Omat työkalut

Navigointi

Välineitä oppimisen tukemiseen ja arviointiin suomenruotsalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa


Niilo Mäki Instituutin ILS-hankkeessa kehitetään suomenruotsalaisille kouluille ja päiväkodeille välineitä oppimisen arviointiin ja tukemiseen sekä kerätään tutkimustietoa lasten ja nuorten oppimiseen liittyvien taitojen kehityksestä ja tukikeinojen toimivuudesta. Hanke jakautuu lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen, sekä tarkkaavuuden ja itsesäätelyn osa-alueisiin. Suomenruotsalaisten lasten oppimisen kehitystä ei  ole aikaisemmin tutkittu kovinkaan paljoa, joten tutkimustiedolle ja –välineille on tarvetta.

 

 

 

 

 

 

 


ILS-hankkeen työntekijät Mika Paananen ja Paula Salmi

Uutta ja tärkeää tietoa suomenruotsalaisten lasten oppimisesta

Niilo Mäki Instituutin ILS-hankkeen (InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor och daghem) tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvää tietoa ja osaamista suomenruotsalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa.  Nelivuotinen hanke on käynnistynyt vuonna 2015 ja kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan välineitä sekä menetelmiä oppimisen arviointiin, seurantaan ja tukemiseen. Lisäksi järjestetään koulutusta oppimisalan ammattilaisille. Hanke jakautuu kahteen osa-alueeseen, joista toinen keskittyy lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen taitoihin, toinen itsesäätelyn ja tarkkaavuuden taitoihin.

ILS-hankkeessa työskentelee seitsemän työntekijää Jyväskylässä, Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Hankkeen henkilöstö koostuu kasvatusalan, psykologian ja kielenkehityksen osaajista ja tutkijoista, joten eri alojen ammattilaisten joukosta löytyy laajasti tietotaitoa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös suomen- ja ruotsinkielisten oppimisvaikeusalan asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Hankkeen rahoittajia ovat Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sekä Svenska folkskolans vänner r.f.

Hanke sai alkunsa yhteistyökumppaneiden ja tutkijoiden yhteisestä huomiosta, että tutkimustieto suomenruotsalaisten lasten lukemisen, nimeämisen ja tarkkaavuuden kehityksestä on vielä vähäistä. Kouluissa ja päiväkodeissa on huomattu tarve lukemisen ja tarkkaavuuden arviointivälineisiin. Aiemmin kouluilla on ollut käytössä Ruotsissa tehtyjä lukitestejä, joiden ruotsalaiset sanastot ja normit eivät aina suoraan sovellu suomenruotsalaisten lasten kehityksen arviointiin. Tämän myötä on lähdetty kehittämään arviointi- ja tukivälineistöä juuri suomenruotsalaisille kouluille ja päiväkodeille.

Erilaisia välineitä ja julkaisuja lukemiseen ja tarkkaavuuteen

Lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen osa-alueella tarkoituksena on kerätä tietoa suomenruotsalaisten lasten lukemisen, kirjoittamisen ja nimeämisen arviointivälineitä varten. Lukemisen ja nimeämisen kehityksestä ja arvioinnista tuotetaan tietoa ja välineitä, ja oppimisalan ammattilaisille järjestetään aiheesta koulutusta. Lukemisen osa-alueella kehitettäviä välineitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen testi, nopean sarjallisen nimeämisen testi sekä toimintonimeämistesti. Testit ovat vuosiluokille 1,2,3 ja 5. Nimeämistesteihin kerätään viiteaineistoa näiden vuosiluokkien lisäksi myös esikouluikäisille.

Tarkkaavuuden ja itsesäätelyn osa-alueella on hankkeessa kaksi keskeistä tavoitetta. Tarkkaavuuden tukemisen interventioita toteutetaan suomenruotsalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ja valmiita suomenkielisiä interventiomateriaaleja käännetään suomenruotsiksi. Samalla pyritään arvioimaan interventioiden vaikutuksia sekä käytettävyyttä suomenruotsalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arviointiin käytetään ruotsiksi käännettyä ja normeerattua Keskittymiskyselyä (Kesky) sekä tästä päiväkoti-ikäisille muokattua versiota, PikkuKeskyä. Tarkkaavuuden osa-alueella on tähän mennessä käännetty Niilo Mäki Instituutin Kummi-julkaisut Maltti - Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus sekä Konsultaatiomalli päiväkoteihin – jäsentynyttä tukea levottomille lapsille. Näiden julkaisujen pohjalta on järjestetty koulutuksia opettajille ja päiväkotien työntekijöille ja toteutettu interventioita. Lisäksi uusi julkaisu tarkkaavuuspulmaisen oppilaan ohjaamisesta ja toiminnanohjauksen tukemisesta koululuokassa ilmestyy ruotsiksi Kummi-sarjasta vielä vuoden 2018 aikana. Hogrefe julkaisi projektissa kerätyn ruosinkielisen PikkuKesky-kyselyn normit yhdessä suomenkielisten normien kanssa PikkuKeskyn ohjekirjassa.

Lukemisen ja tarkkaavuuden tutkiminen jatkossakin tärkeää

Hankkeen päätyttyä järjestetään vielä koulutuksia hankkeen molemmilta osa-alueilta koulujen ja päiväkotien työntekijöille. Myös kaikkien arviointivälineiden on tarkoitus olla valmiina vuoden 2019 alussa. Hanke tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kerätä pitkittäistutkimusaineistoa suomenruotsalaisten lasten lukemisen ja nimeämisen sekä tarkkaavuuden kehittymisestä, joten tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu tutkimustiedon tuottaminen tästäkin aiheesta. Toiveena on, että hanke saisi jatkoa ja yhteistyötä ruotsinkielisten koulujen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäisiin jatkossakin. Näin ruotsinkielisten koulujen osaamista voitaisiin edelleen syventää sekä lukemisen että tarkkaavuuden osa-alueilla, ja voitaisiin seurata lukutaidon kehitystä koko peruskoulun ajalta.  Myös oppimisvaikeuksien päällekkäistymistä olisi tulevaisuudessa tärkeää tarkastella, sekä kehittää yläkouluun uusia oppimisen arviointi- ja tukemisen välineitä.

Tutkimustietoon pohjautuvien menetelmien levittäminen on tärkeää. Hanke mahdollistaa sen, että kouluilla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa. Hankkeen parissa työskentely on koettu merkitykselliseksi, sillä oppailla ja materiaaleilla on ollut suuri tarve. Hankkeen koulutuksiin onkin osallistunut paljon ihmisiä, ja kouluilla ja päiväkodeissa vastaanotto hankkeeseen liittyen on ollut innokas. Hankkeen tutkimustietoa ja välineitä odotetaan kovasti.

ILS-hankkeen toimintaan voi tutustua hankkeen nettisivuilla http://inlarningochstod.fi/

 

 

 

 

 

 

 

Iina Sorsa, kasvatustieteiden kandidaattiopiskelija/harjoittelija