Tiedote tutkittavien huoltajille. Lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arvioinnin kehittäminen (LUKINO) -hanke.

Tämä kirje on kutsu syksyllä 2020 lapsenne koululla käynnistyvään Lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arvioinnin kehittäminen (LUKINO) -hankkeeseen. Tässä Niilo Mäki Instituutin organisoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitetään ja tutkitaan lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineitä sekä uudistetaan nopean sarjallisen nimeämisen testiä.

Lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineitä tarvitaan, jotta voidaan luotettavasti tunnistaa ne lapset, joilla on kohonnut riski lukivaikeuksiin. Arviointia tarvitaan myös, kun suunnitellaan kullekin lapselle sopivia tukitoimia ja kun seurataan, auttaako annettu tuki. Arviointimenetelmiä, joilla voitaisiin vastata näihin tarpeisiin ei alakoulun luokilla 3-6 juuri ole.

Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea mielestä tuttuja sanoja, kuten värejä, esineitä tai kirjaimia. Tämän taidon on havaittu ennustavan lukutaitoa ja selittävän lukivaikeuksien taustaa ja vaikeusastetta. Nopean sarjallisen nimeämisen testillä nimeämisnopeutta voidaan arvioida nopeasti ja helposti. Testin aikaisempi versio on jo laajasti erityisopettajien, puheterapeuttien ja psykologien käytössä. Nyt testiä päivitetään ja laajennetaan koskemaan aikaisempaa laajempaa ikähaitaria.

Hankkeen aineistonkeruu tapahtuu kolmessa vaiheessa vuosina 2020-2022. Tässä tiedotteessa kerrotaan ensimmäisestä osavaiheesta (2020-21), jossa keskitytään 3-6-luokkalaisiin lapsiin. Syksyllä 2020 kerätään pilottiaineisto, jonka avulla tehtäviä kehitetään ja keväällä 2021 normiaineisto, jonka perusteella tehtäville saadaan kattava viiteaineisto. Tutkimus tapahtuu kouluaikana osana normaalia koulun toimintaa eikä siitä anneta kotitehtäviä.

Aineistonkeruussa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa lapsenne luokka osallistuu ryhmäarviointiin, joka toteutetaan koulupäivän aikana. Ryhmärvioinnissa kehitetään digitaalista luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmää. Vastaava menetelmä on käytössä jo yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa (ks. digilukiseula.nmi.fi). Sen avulla voidaan löytää ne oppilaat, joilla on riski lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Tunnistaminen on tärkeää, jotta oppilaalla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea oppimiseensa. Lapsenne osallistuu oman luokkansa mukana noin yhden oppitunnin kestävään oman luokanopettajan tai koulun erityisopettajan järjestämään tilaisuuteen, jossa tehdään teknisen lukutaidon, oikeinkirjoituksen ja luetun ymmärtämisen tehtäviä. Tehtävät tehdään tietokoneella koulussa koulupäivän aikana. Tehtävien vastaukset tallentuvat suojatun yhteyden kautta Niilo Mäki Instituutin palvelimelle. Vastauksista kertyvää tutkimusaineistoa käyttävät arviointimenetelmän kehittämistyöhön osallistuvat Niilo Mäki Instituutin työntekijät ja tutkijat. Lisäksi opettajilta kysytään luvallanne lapsenne opetuksen ja tuen järjestämistä koskevia kysymyksiä. Tähän tutkimusvaiheeseen osallistuu pilottitutkimuksessa 1000 ja normitusvaiheessa yhteensä noin 6000 lasta.

Aineistonkeruun toisessa vaiheessa osa lapsista osallistuu erityisopettajan johdolla yksilöarviointiin, jossa lapsi lukee erilaisia sanoja ja tekstiä, laskee lyhyitä yhteen- ja vähennyslaskutehtäviä. Yksilöarvioinnissa kehitetään uutta luku- ja kirjoitustaidon yksilöarviointimenetelmää. Sen avulla voidaan arvioida tarkemmin lapsen luku- ja kirjoitustaitoa silloin, kun lapsella on todettu riski lukivaikeuksiin. Luku- ja kirjoitustaidon tehtävien lisäksi lapset tekevät tehtäviä, joissa he nimeävät arjesta tuttuja ärsykkeitä kuten värejä, kirjaimia tai lukumääriä. Nimeämistehtävistä kerättyä aineistoa käytetään Nopean nimeämisen testin normittamiseen. Testin aikaisempi versio on julkaistu yli 20 vuotta sitten (Ahonen, Tuovinen & Leppäsaari, 1999) ja nyt testiä päivitetään vastaamaan tämän hetken lasten taitotasoa. Nopean sarjallisen nimeämisen taito ennustaa ja selittää erityisesti lukemisen sujuvuuden haasteita, minkä vuoksi se on tärkeä väline erityisesti lukivaikeuksien mutta myös kielellisten vaikeuksien selvittämisessä. Yksilöarviointi kestää yhteensä noin oppitunnin verran ja se jaetaan kahteen noin 20 minuutin mittaiseen tuokioon. Yksilötehtävät äänitetään luvallanne ja tallennetaan Niilo Mäki Instituutin suojatulle palvelimelle. Lisäksi opettajalta kysytään luvallanne lapsen tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidoista. Tätä tietoa käytetään osana tutkimusta, jossa selvitetään nimeämisnopeuden eri osa-alueiden yhteyttä lukemiseen, matematiikkaan sekä tarkkaavuuteen. Tutkimuksessa yksittäistä lasta ei voida tunnistaa. Tähän tutkimusvaiheeseen osallistuu pilottivaiheessa noin 300 ja normitusvaiheessa noin 1200 lasta.

Tämän tiedotteen yhteydessä olevalla tutkimusluvalla pyydämme teiltä lupaa lapsenne osallistumiselle lukemisen, oikeinkirjoittamisen ja nopean nimeämisen arviointimenetelmien kehittämiseen pilottitutkimuksessa syksyllä 2020. Tutkimukseen osallistuvalle lapselle tai kotiväelle ei koidu haittaa tai ylimääräistä vaivaa osallistumisesta, eikä normaali koulutyöskentely lapsen kohdalla häiriinny. Arviointimenetelmien tehtävien tekeminen tai niiden tulokset eivät vaikuta arvosanoihin. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa syytä ilmoittamatta, joko teidän huoltajien tai nuoren itsensä toiveesta. Keskeyttäminen tapahtuu ilmoittamalla siitä aineiston keruusta vastaavalle opettajalle. Tehtävien tuloksista on tavoitteena kirjoittaa myös kansallisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin tutkimusartikkeita, joista ei voida tunnistaa yksittäistä oppilasta tai yksittäisiä tehtävätuloksia.

Arviointimenetelmien on määrä olla koulujen käytettävissä syksyllä 2023. Lisätietoja normiaineiston keruusta ja kehittämistyöstä voi kysyä hankkeen vastaavalta tutkijalta Riikka Heikkilältä ja lisätietoja aineistonkeruun käytännön asioista tutkimuskoordinaattori Pirita Korpivaaralta (yhteystiedot lopussa).  Hankkeen tietosuojailmoitukset löytyvät osoitteesta nmi.fi/tietosuoja

Tässä tiedotteessa kerromme tarkempia tietoja tutkimuksestamme ja pyydämme teitä täyttämään tutkimussuostumuslomakkeen ja vastaamaan lyhyeen kyselyyn, joissa kartoitetaan halukkuuttanne osallistua tutkimukseen sekä tutkimuksessa käytettäviä taustatietoja. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10-20 minuuttia. Tutustuttehan tutkimuksen tietoihin tästä tiedotteesta ja kerrotte tutkimuksesta lapsellenne (ks. tiedotteen ensimmäinen sivu) varmistaen hänen halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Täytättehän kyselyn mahdollisimman pian, viimeistään torstaina 29.10.2020. Kiitokset vaivannäöstänne!

Kyselyyn pääsette opettajan Wilma-viestissä (tai muussa sähköisessä viestissä) tulleesta linkistä. Suosittelemme sähköisen suostumuksen täyttämistä. Jos teille ei ole mahdollista täyttää sähköistä kyselyä, saatte pyytämällä lapsenne opettajalta paperisen kyselyn täytettäväksenne. Palautattehan sen tutkimusryhmälle opettajan antamalla palautusosoitteella (teille maksuton) mahdollisimman pian. Täyttämällä lomakkeen annatte lapsellenne luvan osallistua arviointimenetelmien kehittämiseen. Tehtävien kehittämisen kannalta jokainen vastaus on tärkeä!

Vastaamme mielellämme tutkimusta koskeviin kysymyksiinne. Lisätietoja tutkimuksestamme löydätte myös nettisivuiltamme nmi.fi/lukino

Yhteistyöterveisin

Riikka ja Pirita sekä hankkeen ohjausryhmä

Yhteydenotot:

Riikka Heikkilä, vastaava tutkija                                  Pirita Korpivaara, projektisuunnittelija
tavoitettavissa ke-pe                                                        tavoitettavissa ma-pe
p. 040 805 3884                                                                  p. 040 681 8950
riikka.heikkila@nmi.fi                                                     pirita.korpivaara@nmi.fi

Tarkempi tiedote tutkittaville ja suostumus tutkimukseen osallistumisesta

Tämä tiedote koskee LUKINO-hanketta (Lukemisen, oikeinkirjoittamisen ja nimeämisen arviointi). Sen tavoitteena on kehittää uusia arviointivälineitä oppimisen arviointiin. Luettehan tiedotteen läpi. Jos päätätte antaa lapsellenne luvan osallistua tutkimukseen, kerrottehan hänelle tutkimuksesta ainakin seuraavat tiedot:

  • Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa lasten luku- ja kirjoitustaidosta sekä siitä, miten lapset nimeävät eli miten he pystyvät hakemaan mielestään erilaisia tuttuja sanoja. Tiedon perusteella kehitetään sellaisia tehtäviä, joilla voidaan helposti huomata, jos lapsella on vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai nimeämisessä. Lisäksi tutkimuksessa halutaan tietää, millä tavoin lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, tarkkaavuuden ja nimeämisen taidot liittyvät toisiinsa.
  • Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Se tarkoittaa sitä, että saat kertoa, haluatko osallistua tutkimukseen. Sinun ei tarvitse osallistua, jos et halua. Jos haluat lopettaa tutkimukseen osallistumisen, kerro siitä aikuisille (opettajalle tai vanhemmalle). Tutkimuksen lopettamisesta ei ole sinulle haittaa eikä kukaan ole siitä vihainen.
  • Tutkimuksessa koko luokkasi tekee ensin lukemisen ja kirjoittamisen tehtäviä tietokoneella. Nämä tehtävät ovat nopeita tehdä. Ne eivät ole kokeita, vaan auttavat tutkijoita keräämään tietoa lukemisesta ja kirjoittamisesta. 
  • Myöhemmin osa lapsista pääsee mukaan tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa tehdään lisää tehtäviä erityisopettajan kanssa. Tehtävissä luetaan, tehdään nimeämisen tehtäviä (eli annetaan tutuille asioille nimi) ja lasketaan. Näiden tehtävien tekeminen kestää yhteensä noin oppitunnin verran ja ne tehdään kahdessa osassa.
  • Oma opettaja tai erityisopettaja ohjaa tehtävien tekemistä.
  • Tutkimuksesta ei tule kotitehtäviä, eikä koulupäivä pitene osallistumisen takia.
  • Vanhemmilta ja opettajalta kysytään tutkimuksen aikana sellaisia tietoja, jotka liittyvät oppimiseen. Näitä tietoja ei kerrota muille kuin tutkimusryhmän jäsenille.
  • Saat kysyä tutkimuksesta vanhemmilta tai opettajalta. Jos he eivät osaa vastata, he voivat kysyä tutkijoilta.

Tutkimuksen taustatiedot

LUKINO-hanke (Lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arvioinnin kehittäminen -hanke) toteutetaan Niilo Mäki Instituutissa vuosina 2020-2023. Tutkimuksen vastaava tutkija on PsT Riikka Heikkilä. Sen tavoitteena on tutkia ja kehittää normitettuja arviointivälineitä lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arviointiin. Lisäksi hankkeessa kirjoitetaan opas, jossa kerrotaan nimeämisen taidoista sekä niiden arvioimisesta ja harjoittelusta. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti hankkeen tausta, tavoitteet, toteutus ja ajateltu hyöty opetustyölle ja yksittäiselle lapselle.

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja merkitys

Tausta. Luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisiä koulussa opittavia taitoja, jotka muodostavat pohjan myöhemmälle oppimiselle. Vaikeudet näissä taidoissa näkyvät usein erityisesti lukusujuvuuden vaikeuksina, ja pienemmissä määrin oikeinkirjoituksen ongelmina. Eräs keskeinen, lukemisen sujuvuutta ennakoiva ja selittävä taito on nopea sarjallinen nimeäminen, kyky hakea sujuvasti mielestä tuttuja nimikkeitä kuten värejä tai esineitä.

Luku- ja kirjoitustaidon arviointia voidaan tehdä usealla tasolla. Ensimmäisellä tasolla tunnistetaan ryhmätehtävien avulla ne lapset, joilla on riski lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksiin. Toisella tasolla näitä taitoja arvioidaan tarkemmin sen selvittämiseksi, mistä mahdolliset ongelmat johtuvat ja millaisesta tuesta lapsi voisi hyötyä. Kolmannella arvioinnin tasolla seurataan, auttaako annettu tuki vai olisiko sitä syytä muokata. 3-6-luokkalaisten lasten luku- ja kirjoitustaidon arviointiin on kuitenkin olemassa hyvin vähän ajantasaisia arviointivälineitä eikä yksikään niistä kata kaikkia arvioinnin tasoja.

Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea mielestä tuttuja sanoja kuten värejä tai esineitä. Nopean sarjallisen nimeämisen arviointiin on jo olemassa käyttökelpoinen menetelmä, mutta sen normiaineisto on jo kohtuullisen iäkäs ja sen vuoksi kaipaa uudistamista.

Tavoite. Tämän hankkeen tavoitteina on a) kehittää kattava, normitettu ja tutkimusperustainen lukemisen ja kirjoittamisen arviointimenetelmä alakoulun vuosiluokille 3-6, b) päivittää ja uudistaa menetelmä nopean sarjallisen nimeämisen arviointiin c) kerätä tutkimustietoa lukemisen, kirjoittamisen, peruslaskutoimitusten sujuvan hallinnan, tarkkaavuuden sekä nimeämisen välisistä yhteyksistä.

Menettelyt, joiden kohteeksi tutkittavat joutuvat

Käytännön toteutus ja aikataulu. Tutkimukseen haetaan erityisopettajia ja opettajia, jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimushankkeeseen syksyn 2020 aikana. Vapaaehtoiset opettajat toteuttavat tutkimukseen kuuluvat arvioinnit tutkimusryhmän ohjauksessa osana lasten koulupäivää. Ennen tutkimuksen alkua ja sen aikana osallistuvat opettajat saavat arviointiin liittyvää koulutusta ja ohjausta tutkimuksen toteuttamisesta ja käytettävistä menetelmistä, sekä yleisemmin luku- ja kirjoitustaidon sekä nimeämisen kehittymisestä ja sen ongelmista. Koulutus ja ohjaus toteutetaan verkkovälitteisesti, mikä mahdollistaa osallistumisen missä tahansa päin Suomea.

Opettajat välittävät koteihin tietoa tutkimuksesta (tämä tiedote) sekä linkin sähköiseen tutkimussuostumuslomakkeeseen. Kaikki lapset, joilta määräaikaan mennessä on saatu huoltajan suostumus sähköisen lomakkeen välityksellä, osallistuvat ryhmätehtäviin ja heistä osa lisäksi yksilötehtävien tekemiseen (ks. alla).

Ryhmätehtävät: Marraskuussa 2020 arvioidaan 3-6-luokkalaisten lasten lukusujuvuuden, oikeinkirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Arviointi kestää korkeintaan yhden oppitunnin lasta kohden ja sisältää tietokoneella toteutettavia tehtäviä. Tietokonetehtävät toteutetaan Arvio-alustalla (ks. digilukiseula.nmi.fi). Opettajat tai erityisopettajat toteuttavat arviointiin liittyvät käytännön järjestelyt tutkimusryhmän ohjauksessa.

Yksilötehtävät: Osa ryhmätehtäviin osallistuneista lapsista jatkaa erityisopettajan johdolla tehtäviin yksilötehtäviin, joissa arvioidaan lukusujuvuutta, yhteen- ja vähennyslaskusujuvuutta sekä nopean nimeämisen taitoja. Tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistuvat lapset valitaan satunnaisesti, jotta normiaineisto edelleen edustaa kattavasti 3-6-luokkalaisia lapsia. Yksilöarviointiin valitaan vain osa lapsista, jotta arvioinnin kuormittavuus ei kasvaisi opettajaa kohden liian suureksi ja onnistuisi osana tavanomaista koulun toimintaa. Arviointi kestää kunkin lapsen osalta kaksi 20 minuutin pituista jaksoa, yhteensä noin yhden oppitunnin verran.

Tutkimuksen aikana lapsista kerätäänheidän lukemistaan, kirjoittamistaan, laskemistaan ja nimeämistään koskevaa tietoa. Lisäksi kerätään tietoa muista oppimiseen vaikuttavista asioista (huoltajien kysely sekä huoltajan luvalla opettajan kysely, jossa kysytään oppimisen tuen järjestämisestä sekä tarkkaavuuden taidoista).

Tutkimuseettiset kysymykset. Hankkeeseen osallistuminen edellyttää lapsen huoltajan eettistä suostumusta. Huoltaja kertoo lapselle tutkimuksesta ja varmistaa myös hänen suostumuksensa tutkimukseen. Opettaja välittää koteihin sähköisesti tietoa tutkimuksesta (tämä tiedote) sekä linkin tutkimussuostumuslomakkeeseen. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistuminen voidaan keskeyttää ja peruuttaa milloin tahansa ilman seuraamuksia ilmoittamalla keskeyttämisestä tutkimusryhmälle. Huoltajilta kysytään lupa kertyvän yksilöllisen tutkimustiedon välittämiseen lapsen opettajalle opetuksen tueksi. Huoltajalla on oikeus saada opettajalta palautetta lapseensa liittyvistä tutkimushavainnoista.

Tutkimuksen hyödyt ja haitat tutkittaville

Tutkimuksen hyödyt. Tutkimuksessa kehitetään tuen tarpeen tunnistamiseen, yksilölliseen arviointiin ja tuen vaikuttavuuden seurantaan tarkoitettuja arvioinnin välineitä. Arviointiin osallistuvan lapsen kannalta tutkimuksen suurin etu on hänen saamansa arvioituja taitoja koskeva palaute. Huoltajat voivat saada opettajan kautta tietoa arvioinnin tuloksista aineistonkeruun loppumisen jälkeen. Tutkimukseen osallistuville opettajille tarjotaan arvioitaviin taitoihin liittyvää koulutusta ja ohjausta. Lukemisen ja laskemisen taitoa koskevan tutkimustiedon lisäksi opettaja saa opetuksen kehittämisen tueksi palautetta ryhmänsä lasten taidoista, mikäli lapsen huoltaja on antanut siihen luvan.

Tutkimuksen mahdolliset haitat. On hyvin epätodennäköistä, että tutkimuksesta koituu lapselle haittoja. Tutkimuksessa käytettävät arviointimenetelmät ovat turvallisia ja vastaavat suurelta osin tehtäviä, joita lapsi tekee myös koulun arjessa. Lapsille, jotka kokevat arviointitilanteet jännittävinä, voi koitua tutkimuksen aikana psyykkistä stressiä. Tätä pyritään lievittämään tekemällä arviointitilanteista rauhallisia ja kannustavia. Lapselle kerrotaan, että arvioinnin tarkoituksena on saada erityisesti tietoa siitä, millä tavoin arviointimenetelmät ja harjoitteluohjelma toimivat, ei ensisijaisesti vertailla lasten välistä suoriutumista tehtävissä. Haittana tutkimuksesta voi olla se, että yksilötutkimuskertojen aikana joutuu olemaan poissa ryhmäopetuksesta, minkä vuoksi opettaja erikseen opastaa läksyihin ja tunnilla opetettuihin asioihin. Tapaturmien tai sairauskohtausten riski ei ole tutkimuksessa suurempi kuin tavanomaisessa koulutyössä. Ohjaavat opettajat ovat varautuneet tällaisissa tilanteissa antamaan tarvittavan ensiavun ja ohjaamaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai pyytämään lisäapua.

Vakuutukset. Koska tutkimus tapahtuu koulupäivän aikana osana koulun normaalia toimintaa, lapsilla on perusopetuslain (34 §) nojalla oikeus maksuttomaan hoitoon koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman johdosta (23.12.1999/1288). Mainitun säädöksen mukaan maksuttomuus koskee tapaturman hoidosta välittömästi aiheutuneita kustannuksia, kuten lääkärinpalkkioita sekä hoito- ja sairaalamaksuja.

Tutkimusaineiston käyttötarkoitus, käsittely ja säilyttäminen

Tutkimusaineistoa käytetään tutkimusryhmässä arviointimenetelmien kehittämisessä, tutkimuksessa ja opetuksessa. Henkilötietoja käytetään tutkimuksen aikana eri aineistojen (sähköisten ja manuaalisten) yhdistämiseen sekä henkilökohtaisen palautteen antamiseen (huoltajan luvalla). Tutkimuksen loputtua aineisto anonymisoidaan eli siitä poistetaan henkilötiedot. Aineistosta ei voida tunnistaa yksittäistä tutkittavaa tai sen koulua, opettajaa tai vanhempaa. Tutkimukseen osallistuvia opettajia tiedotetaan tutkimustuloksista. Opettaja on vastuussa tutkimustulosten välittämisestä koteihin. Tutkimustulosten raportoinnissa aineistoa ja tuloksia kuvataan ryhmätasolla niin, ettei yksilöitä tai niiden kouluja voida tunnistaa tuloksista. Tulokset on tarkoitus raportoida kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.

Tutkimusryhmän jäsenet saavat käyttää ja hyödyntää anonymisoitua tutkimusaineistoa ja -materiaalia tutkimukseen sekä koulutus- ja opetustyöhön ollessaan työsuhteessa Niilo Mäki Instituuttiin. Tutkimusryhmän ulkopuolisille henkilöille voidaan tarvittaessa myöntää lupa anonymisoidun aineiston jatkokäyttöön tutkimuksessa ja opetuksessa vastuullisen tutkijan (Riikka Heikkilä) tai Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtajan (Juha-Matti Latvala) suostumuksella. Anonymisoitua aineistoa voidaan tarvittaessa käyttää myös opinnäytetöissä hankkeen vastuullisen tutkijan suostumuksella.

Manuaalinen tutkimusaineisto (kyselylomakkeet, osa arviointitehtävistä) säilytetään lukituissa tiloissa, lukituissa kaapeissa. Manuaalinen aineisto hävitetään viimeistään kolme vuotta tutkimuksen raportoimisen jälkeen. Digitaalinen aineisto (kyselyvastaukset, tietokoneella tehtyjen arviointitehtävien lokitieto, digitalisoitu tutkimusaineisto) säilytetään suojatulla palvelimella käyttäjätunnuksen ja salasanan takana.

Tutkimushankkeen loputtua tutkimusaineisto arkistoidaan ja sitä säilytetään asianmukaisella tavalla joko lukituissa tiloissa tai salasanoin ja käyttäjätunnuksin suojattuna. Digitaalinen aineisto anonymisoidaan poistamalla henkilötiedot ja sitä säilytetään ilman tunnistetietoja.

Tutkimuksesta on laadittu tietosuojavaltuutetun mallin mukainen tietosuojailmoitus, joka on luettavissa osoitteessa nmi.fi/tietosuoja.

Miten ja mihin tutkimustuloksia aiotaan käyttää

Tutkimustuloksista tiedotetaan osallistuvia kouluja ja opettajia pyydetään välittämään tämä tieto myös koteihin. Tutkimustuloksia aiotaan käyttää arviointimenetelmien kehittämiseen. Lisäksi tutkimustuloksia julkaistaan mahdollisesti kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä julkaisuissa, kongressi- ja seminaariesityksissä sekä opinnäytetöissä. Tuloksia voidaan käyttää myös opetustyössä, esimerkiksi opettajien ja erityisopettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksissa. Vanhemmilla on halutessaan oikeus saada tieto lapsensa suoriutumisesta arviointitehtävissä joko olemalla yhteydessä tutkimukseen osallistuvaan opettajaan tai tutkimusryhmään.

Tutkittavien oikeudet

Osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista. Tutkittavilla on tutkimuksen aikana oikeus kieltäytyä tutkimuksesta ja keskeyttää tutkimukseen osallistuminen missä vaiheessa tahansa ilman, että siitä aiheutuu heille mitään seuraamuksia. Tutkimuksen järjestelyt ja tulosten raportointi ovat luottamuksellisia. Tutkimuksesta saatavat tutkittavien henkilökohtaiset tiedot tulevat ainoastaan tutkittavan, tutkimuksen arvioinnin ja harjoittelun suorittavan opettajan ja tutkijaryhmän käyttöön. Tulokset julkaistaan arviointimenetelmissä ja tutkimusraporteissa siten, ettei yksittäistä tutkittavaa voi tunnistaa. Tutkittavilla on oikeus saada lisätietoa tutkimuksesta tutkijaryhmän jäseniltä missä vaiheessa tahansa.

Tutkittavan suostumus tutkimukseen osallistumisesta

Kiitos, kun tutustuitte tutkimusta koskevaan tietoon. Pääsette täyttämään tutkimussuostumuslomakkeen opettajan lähettämästä linkistä. Suosittelemme sähköisen suostumuksen täyttämistä, mutta jos teille ei ole mahdollista täyttää sähköistä kyselyä, saatte lapsenne opettajalta paperisen kyselyn täytettäväksenne. Palautattehan sen opettajan antamaan palautusosoitteeseen.

Kiitokset vaivannäöstänne! Annamme mielellämme lisätietoa tutkimuksesta.

Yhteystietomme:

Lukemisen, kirjoittamisen ja nopean sarjallisen nimeämisen arvioinnin kehittäminen (LUKINO) -hanke

Niilo Mäki Instituutti (NMI)                                              

nmi.fi/lukino        

Riikka Heikkilä, vastaava tutkija Pirita Korpivaara, projektisuunnittelija
tavoitettavissa ke-pe tavoitettavissa ma-pe
p. 040 805 3884 p. 040 681 8950
riikka.heikkila@nmi.fi pirita.korpivaara@nmi.fi

     Ohjausryhmä:

Paula Salmi, FT, NMI

Maria Paananen, hankevastaava, NMI

Maria Haakana, koulutuspäällikkö, NMI

Päivi Merjonen, PsT, NMI

Jarkko Hautala, PsT, NMI

Timo Ahonen, professori emeritus, Jyväskylän yliopisto, NMI

Anna-Bella Nivala, psykologi, Hippo Terapiaklinikka

Kenneth Eklund, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Ulla Richardson, professori, Jyväskylän yliopisto

Mikko Aro, professori, Jyväskylän yliopisto