Yhdessä lasten lukutaitoa edistämässä

Haastattelussa kirjailija Hannu Hirvonen ja Lukumummi ja -vaari -hanke

Hannu Hirvosen kirjoittama ja Lukumummi ja -vaari –hankkeen julkaisema e-lastenkirja Viisisataa kutiavaa hammasta on hieno esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä lasten innostamiseksi lukuharrastuksen pariin. Lukutaito kehittyy vain lukemalla ja ilmainen e-kirja haluttiin julkaista, jotta kaikilla olisi ajasta ja paikasta riippumatta mahdollisuus sukeltaa tarinan maailmaan. Hirvosen oma kiinnostus tarinoihin sai alkunsa jo varhaislapsuudessa. Hän pitääkin yhteisiä lukuhetkiä lasten kanssa erityisen tärkeinä, sillä niiden kautta saattaa syttyä jopa läpi elämän kantava rakkaus tarinoita ja kirjallisuutta kohtaan. Lukumotivaation ja sujuvan lukemisen vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita myös Lukumummi ja -vaari -toiminnassa. Hirvosen humoristisen tarinan seuraksi on hankkeen voimin mietitty lukutuokioita rikastuttavia kysymyksiä, jotka tukevat sanaston oppimista ja herättelevät lapset pohtimaan tarinan syvällisempää merkitystä.

Kerro kuka olet ja miten innostuit kirjoittamisesta?

Olen Hannu Hirvonen, 54-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija ja aforisti Turusta. Kirjoittamiseni juuret ovat varmasti lukemisessa ja vielä syvemmällä, siinä, että minulle on luettu. Kuuntelin kuulemma jo hyvin pienenä hievahtamatta esim. Kirsi Kunnaksen loruja. Itselläni kirjoittaminen on suoraa jatkoa lapsuuden ja nuoruuden sarjakuvien piirtämiselle ja laulujen kirjoittamiselle bändilleni. Kirjoittamista ihan työnä aloin ensi kertaa ajatella historian opintojen Historia ja luova kirjoittaminen -kurssilla. Silloin huomasin osaavani kirjoittaa muitakin kiinnostavalla tavalla. Tuosta kului vielä kymmenisen vuotta ensimmäisen kirjani julkaisemiseen.

Mistä syntyi kipinä juuri Murisevassa metsässä -lastenkirjasarjan tarinoille? Mitkä ovat kirjoittamisessa mielikuvituksesi inspiraation lähteet?

Murisevan metsän tarinat saivat alkunsa askartelutöistä. Tein lasteni kanssa vuoden 2005 paikkeilla muovailumassasta kaikenlaista, mm. pienen krokotiilin. Kun kroko sai väriä pintaan, tiesin heti, että siinä on kirjan sankari. Minulla kirjoittaminen lähtee usein kuvallisista ideoista tai kuvien sarjoista. Niitä voi olla mahdoton selittää muille, itsekin pitää selvittää kirjoittamalla, mitä kuvien takana on. Joskus toki kirjoittaminen lähtee sanaleikittelystä tms. Harvoin kuitenkaan olen onnistunut tekemään kirjaa määrätietoisella suunnittelulla, aikuismaisen asiallinen työmoodi iskee päälle vasta tekstin muokkaus- ja viilausvaiheessa. Alku vaatii heittäytymistä.

Olet halunnut julkaista sarjan uuden Viisisataa kutiavaa hammasta tarinan ilmaisena e-kirjana. Kirjan toteutus onnistui yhteistyössä kuvittajan Pia Sakin, VaLas-kollektiivin (Vapaat lastenkirjailijat), jotka auttoivat tekstin viimeistelyssä ja Lukumummit- ja vaarit hankkeen kanssa, joka laatii pohdittavaa sivun kysymyksiä. Mitä terveisiä haluat lähettää yhteistyökumppaneille?

Kirjan tekeminen on aina tiimityötä. Antoisimpia hetkiä kirjailijan työssä on, kun kuvittajan, graafikon, toimittajan ja kaikkien muidenkin työpanoksen loksahtavat yhteen näennäisen helposti. Tämän kirjan käsikirjoitus jumitti minulla vuosien ajan. Olen kiitollinen, kun se vihdoin löysi kodin ja varmaan myös lukijoita. Kuvittaja Pia Sakin ja minun pitkä yhteinen matka Murisevassa metsässä sai onnellisen lopun. Tai sitten helpottuneen hengähdystauon, mistä sitä koskaan tietää.

E-kirjojen suosio on hurjassa kasvussa. Kuinka kirjailijana näet lukemisen ja yhteisten lukuhetkien merkityksen lasten elämässä, kun lukemisen ja kirjoittamisen tavat muuttuvat? Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita digimaailma tuo kirjailijoiden työhön?

E-kirjat ovat tervetullut lisä. Tarinoiden merkitys pysyy, oli väline mikä tahansa. Lapselle ääneen lukeminen on kirjallisuuden ja kirjojen rakkauden sydän, siinä ei välineellä ole väliä. Uskon kuitenkin perinteisten kirjojenkin elämään, etenkin lastenkirjallisuuden puolella. Kunnon lastenkirja kestää pitempääkin pureskelua.

Kirjailijantyössä mietityttävät sähköisten kirjojen palkkioprosentit. Musiikkipuolella esimerkiksi digijakelu elättää lähinnä vain jakelijoita. Kirjailijat eivät kirjoita kirjojaan kuukausipalkalla vakaassa työsuhteessa, tekijänoikeustuloilla on suuri merkitys. Suurissa muutoksissa kirjailijat ovat kuin muutkin alkutuottajat, kädet syvällä siinä mullassa, jolle kasvu loppujen lopuksi perustuu.

Miten vietät vapaa-aikasi ja mistä kirjasta olet innostunut tällä hetkellä?

Vapaa-aikana lähinnä kävelen. Jep Jep Jep -yhtyeeni kanssa treenaamme noin kerran viikossa ja keikkailemmekin silloin tällöin. Korona-aika on tosin sotkenut soittohommat, samoin suunnitelmamme bändin kakkoslevyn äänitysten aloittamisesta. Musiikkia kuuntelen jatkuvasti levyiltä ja keikoilla aina kun mahdollista, enimmäkseen jatsia. Kirjallisuuden puolella olen viime aikoina innostunut esim. Heikki Kännön romaaneista ja tietenkin myös Sari Peltoniemen tuoreesta lastenromaanista Täältä minä karkaan. Sain olla VaLas-kollektiivin jäsenenä mukana kirjan toimitustyössä.

Kirjoitat lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi myös aforismeja ja voitit vuonna 2014 Tampereen aforismiyhdistyksen palkinnon parhaasta aforismisarjasta. Haluaisitko lausua lukijoillemme kesäfiiliksen herättelevän aforismin?

Linnunradan ihmeellinen viserrys. Kuinka satuimmekin syntymään ainoaan paikkaan, jossa sen voi kuulla!

Lukumummi ja -vaari -hankkeen näkökulmia

Yhteisprojektilla lukemisen hyötyjä edistämässä Kaunokirjallisen teoksen julkaiseminen yhteistyössä kirjailijan ja kuvittajan kanssa on ollut antoisa projekti myös Niilo Mäki Instituutin Lukumummi ja -vaari –hankkeen näkökulmasta. Lukumotivaation ja sujuvan lukemisen vahvistaminen sekä sanavaraston kehityksen tukeminen ovat tärkeitä tavoitteita Lukumummi ja -vaari -hankkeessa. Niilo Mäki Instituutin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämässä toiminnassa seniori-ikäiset vapaaehtoiset lukevat kouluissa lasten kanssa. Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan ja lukutuokioilla käytetään tutkitusti hyödyllisiä lukutapoja ja sananselitystekniikoita.

Lukumummien ja -vaarien lukutuokiot kouluilla ovat vuorovaikutuksellisia ja kahdenkeskisiä. Tuokioilla paitsi luetaan yhdessä, myös keskustellaan tekstistä. Myös e-kirjan lukemiseen sopivat samat periaatteet, joita vapaaehtoiset Lukumummit ja -vaarit seuraavat. Tarinan lomaan on hankkeen voimin mietitty valmiita kysymyksiä ja tehtäviä, joiden kohdalla voi pysähtyä juttelemaan lapsen kanssa kirjan teemoista. Tarkoitus on ohjata lapsia pohtimaan tarinan sisältöä ja kieltä syvemmin ja monipuolisemmin, mikä auttaa lasta tekstin ymmärtämisessä ja nostaa uudet, vaikeammat sanat sekä ilmaisut esille. Yhdessä pohtiminen on tärkeää lukutaidon kehittymisen ja lukumotivaation herättämisen kannalta. Yhdessä lukemalla aikuinen antaa myös lapselle mallin sujuvasta lukemisesta.

Lukumummi ja -vaari -toiminnassa tuetaan lukemista

Suomenkielisille oppilaille suunnatussa toimintamallissa tuetaan lasten lukemista ja innostetaan lukuharrastuksen pariin. Monikielisille lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, suunnattuja toimintamalleja on kaksi. Toisessa lukeminen tapahtuu suomen kielellä ja siinä pyritään tukemaan suomen kielen lukutaitoa sekä sanavaraston karttumista. Toisessa mallissa taas luetaan maahanmuuttajaoppilaille heidän omalla äidinkielellään.

Hankkeen toiminnassa on huomattu, että lapset innostuvat erityisesti jännitystä ja huumoria sisältävistä kirjoista. Näitä piirteitä löytyy myös Hirvosen uudesta Viisisataa kutiavaa hammasta -tarinasta, mutta sen lisäksi siitä löytyy syvempiäkin teemoja. Vapaaehtoiset Lukumummit ja -vaarit lukevat lasten kanssa kaunokirjoja, sillä niissä on monipuolinen sanasto ja niiden lukeminen on lapsille motivoivaa. Hirvosen kirja on myös täynnä kielellä leikittelyä, mikä auttaa monikielisiä lapsia uusien sanojen ja sanontojen oppimisessa ja muistamisessa.

Lukemisen eri muodoilla oma paikkansa lukumotivaation sytyttäjänä

Yhteinen tavoite lukuinnostuksen herättämiseen ja lasten lukemisen tukemiseen innosti julkaisemaan ilmaisen e-kirjan. Lukutaito kehittyy vain lukemalla ja e-kirjan avulla kaikilla on ajasta ja paikasta riippumatta mahdollisuus sukeltaa tarinan maailmaan. Vaikka perinteisellä painetulla kirjalla on puolensa, myös e-kirjoilla ja uusilla lukemisen muodoilla on oma paikkansa. Erilaisten tekstimuotojen ja alustojen tarjoaminen voi innostaa lapsia uudella tavalla lukuharrastuksen pariin. Kaikki lukeminen on hyväksi, sillä harjoittelu lisää lukutaitoa ja kaikki tekstimuodot ovat hyväksi lukumotivaatiolle. On tärkeää mahdollistaa tarinoiden lukeminen eri laitteilla, sillä lapset ovat tottuneita käyttämään niitä. Lisäksi e-kirjojen avulla vaikkapa koko koululuokka voi lukea samaa kirjaa, eikä rajoitteeksi muodostu se, mitä teosta löytyy lähikirjastosta riittävän monta kappaletta. Myös Lukumummien ja -vaarien lukutuokioilla sekä vapaaehtoisella että lapsella on edessään oma kappale samasta kirjasta. Silloin tekstiä on helpompi seurata, kun esimerkiksi etäisyyden kirjaan voi valita täysin itse.

Viisisataa kutiavaa hammasta ladattavan e-kirjan löydät täältä.

Lukumummi ja -vaari -hankkeesta lisätiedot löydät täältä.

Kirjoittajat: Victoria Kiuru, kuntoutuksen ohjaaja, toimistoharjoittelija ja Annastiina Kettunen, projektityöntekijä, Lukumummi ja -vaari -hanke