PISA 2025 -tulokset osoittivat, että suomalaisnuorten lukutaito heikkenee edelleen monia verrokkimaita nopeammin. Samoin Niilo Mäki Instituutin lokakuussa 2026 julkaisemat yli 64 000 seitsemäsluokkalaisen DigiLukiseula-tulokset osoittavat, että lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat heikentyneet useilla keskeisillä osa-alueilla vuosina 2021–2025. Suomen kilpailukyvynkin kannalta korjausliikkeitä tarvitaan nopeasti. Niilo Mäki Instituutin DigiLukiseula kykenee tuottamaan opetuksen järjestäjille eli kunnille koulukohtaista tietoa vuosittain oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taidoista. Näin kunnat voivat seurata, miten lukutaito kehittyy ja näkyvätkö tehdyt toimet oppilaiden osaamisessa.
Yhä useampi oppilas tarvitsee tukea lukemiseen
Juuri julkaistu yli 64 000 seitsemäsluokkalaisen DigiLukiseula-tuloksista kootun DigiLukiseulan Luki-indeksin tulokset osoittavat, että lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat heikentyneet useilla keskeisillä osa-alueilla vuosina 2021–2025. Tulokset osoittavat, että seitsemäsluokkalaisten lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot heikkenivät tarkastelujaksolla kaikilla keskeisillä osa-alueilla tilastollisesti merkitsevästi. Heikkenemistä havaittiin virketason lukusujuvuudessa, sanatason lukemisen tarkkuudessa ja sujuvuudessa, oikeinkirjoituksessa ja luetun ymmärtämisessä.
Heikosti suoriutuvien oppilaiden osuuden kasvu oli suurinta suomea toisena kielenä opiskelevilla (S2) oppilailla, mutta myös suomenkielisten oppilaiden tulokset heikkenivät tasaisesti. Suomenkielisillä oppilailla heikosti suoriutuvien osuus kasvoi 14 prosentista 18 prosenttiin, kaksikielisillä 28 prosentista 35 prosenttiin ja S2-oppilailla 51 prosentista 65 prosenttiin. Pojat suoriutuivat lähes kaikilla osa-alueilla tyttöjä heikommin.
PISA- ja PIRLS-arvioinneissa sekä KARVIn arvioinneissa on havaittu lukutaidon heikkenemistä. DigiLukiseulan tulokset täydentävät tätä kuvaa osoittamalla, että heikkenemistä näkyy myös lukemisen ja kirjoittamisen perustaidossa, kuten lukusujuvuudessa, lukemisen tarkkuudessa ja oikeinkirjoituksessa.
PISA kertoo kansallisesta tilanteesta – DigiLukiseula tuo tiedon lähemmäs kuntia ja kouluja
PISA on tärkeä väline suomalaisen koulutuksen kehityksen seuraamiseen kansainvälisessä vertailussa. Se antaa kuitenkin laajan kansallisen tilannekuvan vain neljän vuoden välein.
Lukutaitotyötä tehdään puolestaan joka päivä kouluissa ja kunnissa. Siksi myös sen tuloksia pitäisi voida seurata huomattavasti tiheämmin.
Niilo Mäki Instituutin DigiLukiseula on normitettu digitaalinen arviointimenetelmä, jolla voidaan arvioida muun muassa lukusujuvuutta, lukemisen tarkkuutta, oikeinkirjoitusta ja luetun ymmärtämistä suhteessa ikätasoon. Kunnille tuotettavien raporttien avulla lukutaidon kehitystä voidaan seurata vuosittain myös koulukohtaisesti.
PISA kertoo meille, millainen Suomen lukutaidon tilanne on kansainvälisesti. Kunnat tarvitsevat kuitenkin omaan työhönsä paljon tiheämpää tietoa. DigiLukiseulan avulla kunta voi seurata vuosittain, miten sen oppilaiden taidot kehittyvät. Näin voidaan myös tarkastella, näkyvätkö lukutaitotyössä tehdyt muutokset oppilaiden osaamisessa, sanoo Niilo Mäki Instituutin tutkimuspäällikkö Jarkko Hautala.
Seuraava askel on selvittää, mikä lukutaitotyössä toimii
Lukutaitotyössä on tapahtunut kunnissa viime vuosina paljon. Kunnat ja kaupungit ovat esimerkiksi laatineet paikallisia lukutaitostrategioita, asettaneet lukemiselle tavoitteita ja lisänneet lukemisen seurantaa.
Nyt olisi tärkeää yhdistää tämä työ kunnissa jo saatavilla olevaan arviointitietoon.
DigiLukiseulan avulla kunnat saavat tietoa oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehityksestä ja voivat seurata, miten lukutaito kehittyy vuosittain. Kun tähän tietoon yhdistetään tieto siitä, millaisia lukutaitotoimia kunnissa ja kouluissa on toteutettu, voidaan tutkia, millaiset toimintamallit ovat yhteydessä hyvään lukutaidon kehitykseen.
Meillä on Suomessa jo paljon sellaista tietoa, jota tähän tarvitaan. DigiLukiseula kertoo, miten oppilaiden taidot kehittyvät, ja kunnilla on tietoa omasta lukutaitotyöstään. Yhdistämällä nämä tiedot voisimme saada nykyistä paljon parempaa tietoa siitä, millaiset toimintatavat näyttävät toimivan erilaisissa kunnissa ja kouluissa, Hautala sanoo.
Niilo Mäki Instituutti on koonnut asiantuntijaverkoston hakemaan rahoitusta kuntatason tutkimukseen, jossa DigiLukiseulan arviointitietoa yhdistettäisiin kuntien ja koulujen lukutaitotyötä koskevaan tietoon.
Tavoitteemme ei ole vain kuvata lukutaidon heikkenemistä, vaan auttaa kuntia vahvistamaan lukutaitotyötään. Jos pystymme yhdistämään säännöllisen arviointitiedon ja tiedon tehdyistä toimenpiteistä, voimme ottaa merkittävän askeleen kohti tutkimusperustaista lukutaitotyötä. Haluamme selvittää, mikä toimii, missä ja millä edellytyksillä, Hautala kertoo.
Kunnilla on keskeinen rooli lukutaidon vahvistamisessa
Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen käytännön järjestämisestä ja paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä. Lukutaidon vahvistamisessa kunnilla ja kouluilla on siten keskeinen rooli.
Niilo Mäki Instituutissa lukutaitotyötä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa arviointi, tuen suunnittelu, tukitoimien toteuttaminen ja niiden seuranta muodostavat jatkumon. Tutkimusperustaisilla arviointimenetelmillä voidaan tunnistaa oppilaiden erilaisia tuen tarpeita, kohdentaa tukea tarkoituksenmukaisesti ja seurata oppilaiden taitojen kehitystä.
NMI tarjoaa kunnille ja kouluille myös lukutaitotyön kehittämiseen liittyvää asiantuntijatukea.
Niilo Mäki Instituutti on oppimisen vaikeuksiin keskittyvä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. DigiLukiseula on NMI:n digitaalinen lukutaidon arviointipalvelu, jota käytetään kouluissa ja kunnissa oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointiin ja seurantaan.
Lisätietoa:
Lue uusin DigiLukiseulan Luki-indeksi: Seitsemäsluokkalaisten oppilaiden perusluku- ja oikeinkirjoitustaitojen kehitys vuosina 2021-2025
Lukutaitojen arviointi ja tuki
Lukituen malli – luku- ja kirjoitustaidon arvioinnin ja tuen kehittäminen
Yhteydenotot:
Jarkko Hautala
Tutkimuspäällikkö
Niilo Mäki Instituutti
040 8053487
jarkko.hautala@nmi.fi