1. Hankkeen tausta
Lukutaidon kehitys sekä lukemisvaikeuden piirteet ja ilmenemismuodot ovat yhteydessä opittuun kieleen. Eri kielissä myös lukivaikeuksien tukeminen tapahtuu eri lähtökohdista. Suomen kaltaisissa kirjain-äänne –vastaavuuksiltaan säännönmukaisissa kielissä lukemisvaikeudet näkyvät yleensä sitkeinä lukutaidon sujumattomuuden ongelmina hyvästä lukemisen tarkkuudesta huolimatta. Ongelmien ollessa suhteellisen pysyviä haasteeksi muodostuu kasvava kuilu hitaiden ja sujuvien lukijoiden välillä, sillä taitavat lukijat lukevat moninkertaisesti hitaisiin verrattuna.
Lukemisen pulmat koskettavat noin 5-10 prosenttia ikäluokasta. Lukemisen pulmat vaikuttavat laajasti lasten elämään niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Juuri lukutaidon hitaus ja työläys näyttää johtavan lukemisen välttämiseen. Näin on ymmärrettävissä myös lukemisvaikeuteen liittyvä korkea riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä.
Lukemisen sujuvuuden harjaannuttamisesta on vielä toistaiseksi vain vähän tietoa. Tarvitsemme uutta tietoa aiheesta sekä tietoon pohjautuvia menetelmiä, käytänteitä ja materiaalia, joiden avulla vanhemmat ja oppimisvaikeusalan ammattilaiset voivat tukea lapsen lukusujuvuuden kehittymistä. Suomalaisessa oppimisvaikeustutkimuksessa on noussut selkeästi esille myös vanhempien vaikutus lapsen taitoihin. Vanhempien tulkinnat ja uskomukset lapsen suoriutumisesta vaikuttavat lapsen suoriutumistyyleihin ja oppimiseen. Tämän takia on perusteltua huomioida myös vanhemmat lasten lukemissujuvuuden harjoittamisessa.
2. Hankkeen tavoitteet ja tuotokset
Hankkeen tavoitteena oli kehittää, arvioida sekä tarjota uutta tietoa ja menetelmiä lukemisen sujuvuuden harjoitteluun.
Osana hanketta kehitettiin toimintamalli, jossa vapaaehtoiset lukevat kouluissa kahden kesken niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemisen sujuvoitumiseen. Toimintamallia kehitettiin yhteistyössä Jyväskylän koulujen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Kylämummit ja -vaarit –toiminnan kanssa. Lukumummi ja -vaari –toimintamalli pyrkii lisäämään koulujen vuorovaikutusta lähiyhteisön kanssa. Samalla vapaaehtoiset mummit ja vaarit saavat luontevan tavan osallistua lasten arkipäivään. Myös lapset saavat säännöllisen kontaktin isovanhempien sukupolveen.
Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja arvioitiin tutkimuksellisesti uusia sujuvuuden harjaannuttamisen välineitä. Painopiste oli jo aiemmin tutkitun tavuharjoittelun lisäksi muiden kirjoitetun kielen yksiköiden automatisoitumisen harjoittelussa. Lisäksi tutkittiin sanatasoa korkeampien tekstin tasojen, kuten lauseyhteyden hallinnan, harjaannuttamista.
Kolmantena tavoitteena oli valmistella vanhemmille lukusilta.fi –opas lukemissujuvuuden ongelmista sekä keinoista tukea lasta ja lapsen lukutaidon sujuvuuden kehitystä kotona, osana perheen normaalia arkea.
Lisäksi hankkeessa valmistettiin uusi sähköinen Lukudiplomi. Sen tarkoituksena on innostaa hitaita tai vielä lukumotivaatiota etsiviä lapsia kirjojen pariin. Diplomi valmisteltiin yhteistyössä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Lukudiplomin omat sivut sekä nimi julkistetaan 9. helmikuuta 2015, jolloin juhlitaan Lukudiplomin 10 -vuotissyntymäpäiviä. Löydät Lukudiplomin jatkossa osoitteesta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lapset
3. Hankkeen sisältö ja osa-alueet
Hankkeen osa-alueiden esittely
4. Hankkeen aikataulu
Hanke oli kolmivuotinen, ja se toteutettiin vuosien 2012-14 aikana.
5. Hankkeen yhteistyökumppanit
Hankkeen rahoitti RAY (Raha-automaattiyhdistys). Hankkeen yhteistyötahoja olivat Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Järvi-Suomen piiri ry, Jyväskylän kaupungin perheneuvola, Jyväskylän kaupungin opetustoimen koulut ja opettajat, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos ja psykologian laitos sekä kotimaiset ja ulkomaiset oppimisvaikeusalan tutkijat.
6. Hankkeen tuotokset
Hankkeen aineistoista laadittiin kasvatustieteen ja psykologian pro gradu -töitä ja kandidaatintutkielmia. Hanketiimi on lisäksi käynyt valtakunnallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa esittelemässä tuloksia hankkeesta. Lisäksi hankkeesta kirjoitettiin artikkelit NMI-Bulletin ja Kielikukko-lehtiin.
7. Lisätietoja hankkeesta
Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkimustiedon luottamuksellisuudesta
Paula Salmi
FT
hankevastaava, tutkija
Hanna Pöyliö
KM
projektityöntekijä, tutkija
Pilvi Peura
KM, EO
projektityöntekijä
Elisa Oraluoma
PsM
projektityöntekijä