Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Säätiön osana toimiva Kasvun tuki tuottaa ja arvioi tietoa lapsille ja nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta. Koska resurssit ovat rajallisia, on tärkeää käyttää sellaisia menetelmiä, joiden tiedetään toimivan.
Niilo Mäki Instituutin menetelmät Leikitään ja keskitytään (LeKe) perheille (tulos 5/5) ja ProKoulu-toimintamalli (tulos 5/5) on arvioitu vahvasti vaikuttavaksi Itlan Kasvun tuessa. Myös Nuorten Kompassi -menetelmästä (tulos 4/5) löytyy NMI:n julkaisema opas.
Haastattelimme Kasvun tuen erityisasiantuntijaa Heidi Backmania, joka avaa Kasvun tuki -työn merkitystä ja sen yhteiskunnallista roolia.
Mikä on Kasvun tuki ja mikä sen päätehtävä on?
Kasvun tuki on osa Itlaa. Olemme arvioineet lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja psykososiaalisia menetelmiä jo vuodesta 2014 lähtien. Tämä arviointityö on Kasvun tuen ydin – tuotamme menetelmäarvioita ja kehitämme samalla osaamista, joka liittyy menetelmien suunnitelmalliseen käyttöönottoon eli implementointiin ja niiden suunnitelmalliseen muokkaamiseen, adaptointiin. Nykyisin arvioimme myös menetelmien soveltuvuutta, eli sitä, kuinka hyvin menetelmät toimivat käytännössä erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten kouluissa ja hyvinvointialueilla.
Millaisena näet Kasvun tuen yhteiskunnallisen merkityksen?
Pidän Kasvun tukea yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä. Meillä on vahva osaaminen vaikuttavuuden arvioinnissa, adaptoinnissa ja implementoinnissa, ja tuotamme riippumatonta tietoa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi ja keskitymme nimenomaan psykososiaalisiin menetelmiin. Näen, että tämä on Suomessa erittäin tärkeä ja arvokas tehtävä.
Meillä on tiivis pohjoismainen yhteistyöverkosto ja yhä enemmän myös eurooppalaisia kumppaneita. Lisäksi teemme yhteistyötä kotimaassa esimerkiksi THL:n ja Käypä hoito -toiminnan kanssa. Kasvun tuella on oma tieteellinen toimituskunta, ulkopuoliset arvioitsijat eri puolilta Suomea sekä yhteyksiä hyvinvointialueisiin, kuntiin ja koulutussektoriin. Verkostomme on jo varsin laaja.
Miksi käytettävien menetelmien vaikuttavuus on tärkeä näkökulma?
Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että menetelmä todella tuottaa hyötyä asiakkaalle. Koska resurssit ovat rajallisia, on tärkeää käyttää sellaisia menetelmiä, joiden tiedetään toimivan. Monista käytössä olevista menetelmistä ei ole tutkimusnäyttöä, jolloin liikutaan arvailujen varassa. Vaikuttavuuden todentaminen tutkimuksen kautta on siis keskeistä; se varmistaa, että lapsille, nuorille ja perheille tarjottu tuki on oikeasti hyödyllistä ja tuottaa lisäarvoa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.
Miten vaikuttavuustietoa kerätään ja arvioidaan Kasvun tuessa?
Vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisten tutkimusten perusteella. Ensin menetelmä täytyy kuvata tarkasti: mikä se on, kenelle se on suunnattu ja millä tavoin sitä toteutetaan. Sitten tarkastellaan tutkimuksia, joissa menetelmän saaneita on verrattu esimerkiksi vertailuryhmään, ja mitataan muutosta ennen ja jälkeen intervention. Kasvun tuessa tutkimukset käydään tarkasti läpi ja niiden laatu arvioidaan. Menetelmät luokitellaan asteikolla yhdestä viiteen, ja nelosen tai viitosen saanut menetelmä katsotaan vaikuttavaksi. Arviointi on perusteellinen prosessi, johon sisältyy systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja tieteellinen laadunarviointi.
Miten arvioidaan menetelmän soveltuvuutta?
Soveltuvuuden systemaattinen arviointi on vielä uutta Suomessa ja olemme kehittäneet siihen niin sanotun Kuusio-työkalun. Siinä keskusteluun osallistuu menetelmän käyttäjiä, johdon edustajia ja käyttöä koordinoivia henkilöitä – esimerkiksi hyvinvointialueilla – ja keskustellaan menetelmästä ja sen käyttöympäristöön liittyvistä tekijöistä. Tämä on kuvaileva ja laadullinen lähestymistapa, ja se voi täydentää vaikuttavuustietoa. Soveltuvuustietoa julkaistaan kuitenkin vain sellaisista menetelmistä, joiden vaikuttavuus on jo todettu. Eli ensin varmistetaan, että menetelmä toimii, ja vasta sitten selvitetään, missä ympäristöissä ja miten se toimii.
Miten Kasvun tuki tukee menetelmien käyttöönottoa?
Emme varsinaisesti ota vastuuta yksittäisten menetelmien käyttöönotosta, mutta tarjoamme asiantuntemusta ja tietoa. Meillä on esimerkiksi implementoinnin verkkosivusto, jolta löytyy runsaasti tietoa ja työkaluja suunnitelmalliseen käyttöönottoon. Lisäksi järjestämme webinaareja ja ylläpidämme vuoropuhelua esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa. Tavoitteena on auttaa organisaatioita ymmärtämään, mitä implementointi ja adaptointi tarkoittavat ja miksi niihin kannattaa panostaa. Tarjoamme myös adaptointiklinikka-palvelua, jossa asiantuntijamme voivat antaa konsultaatioapua yksittäisten menetelmien suunnitelmalliseen muokkaamiseen.
Julkaisemme myös Kasvun tuki -aikakauslehteä, joka ilmestyy tällä hetkellä kaksi kertaa vuodessa. Sen tavoitteena on tuoda yhteen tutkimus ja käytäntö ja herättää keskustelua tieteen ja arjen rajapinnassa. Lehdessä julkaistaan myös Kasvun tuen tekemät menetelmäarviot systemaattisina kirjallisuuskatsauksina, jotka ovat vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Lehti sai hiljattain julkaisufoorumin ykkösluokituksen, mikä on hieno tunnustus sen tieteellisestä laadusta.
Mikä on Kasvun tuen sivuilla oleva menetelmäpankki?
Menetelmäpankki on Kasvun tuen ylläpitämä verkkopalvelu, josta löytyy tällä hetkellä 36 arvioitua menetelmää. Noin puolet niistä on systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja puolet suppeampia arvioita. Menetelmäpankista voi hakea tietoa menetelmän nimellä tai aihealueen perusteella. Siellä näkyy myös, minkä vaikuttavuusluokituksen menetelmä on saanut. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa ja ohjeita menetelmien suunnitelmalliseen muokkaamiseen – eli miten esimerkiksi ulkomailta tuotu menetelmä voidaan adaptoidaSuomen kontekstiin niin, ettei sen vaikuttavuus heikkene.
Mikä on tärkein viestisi uutiskirjeen lukijoille?
Pidetään mielessä, että Kasvun tuki tuottaa luotettavaa, tutkimusperustaista ja riippumatonta tietoa päättäjien ja ammattilaisten tueksi. Haluamme pysyä ajassa ja vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin varmistaen samalla, että lasten, nuorten ja perheiden tueksi tarjottavat menetelmät ovat aidosti vaikuttavia sekä palvelujärjestelmään soveltuvia.