Kuntoutuspalveluiden laadussa ja saatavuudessa parannettavaa
Niilo Mäki Instituutti toteutti kyselyn erityislasten parissa työtä tekeville ammattilaisille sekä erityislasten vanhemmille . Tiedustelimme muun muassa sitä, minkälaisena erityislasten elämää läheltä seuraavat näkevät kuntoutuspalveluiden laadun sekä mahdollisuuden saada tarvittua tukea. Kysyimme myös, mitä puutteita he palveluissa näkivät ja kuinka niitä tulisi kehittää.
Kyselyyn vastasi yhteensä 162 ihmistä. Heitä oli jokaisesta Suomen maakunnasta ja joukossa oli niin ala- kuin yläkoulun opettajia, terapeutteja kuin erityislasten vanhempia.
Tuloksista huokui syvä huoli tukipalveluiden tilasta. Noin puolet (53%) kyselyyn vastanneista näki, että heidän maakuntansa oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen palvelujen tilanne on valtakunnallista tasoa heikompi. Tuen piiriin pääsemisen katsottiin kestävän kauan ja vaativan pitkäjännitteisyyttä.
Erityislasten vanhemmat kokivat perusarjesta selviytymisen niin haasteellisena, että olivat väsyneitä taistelemaan lapsen oikeuksista saada asianmukaista hoitoa. He toivoivat lisää avustusta ja ohjausta paitsi kotioloihin, myös heille oikeutettujen palveluiden löytämiseen. Osa kouluhenkilökuntaan kuuluvista taas tunsi, ettei heillä tällä hetkellä ole tarvittavaa ammattitaitoa erityistä tukea vaativien lasten kuntouttamiseen.
Kuntoutukseen pääseminen haastavaa
Monet kyselyyn vastanneista kokivat, että diagnoosin saadakseen ja kuntoutukseen päästäkseen tulee lapsen oireilla jo varhaisessa vaiheessa. Jos hän on edennyt kouluvaiheeseen ennen kuin vaikeuksia todetaan, voi olla myöhäistä saada apua. Palvelut ovat monessa kunnassa niin ylikuormittuneita ja resurssit rajalliset, että seula tulla valituksi kuntoutukseen on erittäin tiukka. Lisäksi jos lapsen ongelmia ei nähdä tarpeeksi vakavana, hän ei saa lähetettä erityissairaanhoitoon. Tällöin hoitotahoksi jää ainoastaan kouluterveydenhoito.
Useat kyselyyn vastanneet kertoivat, että vaikka lapsi hyväksyttäisiinkin kuntoutukseen, ei hoidon määrä ja jatkoseuranta ole riittävää. Niin alle 10 000, kuin yli 60 000 asukkaan kunnissa oli palvelun laatuun pettyneitä ihmisiä. Pienemmillä paikkakunnilla yleisin syy on pula resursseista ja osaavista ammattilaisista, suuremmissa taas jonot ovat pitkät avun tarpeessa olevien suuren lukumäärän vuoksi. Jos lapsi joutui odottamaan hoitoa liian kauan, ehtivät neuropsykiatriset oireet pahentua ja tilanne eskaloitua siihen, että lievästä oppimisvaikeudesta oli kehittynyt vakavan tason ongelma.
Lisäkoulutukselle on tarvetta
Kyselyyn vastanneet opettajat kuvailivat, kuinka he kamppailevat alati kasvavien ryhmäkokojen ja lasten lisääntyvien haasteiden kanssa vailla riittävää lisäkoulutusta.
Niin erityisopettajien, opettajien kuin muidenkin kouluhenkilökuntaan kuuluvien taholta kaivattiin lisää koulutusta näiden haastavien tilanteiden käsittelemiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että lapsen oppimisvaikeudet huomattaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niihin kohdistettaisiin asianmukaista hoitoa ja tukea.
Niilo Mäki Instituutissa tutkitaan lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia sekä oppimisvaikeuksien kuntoutusta sekä kootaan alan tietämystä kirjoiksi, arviointi-, opetus- ja kuntoutusmenetelmiksi. Lisäksi Niilo Mäki Instituutti tarjoaa koulutusta, jonka tavoitteena on tukea eri alojen ammattilaisia löytämään keinoja oppimisvaikeuksien arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja kuntouttamiseksi. Osa koulutuksista on Opetushallituksen rahoittamia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea sekä verkkokoulutuksina.
Lisätietoja NMI:n tulevista koulutuksista sekä julkaisuista löydät osoitteesta koju.nmi.fi
LÄHDE: NMI:n teettämä kysely kuntoutuspalveluista
Kirjoittanut harjoittelija Ville Huuskonen