Itsesäätely ja toiminnanohjauksen taidot ovat keskeisiä oppimisen, hyvinvoinnin ja arjessa selviytymisen kannalta. Ne mahdollistavat sen, että lapsi pystyy säätelemään toimintaansa, sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja toimimaan osana yhteisöä. Koulun arjessa nämä taidot näkyvät kykynä ohjata omaa ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä sekä toimia tilanteissa, jotka vaativat keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Itsesäätelyn vaikeudet voivat kuormittaa sekä oppilasta että oppimisympäristöä – mutta samalla koulu on yksi keskeisimmistä paikoista, joissa näitä taitoja voidaan systemaattisesti tukea ja vahvistaa.
Koulu sekä vaatii että mahdollistaa itsesäätelyä
Koulu asettaa lapsille jatkuvasti itsesäätelyyn liittyviä vaatimuksia. Jo alkuopetuksessa lapsen odotetaan osaavan odottaa vuoroaan, kuunnella ohjeita ja toimia ryhmässä. Koulupolun edetessä vaatimukset kasvavat: oppilaan tulee hallita tehtäviä, suunnitella työskentelyään ja toimia yhä monimutkaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa. Samalla koulu tarjoaa erinomaisen ympäristön itsesäätelytaitojen harjoitteluun. Itsesäätely toimii parhaiten silloin, kun ympäristön vaatimukset ja lapsen taidot kohtaavat riittävän hyvin. Siksi keskeinen kysymys on: miten ympäristöä ja aikuisten toimintaa voidaan muokata niin, että ne tukevat itsesäätelyn kehittymistä?
Kolme keskeistä näkökulmaa itsesäätelyn tukemiseen
Itsesäätelyä voidaan tarkastella kolmen toisiaan täydentävän osa-alueen kautta:
- Suunta – mitä tehdään ja mitä odotetaan
- Motivaatio – miksi toimitaan ja mitä toiminnasta seuraa
- Kapasiteetti – millä taidoilla toimitaan
Tehokas tuki rakentuu kaikkien näiden osa-alueiden huomioimisesta. Itsesäätelyä voidaan vahvistaa:
- selkeyttämällä odotuksia
- rakentamalla motivoiva ja johdonmukainen toimintaympäristö
- harjoittelemalla konkreettisia toiminnanohjauksen taitoja
Toiminnan suunnan tukeminen – Mitä minulta odotetaan?
Selkeä suunta vastaa oppilaan perustarpeeseen ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. Tavoitteet, säännöt ja ohjeet ohjaavat toimintaa – mutta vain, jos ne ovat konkreettisia ja ymmärrettäviä. Jos odotukset jäävät epäselviksi, pelkkä motivaatio tai kyvyt eivät riitä ohjaamaan toimintaa. Tämän vuoksi:
- tavoitteet tulee tehdä näkyviksi ja konkreettisiksi
- toivottu käyttäytyminen tulee kuvata tarkasti
- toimintaa kannattaa mallintaa ja harjoitella yhdessä
Oppilaan on helpompi toimia, kun hän tietää, miltä onnistuminen näyttää käytännössä.
Motivaation tukeminen – Mitä toiminnastani seuraa?
Motivaatio rakentuu kokemuksesta, että omalla toiminnalla on merkitystä. Keskeisin väline motivaation vahvistamisessa on palaute.
Tehokas palaute on:
- välitöntä
- johdonmukaista
- konkreettista
- riittävän usein toistuvaa
Erityisesti myönteinen palaute ja onnistumisten huomioiminen lisäävät toivottua käyttäytymistä. Korjaava palaute toimii parhaiten, kun se on selkeää, rauhallista ja suhteessa kannustavaan palautteeseen. Johdonmukaisuus on ratkaisevaa: ristiriitaiset viestit heikentävät motivaatiota ja vaikeuttavat oppimista.
Kapasiteetin tukeminen – Mitä taitoja tarvitsen?
Kapasiteetti tarkoittaa niitä toiminnanohjauksen taitoja, joiden avulla oppilas pystyy toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi:
- impulssikontrolli
- työmuisti
- joustava ajattelu
Taidot kehittyvät vähitellen ja vaativat systemaattista harjoittelua.
Koulussa tämä tarkoittaa esimerkiksi:
- kuuntelemisen ja ohjeiden muistamisen harjoittelua
- työskentelytapojen ja organisointitaitojen opettelua
- projektityöskentelyn ja suunnittelun tukemista
Taitojen oppiminen perustuu mallintamiseen, ohjattuun harjoitteluun ja toistoon. Tavoitteena on, että oppilas pystyy käyttämään taitoja joustavasti eri tilanteissa. Ympäristöä muokkaamalla voidaan samalla vähentää kuormitusta ja tukea taitojen käyttöä arjessa.
Tutkimusperustainen malli koulun käyttöön
KUMMI 19: Itsesäätely ja toiminnanohjaus – suunnan, motivaation ja kapasiteetin tukeminen koulussa –kirja ja e-kirja tarjoaa selkeän ja käytännönläheisen mallin itsesäätelyn tukemiseen. Julkaisu on Kojussa -10% alennuksessa 30.11.2026 saakka.
Mallin ydinajatus on, että itsesäätely on vuorovaikutteista: se rakentuu yksilön taitojen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuudesta.
Tuki jäsentyy kolmeen keskeiseen kysymykseen:
- Mitä minulta odotetaan?
- Mitä toiminnastani seuraa?
- Mitä taitoja tarvitsen?
Keskeistä on tarkastella, miten aikuisten toiminta ja oppimisympäristö voivat:
- tukea itsesäätelyn kehittymistä
- vahvistaa toimijuutta
- mahdollistaa onnistumisen erilaisissa tilanteissa
Julkaisu on suunnattu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville – erityisesti opettajille, erityisopettajille, ohjaajille, kuraattoreille ja psykologeille – jotka haluavat vahvistaa osaamistaan itsesäätelyn tukemisessa.
Toteutamme syyslukukaudella 2026 myös koulutusta aiheeseen liittyen: Tukitoimimalli itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen tukemiseen koulussa 9.11. ja 23.11.2026 iltapäiväwebinaarit