Kielten- ja luokanopettaja Johanna Knollin mielestä vuorovaikutustaitoja pitäisi opettaa koulussa siinä missä luku- ja laskutaitojakin. Tähän haasteeseen vastatakseen Knoll lähti kehittämään Sovinnon askeleet -menetelmää. Siinä opettaja tukee oppilaita toimimaan itse sovittelijan roolissa ristiriitatilanteissa, jolloin heidän tunne- ja vuorovaikutustaitonsa vahvistuvat.

Johanna Knoll pitää syksyllä 2026 Niilo Mäki Instituutille ensimmäisen koulutuksen Sovinnon askeleet -menetelmästä. Koulutus järjestetään kahtena webinaari-iltapäivänä 10.9. ja 8.10.2026. Tässä jutussa Johanna Knoll kertoo omasta tiestään Sovinnon askelten pariin ja menetelmän taustasta. Lisäksi hän pohtii kielen valtaa.

Rauhanportaille Saksassa

Sovinnon askelten taustalla vaikuttaa Marshall B. Rosenbergin väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmä, jonka perusajatuksena on, että konfliktien takana on tarpeita ja tunteita, jotka eivät ole saaneet vastakaikua. Menetelmän koulumaailman sovellukseen Johanna Knoll törmäsi sattumalta saksalaisessa koulussa vieraillessaan. Siellä Knoll todisti tilannetta, jossa kaksi konfliktissa ollutta alakoululaista sovitteli itsenäisesti ristiriitansa kolmannen oppilaan toimiessa sovittelijana ennalta harjoiteltujen roolien mukaisesti.

Kohtaaminen jäi kesän ajaksi hautumaan Knollin mieleen. Kun syksyllä omassa luokassa nousi esiin ratkaisua vaativa konfliktitilanne, palautuivat Saksan opit muistiin. Knoll perehtyi intensiivisesti Friedenstreppeen ja väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmään ja ryhtyi pian rohkeasti soveltamaan niitä omassa työssään. Mukaan lähti uusille kokeiluille avoin ohjaaja ja pian oppilaiden kanssa päästiinkin harjoittelemaan uusia sovittelun osapuolten rooleja.

“Pian työkaverit alkoivatkin kysellä, että mitä ihmettä te oikein teette ja voisinko minäkin opetella tuon”, Knoll kuvaa. Hän on sittemmin kouluttanut oman koulunsa henkilöstöä soveltamaan Sovinnon askelia. Knollin mukaan Kypärämäen koulun rehtori Tiina Saarenkedon tuki on ollut keskeinen Sovinnon askelten juurruttamisessa koulun laajuiseksi käytännöksi. Kuitenkin jokainen opettaja voi itsenäisesti lähteä kehittämään omaa ammatillista osaamistaan ja ottaa Sovinnon askeleet käyttöön omassa luokassaan.

Elämää ja koulua varten

Knollin mukaan monia kuormittavat opettajan työssä nimenomaan jatkuvat kurinpitotoimet. Rankaiseminen ei kuitenkaan kasvata oppilaiden konfliktinratkaisutaitoja: se opettaa vain, että jollakulla vahvalla ulkopuolisella on määräysvaltaa omaan elämään. Joskus oppilaiden välisiin riitoihin sotkeutuvat myös koululaisten vanhemmat ja pahimmillaan kärjistyvän vyyhdin aukipunominen voi viedä opettajalta paljon aikaa ja voimavaroja.

Sovinnon askelissa opettaja ei ole oppilaiden välisissä konfliktitilanteissa tuomarin tai poliisin roolissa. Menetelmän ensimmäinen askel on tilanteen tunnistaminen. Sen jälkeen tarkastellaan yhdessä sen herättämiä tunteita, tuodaan esiin molempien osapuolten toiveet tilanteen ratkaisemiseksi ja lopuksi päädytään yhteiseen ratkaisuun. Tavoitteena on tuoda kaikille osapuolille näkyväksi, millaisia tarpeita tekojen taustalta löytyy. Sitten asia on loppuun käsitelty. Wilma-merkintöjä tai rangaistuksia ei jaeta. Oppilaat oppivat sanoittamaan tunteitaan ja ilmaisemaan tarpeitaan ja konfliktitilanteet alkavat vähentyä. Pitkällä aikavälillä luokkailmapiiri alkaa parantua.

“Koulun tehtävä on valmistaa oppilaita elämään”, Knoll painottaa. Konfliktitilanteet voi nähdä oppimistilanteita, jotka kuuluvat väistämättä ihmisten välisiin kohtaamisiin. Ne eivät ole poikkeuksellisia virhetilanteita, vaan luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä aina, kun samaan tilaan kokoontuu monta ihmistä. Kouluympäristö onkin erinomainen paikka opetella turvallisesti ristiriitatilanteissa toimimista. Väkivalta ja jatkuva kiusaaminen ovat tietysti asia erikseen. Menetelmän perusperiaatteet ovat kuitenkin toimivia myös tällaisissa tilanteissa. Erityisen suuri rooli Sovinnon askelilla on vakavien tilanteiden ehkäisyssä.

“Nyrkit puhuvat kun sanoja ei ole tai tarpeet ohitetaan”

Johanna Knoll on taustaltaan paitsi kielten- ja luokanopettaja myös kääntäjä. Kielen valta on säilynyt keskeisenä kiinnostuksenkohteena läpi Knollin urapolun. Kuuntelemisen ja itseilmaisun taidot ovat lopulta erittäin keskeinen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Kun tunteita ei osata tunnistaa tai sanoittaa, ne purkautuvat usein häiriökäyttäytymisenä.

Sovinnon askelia soveltaessaan Knoll on kokenut koskettavia hetkiä, kun “kutosluokan kovispojat” ovat uskaltautuneet katsomaan toisiaan silmiin ja pukevat tunteitaan sanoiksi ehkä ensimmäistä kertaa. He saattavat jopa häkeltyä, kun tilanteessa ei etsitäkään syyllisiä tai määrätä rangaistuksia. Luokan “häirikön” stigma alkaa hälventyä.

Kaikista lapsista ei tietenkään tule, eikä tarvitse tulla, kielellisiä erityislahjakkuuksia. Esimerkiksi kehityksellinen kielihäiriö voi pysyvästi haitata joidenkin lasten kommunikaatiotaitojen kehittymistä. Sovinnon askelia hyödyntämällä jo vähäinen verbaalinen ilmaisu voi auttaa tuomaan esiin tarpeita ja toiveita, mikä sujuvoittaa kanssakäymistä ja tukee hyvinvointia. Vuorovaikutustaitoja voi ja kannattaa silti harjoitella – myös muiden kuin lasten. 

Sovinnon askelten etuna onkin menetelmän joustavuus. Knollin koulussa ollaan esimerkiksi kehitetty Sovinnon askelista kuvalliset versiot, joita käytetään autismikirjolla olevien lasten kanssa. Jos silmiin katsominen on lapselle ylivoimaista, ei katsota silmiin: tärkeintä on kohtaaminen. Sen ei tarvitse näyttää jokaisen lapsen kohdalla samanlaiselta.

Knoll on soveltanut Sovinnon askelia myös monikielisten lasten kanssa. Jos konflikti on ollut kahden suomea opettelevan mutta samaa kotikieltä puhuvan lapsen välillä, on askeleet joskus käyty läpi lasten parhaiten osaamalla kielellä. Toisaalta Sovinnon askeleet voi toimia hienona kielenoppimistilanteena, jossa myös opettaja voi oppia uutta. “Tunnesanalistan kanssa työskennellessä opettajakin voi saavuttaa uusia oivalluksia. Mitä itse asiassa tarkoitan, kun sanon olevani “ahdistunut?”” Knoll kuvaa.

Pysähdy hetkeksi

Uuden lukuvuoden alkua ja ensimmäistä Sovinnon askeleet –koulutusta syksyllä 2026 Knoll odottaa jo innolla. Hän on hyvin motivoitunut kehittämään omaa ammatillista silmäänsä ja jokainen koulupäivä tuo mahdollisuuden oppia uutta, jos sille antaa mahdollisuuden: “Lasten kanssa oppii itsekin koko ajan.” Omia toimintatapoja voi ja kannattaa haastaa. Knoll kehottaakin kasvatusalan ammattilaisia pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan, millaisia toimintatapoja koulussa oikeasti halutaan tähän maailmaan kasvattaa. 

Knoll kuvaa Sovinnon askeleet -koulutusta hyväksi mahdollisuudeksi opetella uutta toimintatapaa turvallisessa ympäristössä ennen sen kentälle vientiä. Luvassa on esimerkiksi rooliharjoituksia. Menetelmän etuna Knoll pitää etenkin sen käytännönläheisyyttä. Oppeja voi lähteä soveltamaan omaan työhön vaikka jo koulutusta seuraavana päivänä.

Sovinnon askeleet -koulutus järjestetään kahtena webinaari-iltapäivänä 10.9. ja 8.10.2026. Koulutukseen voi tutustua tarkemmin ja siihen voi ilmoittautua täällä.

Haastatteli ja kirjoitti: Elisa Myllys