Valteri-koulu Onervan rehtorilla Anne Korhosella on ollut pitkä työura erityisopetuksen parissa. Hän on toiminut pitkään myös Niilo Mäki -säätiön hallituksen jäsenenä. Matkan varrella hän on nähnyt suomalaisen koulumaailman monet vaiheet ja muutokset.
Anne Korhosen tie erityisopetukseen alkoi osin sattuman kautta. Erityispedagogiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa herättivät kuitenkin nopeasti kiinnostuksen alaan, joka tuntui omalta. Taustalta löytyi myös henkilökohtainen arvopohja: työläisperheen vanhemmat ja isovanhemmat eivät olleet päässeet kouluja käymään. Erityisesti isä ja isoäiti, joka oli taustaltaan huutolaislapsi, korostivat koulutuksen merkitystä ja kannustivat lapsia kouluttautumaan.
”Ehkä siitä nousi tarve edistää sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus käydä koulua ja saada oppia”, Korhonen pohtii.
Ensimmäisinä työvuosina erityisopettajana hahmottui nopeasti työn yksi keskeinen ulottuvuus: työ ei kohdistu vain oppilaisiin, vaan myös aikuisiin. Konsultatiivinen työ, kollegoiden tukeminen ja tiivis yhteistyö vaativat taitoa sekä uuden opettelua, ja myös rohkeutta erityisesti nuorelta opettajalta.
Viimeiset työvuodet muutosten keskellä
Rehtorivuodet Valteri-koulu Onervassa ovat etenkin uran jälkipuolella osuneet erityisen murrokselliseen aikaan. Hyvinvointialueuudistus, perusopetuslain muutokset, oppimisen tuen uudistus ja inkluusion vahvistuminen ovat muokanneet koulun toimintaympäristöä merkittävästi.
Valterin erityinen rooli – opetuksen ja oppimista tukevan kuntoutuksen yhdistäminen – tuo työhön omat erityispiirteensä. Viimeisin järjestämispäätöksen muutos on korostanut entisestään koulun konsultatiivista tehtävää ja esimerkiksi tehnyt oppilaspaikoista määräaikaisia.
” Viimeiset vuodet ovat olleet valtavaa kehitystä, paljon on saanut oppia uutta.”, Korhonen toteaa.
Kohtaamiset, jotka jäävät mieleen
Tarinoita ja kohtaamisia on pitkän uran varrella kertynyt runsaasti. Erityisesti lapset ja nuoret tuovat työhön iloa. Rehtorin työssään Korhonen ei ole enää juuri tehnyt suoraan lasten ja nuorten kanssa töitä, mutta sen sijaan hän kertoo iloitsevansa niistä ammattilaisista, jotka tekevät paneutuen töitä lasten ja nuorten eteen ja edistävät heidän elämäänsä. Usein Valteriin tullaan tilanteessa, jossa lapsen tai nuoren ja perheen elämä on solmussa ja kuormittunut.
Sitä suurempi ilo on nähdä muutos: koulun juhlissa iloisesti mukana oleva lapsi, helpottuneet vanhemmat tai pieni, mutta merkityksellinen ele – kevätjuhlassa perään juossut oppilas toivottamassa hyvää kesää.
”Ne hetket ovat työn suola. Kun huomaa, että lapsen elämässä on tapahtunut jotain tärkeää.”
Tärkeää yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa
Pitkäaikainen työ Niilo Mäki -säätiön hallituksessa on rikastuttanut Korhosen ammatillista ajattelua monin tavoin. Hänen mukaansa tieteellisesti suuntautuneilta saman alan ihmisiltä on voinut oppia paljon, tekemisessä on ollut hyvä kehittämishenki.
”Niilo Mäki Instituutti on ainutlaatuinen kasvatuksen ja opetuksen alalla, se yhdistää monialaista tieteellistä tutkimusta ja käytännön arkea ja on linkki siihen väliin.”
Vuosien varrelle on mahtunut monia merkittäviä hankkeita ja oivalluksia. Erityisopettajan työssä tutuksi tulivat jo NMI:n alkuajoilta asti KUMMI-julkaisut sekä Ekapeli. Viittomankielinen VIKKE-hanke, johon Valterikin osallistui, on ollut hieno vähemmistökieliryhmälle suunnattu hanke. Valterissa on ollut Kiva kun tulit -pilotti nuorille, jotka eivät ole pitkään aikaan pystyneet käymään koulua. Korhonen muistelee jo 10 vuotta sitten lukeneensa NMI Bulletinista tutkimusartikkelin kouluun kiinnittymisestä ja koulua käymättömyydestä, joka on nykyisin hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe. Myös Lukumummit- ja vaarit -hanke osuu lähelle Korhosen sydäntä, ollen itsekin mummo, jolla on halu edistää lukutaitoa.
Tulevaisuutta tulee rakentaa tuoreen ja tutkitun tiedon valossa
Korhonen korostaa, että kasvatuksen ja opetuksen tulevaisuus rakentuu tutkitun tiedon varaan. Hän vertaa opetus- ja kasvatustyötä lääketieteeseen: myös kasvatuksen ja opetuksen menetelmien tulisi perustua ajantasaiseen tutkimukseen ja tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin, kokemusta unohtamatta.
”Jos aiomme kasvattaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden aikuisiksi, emme voi toimia vain vanhojen oppien varassa.”
Opettajien ja kasvattajien tulisi myös muistaa pitää omasta ammattitaidosta huolta, kehittää sitä ja seurata alaansa ja aikaansa. Tämä on Niilo Mäki Instituutinkin perusidea – tehdä tutkimusta, käydä vuoropuhelua kentän toimijoiden kanssa ja tuoda tutkittuja menetelmiä koulujen arkeen.
Elämme monella tavalla haastavia aikoja, mutta Korhosen viesti nuorille opettajille ja tuleville erityispedagogiikan osaajille on selkeä: älkää antako periksi.
”Tässä työssä on valtavasti merkityksellisyyttä. Toivon, että ala pysyy vetovoimaisena ja että toivo säilyy.”
Anne Korhonen jää eläkkeelle hyvillä mielin. Eläkkeellä hänellä on mahdollisuus viettää enemmän aikaa lastenlasten ja iäkkään äitinsä kanssa sekä nauttia mökkielämästä ja kasvien kasvattamisesta.
”Nyt on sen aika.”
Lämmin kiitos pitkästä yhteistyöstä
Niilo Mäki Instituutti haluaa esittää lämpimät kiitoksensa Anne Korhoselle hänen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään erityisopetuksen kentällä sekä merkittävästä panoksestaan Instituutin toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä Valterin kanssa sekä Niilo Mäki -säätiön hallituksessa.
Korhosen työ on ollut tärkeä siltatekijä tutkimuksen ja käytännön välillä eli juuri siinä rajapinnassa, jossa syntyy todellista muutosta lasten ja nuorten arkeen. Hänen näkemyksensä, kokemuksensa ja sitoutumisensa ovat edistäneet monia yhteisiä avauksia ja vahvistaneet yhteistyötä tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Toivotamme Anne Korhoselle antoisia ja merkityksellisiä eläkepäiviä, ja kiitämme lämpimästi kaikesta siitä työstä, jota hän on tehnyt lasten, nuorten ja koko alan hyväksi.