitysseuranta
Hankkeessa edistetään joustavan kehitysseurannan mallia ja seurataan sen käyttöönottoa ja vaikuttavuutta. Mallissa seurantaa voidaan keventää tavanomaisesti kehittyvillä lapsilla nelivuotistarkastuksen jälkeen. Näin resursseja voidaan kohdentaa lapsiin, jotka tarvitsevat nopeimmin tai eniten tukea. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, miten LENE-arvioinnin tuloksia ja muuta rekisteritietoa voidaan hyödyntää jatkotutkimuksiin ja tukeen ohjaamisessa.
- Yhdenmukaisemmat jatkotoimet
LENE2:n kriteerejä ja tulkintaohjeita selkeytetään niin, että ne ohjaavat nykyistä paremmin kehityksen seurantaan, tukitoimiin ja tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin. Arvioinnin tuloksia voidaan käyttää yhteisenä perustana perusterveydenhuollon, perheiden, varhaiskasvatuksen ja erityispalvelujen yhteistyössä.
- Tutkimusperustaiset tukikeinot helposti saataville
Suuri osa lasten tarvitsemasta tuesta toteutuu kotona ja varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa rakennetaan tukisivusto, joka kokoaa tutkimusperustaisia ja helposti arkeen sovellettavia harjoituksia ja toimintatapoja huoltajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Neuvola voi ohjata perheitä sivuston sisältöihin LENE-arvioinnin perusteella. Näin arvioinnista saatu tieto muuttuu konkreettiseksi tueksi lapsen arjessa.
Laaja yhteistyö uudistuksen perustana
Menetelmää kehitetään yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden sekä lasten kehityksen, neuvolatyön ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Asiantuntijajoukkoon kuuluu lastenneurologian, lastenpsykiatrian, terveydenhoidon, neuropsykologian, puheterapian, toimintaterapian, varhaiskasvatuksen, kielitieteen ja tilastotieteen huippuasiantuntijoita muun muassa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista, HUS:sta, Valterista, THL:stä sekä hyvinvointialueilta (Hyvaks, Pirha, ja VAKE).
LENE2-hanke on kansallisesti merkittävä kehitys- ja tutkimushanke. Työ on alkanut Niilo Mäki -säätiön omalla rahoituksella. Koska kehittämistyö edellyttää monivuotista työskentelyä moniammatillisesti, olemme hakeneet tai haemme jatkossa eri osahankkeisiin ulkopuolista rahoitusta. Tavoitteena on rakentaa tutkimusperustainen, saavutettava ja valtakunnallisesti yhdenmukainen kokonaisuus, joka tukee sekä ammattilaisten työtä että lasten ja perheiden arkea.
Tutustu Tutkimus- ja pilotointivaiheiden sisältöön ja aikatauluun tarkemmin: koju.nmi.fi/lene2