Hankkeen kolme osa-aluetta:
| Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hanke |
|---|
| I Lukumummi ja -vaari -toimintaYksilöllistä lisätukea lukemissujuvuuden harjaannuttamiseksi kouluilla vapaaehtoisten avulla |
| II Menetelmät ja välineetUusia lukemissujuvuuden harjaannuttamisen välineitä oppimisvaikeusalan ammattilaisille |
| III Opas lasten vanhemmille – Lukusilta.fiTietoa lukemissujuvuuden pulmista ja tukemisen keinoista vanhemmille |
I Lukumummi ja –vaari –toiminta
Tutkimuksissa on huomattu, että lisääntynyt lukemismäärä sinällään sekä palaute ja malli tekstien lukemisesta harjaannuttavat lukemisen sujuvuutta. Lukumummi ja -vaari -toimintamalli pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Toimintamallissa Lukumummit ja -vaarit käyvät säännöllisesti kouluilla lukemassa lasten kanssa sovitun jakson ajan. Rekrytointi on tapahtunut yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Kylämummi ja -vaari -toiminnan kanssa.
Käytännössä vapaaehtoiset käyvät lukemassa kouluilla 2 – 6. luokkalaisten lasten kanssa kahden kesken. Vapaaehtoiset osallistuvat alussa perehdytykseen. Lisäksi heille tarjotaan ohjausta ja vertaistukea koko toiminnan ajan. Heillä on tukenaan käsikirja, jossa on kuvattu toiminnan perusidea, esitelty erilaiset lukutuokioilla käytetyt lukutavat sekä annettu vinkkejä mahdollisiin pulmatilanteisiin.
Lukutuokioilla käytetyt yhdessä lukemisen tavat ovat tutkittuja ja hyväksi havaittuja lukemisen tukemisen keinoja. Hankkeessa lukutuokioiden vaikutusta lasten lukemisen sujuvoitumiseen seurataan erilaisin lukutehtävin. Ennen kaikkea Lukumummit ja -vaarit antavat positiivisen ja innostavan lukemisen mallin ja sillä toivotaan olevan myönteisiä vaikutuksia lasten motivaatioon ja lukuinnostukseen. Lukuharrastuksen mahdollista lisääntymistä seurataan lukupäiväkirja-menetelmällä.
Toimintamalli käynnistettiin keväällä 2012, jolloin kokeilussa oli mukana kolme innokasta Lukumummia sekä yksi koululuokka. Syksyn 2012 kokeilussa oli mukana jo 17 mummia/vaaria ja kevään 2013 aikana kokeilu kasvoi 43 vapaaehtoiseen ja 22 koululuokkaan. Syksyllä 2013 mukana on 48 innokasta Lukumummia/ -vaaria ja 23 luokkaa ja keväällä 2014 jatkettiin 56 vapaaehtoisen ja 38 luokan voimin. Syksyllä 2014 toimintaa lähdettiin kokeilemaan valtakunnallisella tasolla. Syksyn aikana koulutettiin noin 40 vapaaehtoista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen, Pohjanmaan, Järvi-Suomen ja Varsinais-Suomen piirien alueella.
Lukumummi ja -vaari –toiminnasta voi lukea lisää osoitteessa:
Hankkeen päättyessä NMI ja MLL tekivät yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin, että molemmat saavat levittää toimintaa. Lisäksi MLL voi käyttää NMI:n tekemää materiaalia toiminnassa. Lukumummi ja -vaari – toiminnan käytännön työ jatkuu siis osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaa. Yhteyshenkilönä toimii Kaarina Lehto (kaarina.lehto(at).mll.fi)
II Menetelmät ja välineet – Lukusiivet ja muut
Aiempi tutkimustieto on osoittanut, että kielen merkitysyksiköiden automatisoituminen sekä lauseyhteyden hallinnan harjoittaminen tukevat lukemissujuvuuden kehitystä. Siksi tässä hankkeessa kehitetäänkin välineitä, joissa keskitytään kielen merkitysyksiköiden ja toistavan lukemisen harjoitusten avulla harjaannuttamaan lukemisen sujuvuutta erityisesti morfeemien kautta. Valmisteltavaa materiaalia on kokeiltu aluksi yksittäisten oppilaiden kanssa. Lupaavien tulosten jälkeen kokeilu laajennettiin syksyllä 2013 pienryhmämuotoiseksi.
Lisäksi kokeiltiin uutta 3.-6.-luokkalaisille tarkoitettua tietokoneharjoitusohjelmaa, joka on kehitetty Israelissa. Peli mukautuu lapsen lukunopeuteen ja ohjaa nopeuttamaan lukemista.
Hankkeessa kehitettiin Lukusiivet-lukudiplomi. Se julkaistiin 9.2.2015 Lainan päivänä Jyväskylän kaupunginkirjastolla.
Lukusiivet on lukusujuvuuteen tähtäävä uudenlainen lukudiplomi. Se on tarkoitettu oppilaille, joille lukeminen on haasteellista tai se ei kiinnosta. Listaan on valittu lapsia kiinnostavia hauskoja, lyhyitä ja helposti luettavia kirjoja. Lukusiivet on tarkoitettu alakoulun 2.–6. luokille. Lukusiivet-lukudiplomia voi käyttää sähköisessä muodossa.
Lukusiivet-lukudiplomiin on kerätty oppilaiden, opettajien, Lukumummien ja -vaarien sekä asiantuntijoiden suosittamia kirjoja sekä kirjauutuuksia. Diplomia varten kerättiin tietoa yli 200 oppilaalta kyselyllä, jossa tiedusteltiin oppilaiden lukutottumuksia sekä sitä millaiset kirjat olivat heidän mielestään motivoivia ja helppolukuisia. Lisäksi lukukokemuksia kerättiin opettajilta, koulujen Lukumummeilta ja –vaareilta sekä kirjaston ja lukemisen alan asiantuntijoilta. Diplomia varten luettiin ja pisteytettiin noin 400 kirjaa, joista valittiin tietyillä perusteilla helppolukuiset kirjat. Tärkeimpiä perusteita olivat muun muassa kirjan juoni, kuvamäärä, sopiva tekstinkoko, sivumäärä, kansikuva sekä taitava kirjoittaja. Mukana työssä oli Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hanke (2012–14) sekä Jyväskylän kaupunginkirjasto.
Lukusiivet-kirjalista on käytettävissä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivuilla:
Mukana kehittämistyössä oli Niilo Mäki Instituutista: Elisa Oraluoma, Paula Salmi, Hanna Pöyliö sekä hankkeen työntekijät ja harjoittelijat
Jyväskylän kaupunginkirjastosta: Mielikki Matilainen, Leena Kruuti, Hanna-Leena Majuri- Jantunen, Juha Hälinen
Jyväskylän kaupungin kouluilta: Pohjanlammen koulun sekä Lohikosken koulun oppilaat ja opettajat, Ilkka Kinnunen
Kiitos myös seuraaville: Reija Loukusa-Ahonen, kirjastojen lukudiplomilistat, Lukumummit ja -vaarit, lukemisalan asiantuntijat
III Opas lasten vanhemmille – Lukusilta.fi
Hankkeen aikana tehtiin opas vanhemmille lukemissujuvuudesta ja sen kehityksen tukemisesta arjessa. Oppaaseen kerättiin ajankohtaista tietoa lukemissujuvuudesta sekä harjoitteluvinkkejä kotiin.
Sivut osoitteessa: lukusilta.fi
TUTKIMUS JA TUTKIMUSTIEDON LUOTTAMUKSELLISUUS
Hanke tekee lukemissujuvuuden harjaannuttamiseen liittyvää tutkimusta kouluilla ja Niilo Mäki Instituutilla. Hankkeen vetäjänä toimii tutkija, filosofian tohtori Paula Salmi. Hankkeen ohjausryhmässä toimii erityispedagogiikan professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta, ja hanke tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja psykologian laitoksen sekä Israelissa sijaitsevan Haifan yliopiston kanssa. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Jyväskylän kouluille tiedottaminen on tapahtunut Jyväskylän opetustoimen kautta.
Hankkeen tutkimuksessa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeita. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja kaikki tutkimukseen liittyvä tieto on ehdottoman luottamuksellista. Tutkimukseen osallistuneen henkilön tunnistetietoja (nimi, syntymäaika, koulu, luokka) käytetään pelkästään yhdistämään eri mittauksista saatavat tiedot keskenään. Kerätty tutkimustieto siirretään sähköiseen muotoon ATK-laitteistolle, ja tunnistetiedot korvataan numeerisella koodilla, josta yksilöä ei voida tunnistaa. Sähköinen tutkimusaineisto säilytetään Niilo Mäki Instituutissa tietosuojatuissa arkistoissa, joihin vain erikseen luvan saaneilla tutkijoilla on pääsy. Paperista tutkimusaineistoa säilytetään aineiston käsittelyn päätyttyä lukituissa tiloissa. Kerääntynyttä tietoa käytetään ainoastaan tieteellisessä työssä. Yksittäinen lapsi, aikuinen tai koulu ei ole tunnistettavissa tutkimusjulkaisuissa. Tutkimusta koskevaa tietoa tunnistetietojen keräämisestä, käytöstä ja hävittämisestä sekä tutkimuksessa käytetyistä arviointimenetelmistä saa tutkijoilta pyydettäessä.