Varhaiskasvatus ja alakoulu
YLEISTÄ
Mistä saan apua ja ohjeita tutkimuksen toteuttamiseen?
Pyrimme päivittämään ohjeita nettisivuillemme (www.nmi.fi/lukino) sitä mukaa, kun kysymyksiä tulee tai tutkimussuunnitelma tarkentuu. Apua voi kysyä myös sähköpostitse (pirita.korpivaara (a) nmi.fi tai riikka.heikkila (a) nmi.fi) sekä soittamalla (p. 040 681 8950/Pirita tai p. 040 805 3884/Riikka. Riikka on osa-aikaisesti töissä, tavoitettavissa pääsääntöisesti ma, to-pe, Pirita vastailee joustavammin ma-pe).
Miten voin omalla toiminnallani vaikuttaa tutkimuksen onnistumiseen?
Pyrimme kouluttamaan ja ohjeistamaan kaiken tutkimukseen liittyvän mahdollisimman tarkasti. Eräs parhaimmista tavoista varmistaa tutkimuksen onnistuminen ja sen luotettavuus on toimia mahdollisimman tarkasti annettujen ohjeiden mukaisesti. Koska emme ehkä osaa ennakoida kaikkia kysymyksiä etukäteen, on tärkeää, että kysytte epäselviksi jääneistä asioista heti, kun mahdollista. Parhain apu tutkimuksen onnistumisessa olette te, vapaaehtoiset opettajat. Olemme kiitollisia kaikista kysymyksistä, kommenteista ja ehdotuksista. Niitä voitte antaa meille puhelimitse, sähköpostitse tai live-koulutuksissamme (ks. yhteystiedot yllä).
Kuinka paljon tutkimukseen osallistumiseen on hyvä varata aikaa?
Tutkimukseen tarvittavaa työmäärää on vaikeaa arvioida tarkasti, koska osa tutkimukseen kuuluvasta työstä on sellaista, että siihen kuluva aika vaihtelee yksilöllisesti. Eniten aikaa kuluu arviointien toteuttamiseen. Lisäksi aikaa on hyvä varata suunnitteluun, tiedottamiseen, tehtävien pisteyttämiseen sekä koulutukseen osallistumiseen. Käytettävää aikaa vähentää huomattavasti se, jos tutkimus voidaan toteuttaa työparityöskentelynä.
Tutkimuksen seuraavat vaiheet (kevät 2023-)
- Normiaineiston keruu 1-2-luokkalaisilta
- Nopean nimeämisen testin normitus 5-6-vuotiailla sekä luokilla 7 ja 9.
- Lukemisen ja oikeinkirjoittamisen oppimisen seurannan välineiden kehittäminen ja arviointi (3-6lk)
- Opas nimeämisen arvioinnista ja tukemisesta
- Arviointimenetelmien julkaiseminen
OSALLISTUMINEN
Voiko arvioinnin totetuttaa työparityöskentelynä?
Kyllä. Suosittelemme työparityöskentelyä, jotta arvioinnin kuormitus vähenee opettajaa/erityisopettajaa kohden. Työparityöskentely voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että luokanopettaja toteuttaa ryhmäarvioinnin ja erityisopettaja yksilöarvioinnit. Työpari voi olla myös esimerkiksi luokanopettaja-luokanopettaja tai erityisopettaja-erityisopettaja tms. Jos työparia ei ole, voitte itse arvioida, onko teillä mahdollisuus toteuttaa arviointi yksin.
Tarvitsenko opetustoimen luvan osallistuakseni?
Lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain, joten asia on parasta varmistaa koulutoimesta. Kerrothan meille, jos kunnassasi on käytäntö, että opetustoimen lupa tarvitaan koulun rehtorin luvan lisäksi. Me voimme toimittaa tiedotteen/lupalomakkeen koulutoimeen tarpeen mukaan. Jos toivot, että koulutointa lähestytään tutkimushankkeesta käsin, kerrothan valmiiksi osoitteen, jonne tiedote/hakemus pyydetään lähettämään. Jos kunnassa on jokin muu käytäntö tutkimukseen osallistumiseen (esimerkiksi sähköinen lomake, jolla lupa haetaan), kerrothan siitä meille.
Tarvitaanko oppilaiden huoltajilta lupa tutkimukseen osallistumiseen?
Kyllä. Vain ne lapset, joiden huoltajat ovat täyttäneet tutkimussuostumuksen, osallistuvat tutkimukseen. Huoltajia ja oppilaita lähestytään opettajien välityksellä koulun käyttämän tiedotuskanavan (Wilma, Helmi tai vastaava järjestelmä) kautta. Koska tutkimuksen kohderyhmänä ovat alaikäiset lapset, lupa tutkimukseen kysytään oppilaiden huoltajilta. Huoltajat saavat täytettäväkseen sähköisen tutkimussuostumuslomakkeen, missä yhteydessä varmistetaan myös oppilaan halukkuus osallistua tutkimukseen. Tutkittavia ja huoltajia informoidaan oikeudesta kieltäytyä tutkimukseen osallistumisen jatkamisesta missä vaiheessa vain ilman negatiivisia seuraamuksia.
Tutkimussuostumus pyydetään täyttämään sähköisesti. Onko tutkimussuostumuslomaketta mahdollista lähettää koteihin paperisena?
Kyllä. Tutkimussuostumuslomake voidaan lähettää kotiin myös paperisena. Pyrimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan käyttämään sähköistä suostumusta, jotta suuri määrä suostumuksia saataisiin käsiteltyä tehokkaasti. Sähköinen suostumus saadaan nopeammin perille eikä tutkimusryhmän tarvitse kirjata tietoja käsin. Sähköisten välineiden käyttö kotona ei kuitenkaan ole tutkimukseen osallistumisen edellytys, siksi tarjotaan mahdollisuus täyttää suostumuslomake myös paperisena. Paperisen lomakkeen kanssa voimme toimia niin, että se lähetetään kouluun ja opettaja kirjaa sen tiedot sähköiseen kyselyyn tai se voidaan lähettää suoraan tutkimusryhmälle, jolloin me kirjaamme tiedot.
Meillä on käytössä vain tablettitietokoneita. Voinko osallistua tutkimukseen?
Ryhmätehtävät voi tehdä iPadeilla, käytettävyys on varmistettu. Jos tableteissa on Android-käyttöjärjestelmä, käytettävyys kannattaa varmistaa ensin. Ryhmätehtävät voi tehdä myös pöytäkoneella tai esimerkiksi Chromebookilla.
Luokallani on S2-oppilaita. Osallistuvatko he tutkimukseen?
Tutkimuksessa ei tällä erää kerätä normeja eri kieliryhmille ja niinpä kiinnostuksen kohteenamme ovat ensisijaisesti suomea äidinkielenään puhuvat lapset. Lapset, jotka puhuvat suomea toisena kielenään saavat toki olla mukana tutkimuksessa, jos saavat siihen huoltajan luvan. Tutkimustiedote on pyritty kirjoittamaan selkokielellä, mutta hankkeessa ei käännetä tiedotteita tutkimuksesta eri kielille. Siksi on mahdollista, että joiltakin maahanmuuttajataustaisilta huoltajilta lupa jää saamatta. Jos vanhemman kielitaito riittää suomenkielisen sähköisen lomakkeen täyttämiseen, siinä kysytään myös lapsen kotikielestä ja saamme tiedon kielitaustasta sitä kautta.
Tutkimukseen haetaan vain yhtä luokkaa ikäryhmästään. Haluaisimme arvioida myös rinnakkaisluokat – onnistuuko se?
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä arviointimenetelmiin alueellisesti edustava normiaineisto. Tämä onnistuu siten, että kustakin koulusta aineistoa kerätään kultakin ikätasolta kutakuinkin sama määrä, siis luokallinen kultakin ikätasolta. Meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta erotella normiaineistoon kuuluvaa tietoa mahdollisesta ylimääräisestä tiedosta, joten ylimääräisten luokkien mukaan ottaminen vääristäisi edustuneisuutta. Siksi tässä vaiheessa ei voida ottaa mukaan ylimääräisiä luokkia.
Ryhmäarvioinnin välineet valmistuvat jo syksyksi 2022, jolloin ne tulevat kaikkien käyttöön. Luokkien 1-2 välineet tulevat käyttöön maksutta, ja luokkien 3-6 käyttölisensseihin annetaan normiaineiston keruuseen osallistuneille kouluille hinnasta 50%:n alennus.
TUTKIMUKSESTA SAATAVA HYÖTY
Osallistujat saavat ennen aineistonkeruun alkamista koulutusta tutkimuksen toteuttamiseen liittyen. Paljonko se vie aikaa?
Koulutukseen liittyy lyhyitä, yleisesti lukitaitojen ja nimeämisen arviointiin liittyviä videoita, joita voi katsoa verkossa milloin vain. Lisäksi järjestämme 1-2 webinaari-iltapäivää, joissa annetaan ohjausta tutkimuksen toteuttamiseen ja jossa on mahdollisuus kysyä tutkimuksesta ja antaa palautetta. Webinaari(t) myös tallennetaan katsottavaksi verkkoon. Koulutuksen pituus on arviolta 3-6h.
Saammeko arvioinnin tuloksista oppilaskohtaista palautetta?
Kyllä. On kuitenkin huomioitava, että koska normiaineistoa vasta kerätään, tehtäviin ei ole vielä olemassa kattavia normeja emmekä voi taata niiden luotettavuutta. Siksi tehtävätulosten tulkintaan on syytä suhtautua varauksella.
Tarjoaako tutkimus välineitä tuen suunnitteluun?
Tutkimuksen tavoitteena on ensisijaisesti kehittää välineitä, joilla tuen tarve voidaan tunnistaa. Vielä tässä vaiheessa emme siis pysty suoraan vastaamaan tuohon tarpeeseen, vaikka se onkin todella tärkeä. Arviointimenetelmien käsikirjoissa tullaan kirjoittamaan lyhyesti siitä, miten arvioinnin tuloksia voidaan käyttää tuen suunnitteluun. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa kehitämme myös välineitä, joilla tuen vaikuttavuutta voidaan seurata eli arvioida, auttaako annettu tuki. Lisäksi hankkeessa kirjoitetaan nimeämisestä opasta, joka sisältää konkreettisia keinoja nimeämisen harjaannuttamiseen ja vaikeuksien huomioimiseen opetuksessa.
Tutkimuksen tuloksia voi halutessaan käyttää tuen suunnittelussa huomioiden, että tulokset ovat alustavia ja vielä tulkinnanvaraisia. Ryhmätehtävien tuloksia kannattaa tarkastella erityisesti niiden lasten kohdalla tarkemmin, joilla tulos osuu ryhmän heikoimpaan viidennekseen. Jos näyttää siltä, että oppilas menestyy heikosti suhteessa muihin ryhmäläisiin näissä tehtävissä, häntä kannattaa luetuttaa myös yksilöllisesti ja tehdä havaintoja siitä, kuinka työläältä lukeminen vaikuttaa, tuleeko siinä paljon arvailua ja vaikuttaako työläys luetun ymmärtämiseen. Lasta kannattaa myös jututtaa siitä, miten hän itse kokee lukutaitonsa, lukeeko vapaa-ajalla jne. Nämä havainnot antavat tässä vaiheessa laadullista tietoa, jota voidaan hyödyntää tuen suunnittelussa. Esimerkiksi heikko tulos lukusujuvuuden tehtävässä ja hidas ja työläs lukemistapa ääneenlukemisen tehtävissä voisi antaa viitettä tuen tarpeesta lukusujuvuudessa.
Miten lapsi hyötyy tästä tutkimuksesta? Tuleeko oman lapsen tuloksista vanhemmille tietoa?
Arvioinnin tulosten perusteella voidaan tunnistaa sellaiset lapset, joilla on kohonnut riski lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeuksiin. Mitä aikaisemmin mahdolliset lukivaikeuteen viittaavat piirteet tunnistetaan, sitä aikaisemmin lapsi voi saada tukea oppimiseensa. Vanhemmat voivat halutessaan tiedustella lapsen tuloksia opettajalta. On suositeltavaa, että jos opettaja huomaa lapsella kohonneen riskin lukivaikeuksiin, hän ottaa huoltajiin yhteyttä ilman erillistä pyyntöä.
Voisiko LUKINO-projektiin osallistuminen korvata YKÄ-testit?
YKÄn ryhmätestit sillä voi korvata, sillä käytämme tutkimuksessa yläkoulun DigiLukiseulaa, jossa arvioidaan ryhmätasolla lukusujuvuutta, oikeinkirjoitusta ja luetun ymmärtämistä. Näistä taidoista saatte tutkimukseen osallistumalla seulatason näkemyksen. Jos ryhmätestissä jää kiinni, suosittelen kuitenkin tarkentamaan näiden oppilaiden osalta vielä YKÄ:n yksilötehtävillä.
Saanko itse eväitä lukilausunnon kirjoittamiseen?
Varsinaiseen lausunnon kirjoittamiseen emme kouluta, mutta tutkimukseen liittyvässä koulutuksessa kerromme, miten lukivaikeudet voidaan tunnistaa ja miten tehtävätuloksia tulkitaan, joten sen verran apuja tutkimukseen osallistumisesta kyllä saa. Koska tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on kerätä normiaineistoa nopean nimeämisen testiin, toivomme yksilöllistä arviointimateriaalia myös nuorilta, joilla ei välttämättä ole lukivaikeutta. Näitä yksilövälineitä (nopean nimeämisen testi, ääneenlukemisen sujuvuus sekä yhteen- ja vähennyslaskutehtävät) voi toki halutessaan käyttää myös osana lukiarviota. Niiden käyttöön ja tulkintaan opastamme.
TUTKIMUKSEN MAHDOLLISET HAITAT
Koituuko tutkimukseen osallistumisesta kustannuksia työnantajalle?
Tutkimuksesta ei pitäisi koitua työnantajalle muita kustannuksia kuin tehtävien tulostamisesta koululla aiheutuvat kustannukset, jos arvioinnit tapahtuvat osana koulun tavanomaista toimintaa ja opettajien työajalla. Koska tutkimukseen liittyvät koulutukset tapahtuvat verkossa ja ne on mahdollista katsoa vapaavalintaisena ajankohtana, matkakustannuksia tai kustannuksia sijaisten hankkimisesta ei pitäisi tutkimuksen vuoksi tulla.
Kuinka paljon työaikaa arvioinnin toteuttamiseen menee?
Tutkimukseen tarvittavaa työmäärää on vaikeaa arvioida tarkasti, koska osa tutkimukseen kuuluvasta työstä on sellaista, että siihen kuluva aika vaihtelee yksilöllisesti. Eniten aikaa kuluu arviointien toteuttamiseen (ryhmäarviointi noin 1 oppitunti/luokka, yksilöarviointi noin 1 oppitunti/lapsi, kyselyiden täyttäminen). Arvioinnin lisäksi aikaa on hyvä varata suunnitteluun, tiedottamiseen, tehtävien pisteyttämiseen sekä koulutukseen osallistumiseen. Käytettävää aikaa vähentää se, jos tutkimus voidaan toteuttaa työparityöskentelynä.
TUTKIMUSTULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN
Mitä tutkimuksen tuotoksena syntyy?
Tutkimuksen tuotoksena syntyy lukemisen ja kirjoittamisen arviointimenetelmä, joka sisältää kattavat normit 3-6 luokille. Se sisältää sähköisesti toteutettavat ryhmätehtävät, joiden tavoitteena on tunnistaa tuen tarve lukusujuvuudessa, oikeinkirjoituksessa ja luetun ymmärtämisessä. Sen lisäksi se sisältää lukemisen yksilöllisiä arviointitehtäviä. Myöhemmin arviointipaketti täydentyy oppimisen seurannan välineillä, joiden avulla voidaan arvioida, auttaako annettu tuki.
Tutkimuksen tuotoksena syntyy myös uudistettu Nopean nimeämisen testi – RAN. Sen avulla arvioidaan lasten ja nuorten kykyä hakea sujuvasti mielestä tuttuja sanoja, kuten värien ja esineiden nimiä. Tämä taito ennustaa yleensä lukemisen sujuvuutta.
Onko testi kouluille maksullinen?
Luokkien 1-2 sähköiset arviointivälineet vastaavat LukiMat-palvelun 1. ja 2. luokan kevään tuen tarpeen tunnistamisen välineitä ja tulevat maksutta koulujen käyttöön. Muut valmiit testit ovat maksullisia. Normiaineiston keruuseen osallistuvat koulut saavat osallistuneista oppilaista palautteen maksutta.
Millä tavalla oppilaista kerättävää tietoa hyödynnetään tutkimuksessa?
Kertynyttä tietoa hyödynnetään arviointimenetelmien kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksessa kerätään tutkimustietoa lasten ja nuorten nimeämisestä, lukitaidoista, laskusujuvuudesta ja tarkkaavuudesta. Tutkimustietoa hyödynnetään tutkimusjulkaisuissa. Sekä arviointimenetelmissä että tutkimusjulkaisuissa tulokset esitetään siten, ettei yksittäistä lasta voida niistä tunnistaa.