Haastattelussa Elisa Myllys – Panostukset lasten hyvinvointiin ja oppimisen tukeen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin

Tuore yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa on työkokeilussa Niilo Mäki Instituutissa LENE2-projektissa. Projektissa päivitetään monille tuttua LENE – Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arviointimenetelmä -työkalua vastaamaan 2020-luvun lapsiperheiden ja neuvolatyön tarpeita. Elisan työ tuo näkyväksi, millaista yhteiskunnallista hyötyä varhaiseen tunnistamiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin panostaminen tuottaa lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle.

Kerro kuka olet ja mitä teet meillä NMI:llä?

Elisa Myllys työskentelee LENE-arviointivälineen päivitytyksen parissa.

Olen Elisa Myllys, syksyllä 2025 Jyväskylän yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. Valmistumisen jälkeen halusin kokeilla tutkimustehtävissä toimimista ja pääsin marraskuun 2025 lopulla NMI:lle työkokeiluun. Olen mukana LENE2-projektissa, jossa päivitetään monille tuttua neurokehityksellisten häiriöiden seulontatyökalua LENEä tämän päivän tarpeisiin.

Tehtävänäni on soveltaa SROI-arviointimenetelmää LENE2:n yhteiskunnallisten hyötyjen esiintuomiseksi. SROI:n idea on arvioida kokonaisvaltaisesti toiminnasta kertyviä sosiaalisia vaikutuksia taloudellisten vaikutusten rinnalla. Käytännössä lasketaan suhdeluku sille, kuinka paljon hyötyä lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle kertyy, kun varhaiseen tukeen, oppimiseen ja hyvinvointiin panostetaan yhdellä eurolla.

Mitä olet oppinut?

Opinnoissani erikoistuin työelämän tutkimukseen ja työkykyyn liittyviin teemoihin, eikä neurokehityksellisten häiriöiden maailma ollut minulle entuudestaan kovin tuttu. Työ onkin tuonut mukanaan paljon uutta, mikä on ollut ihan mahtavaa! Olen lukenut kasapäin tieteellisiä artikkeleita, käynyt läpi neuvola-ammattilaisille suunnatun LENE-verkkokoulutuksen ja sen päälle ottanut vielä uutta arviointimenetelmää haltuun, joten tylsää ei ole työssä päässyt tulemaan. Työyhteisö on ollut mukava ja kannustava ja kokeilun aikana on vahvistunut ajatus siitä, että tieteen kanssa tahdon olla tekemisissä jatkossakin.

NMI:llä olen herännyt ihan uudella tavalla siihen, miten paljon erilaiset oppimisen vaikeudet voivat vaikuttaa lasten ja aikuistenkin psyykkiseen hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Aiempien opintojeni valossa olen pohtinut etenkin sitä, miten työelämässä voitaisiin paremmin vastata ihmisten erilaisiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin. Tuntuu, että nykyään paljon inhimillistä potentiaalia menee työelämältä sivu suun – ja usein ihan turhaan.

Mikä motivoi sinua työssäsi eniten?

Varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja tuen saamisen merkitys on noussut erityisen keskeiseksi asiaksi, mikä onkin koko LENE2-uudistuksen pointti. Lapset (ja aikuiset!) tarvitsevat kokemuksen siitä, että heitä arvostetaan ja että heidät kohdataan aidosti, ja se vaatii myös sitä, että kehityksen viiveistä saadaan mahdollisimman varhain kiinni. Kaikki eivät millään voi oppia samalla tavalla ja samassa tahdissa muiden kanssa eikä se tarkoita sitä, että lapsi olisi huonompi kuin muut, hän vain tarvitsee erilaista tukea.

Kaiken kaikkiaan työ NMI:llä on ollut oivalluksia täynnä. On todella mahtavaa olla mukana projektissa, jossa tieteellinen tieto siirtyy konkreettiseksi käytännön sovellukseksi neuvola-alan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten arkeen. Kun töihin lähtiessä hytisen bussipysäkillä pakkasessa, lämmittää minua hieman ajatus siitä, että pieni kontribuutioni LENE2-projektissa voi vielä realisoitua jonkun lapsen arjen haasteiden tunnistamisena ja oikea-aikaisena tukena. Kyllä kannatti nousta tänäkin aamuna.

Jos voisit toivoa yhden asian toteutuvan lasten tukemisen kentällä, mikä se olisi?

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehdään nykyisellään uskomattoman tärkeää työtä, jotta kaikki lapset saisivat onnistumisen kokemuksia. Jos saisin esittää yhden toiveen lasten arjen tukemiseksi, toivoisin tähän tärkeään duuniin opettajille ja varhaiskasvattajille hieman lisää resursseja: lisää aikaa ja lisää käsipareja. Toisen ihmisen aitoa kohtaamista ei voi tehostaa, vaikka monia muita asioita – kuten tiedonkulkua ja kirjauskäytäntöjä  – voi. Panostukset lasten hyvinvointiin ja oppimisen tukeen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Kun SROI-laskelmat tulevina kuukausina valmistuvat, voinen sanoa hieman varmemmin, miten isosta kertoimesta oikein puhutaan.