Omat työkalut

Navigointi

Tekemällä oppii - kaksikymmentä vuotta koulutustoiminnan kehittämistä


Kerro, kuka olet ja mitä työtä teet  Niilo Mäki Instituutissa?

 

Olen Maria Haakana ja toimin Niilo Mäki Instituutissa, tuttavallisemmin NMIssä, koulutuspäällikkönä. Järjestämme tutkimusperusteista koulutusta mm. oppimisesta ja sen ongelmista, arvioinnista, tehostetusta tuesta ja kuntoutuksesta. Koulutustoiminnan lisäksi vastaan työssäni myös tiedotus- ja julkaisutoiminnasta ja olen NMI:n johtoryhmän, Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinin toimituskunnan sekä Kummi julkaisusarjan toimituskunnan jäsen. Työhöni kuuluukin hyvin monenlaisia tehtäviä: suunnittelen, neuvottelen, teen hakemuksia ja tarjouksia, budjetoin, tiedotan, raportoin, päivitän erilaisia www-sivuja, palvelen asiakkaita ja luen erilaisia tekstejä. Tällä hetkellä valmistelemme tulevan syksyn koulutuksia sekä 20.–21.9.2018 järjestettävää Hyvä Alku -tapahtumaa.

Miten päädyit töihin Niilo Mäki Instituuttiin?

Tulin Niilo Mäki Instituuttiin kesällä 1998 eli 20 vuotta sitten harjoittelijaksi järjestämään kansainvälistä kesäkoulua Early cognition and learning disorders. Sen lisäksi käänsin harjoittelun aikana erilaisia tekstejä suomen kielelle, kuten norjalaisen Finn Egil Tonnesenin kirjan Näkö ja lukeminen. Tonnesen analysoi visuaalisten tekijöiden merkitystä lukemiseen ja lukemisvaikeuksiin. Toinen kirja oli Helen Nilsenin toimittama Varhainen lukemiseen panostaminen. Pidin harjoittelussa siitä, että oli hurjasti työtä, mutta välillä tuntui hieman ankealta tehdä niin paljon töitä tietokoneen ääressä.

Harjoittelun jälkeen minulle tarjottiin koulutussuunnittelijan töitä. Tehtävä oli mielenkiintoinen, sillä olin ensimmäinen koulutussuunnittelija NMIssä. Koulutussuunnittelijana ja myöhemmin koulutuspäällikkönä olen saanut tehdä hyvin erilaisia mielenkiintoisia töitä sekä seurata läheltä alan kehittymistä.

Niilo Mäki Instituutin toiminta on mielestäni perusteltua ja tärkeää ja olen iloinen, että olen saanut olla osaltani mukana tässä työssä. Lisäksi sukuni miespuoliset ovat kaikki lukivaikeuksisia, joten lukiteemat ovat myös sitä kautta olleet minulle aina tärkeitä. Itseäni on puolestaan siunattu vilkkaudella, joten myös toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kysymykset kiinnostavat minua kovasti.

Millainen on tavallinen työviikkosi?

Joka aamu, kun kävelen tai pyöräilen töihin, suunnittelen etukäteen mitä tekisin työpäiväni aikana. Harvoin suunnitelma kuitenkaan toteutuu täysin, sillä useimmiten päivä tuo tullessaan jotain yllättävää ja uutta. Suuri osa ajasta menee pähkäilyyn, yhteiseen mietintään sekä tiukkaan tekemiseen ja laskemiseen. Teen tarjouksia ja mietin erilaisia kokonaisuuksia yhdessä työkavereideni tai asiakkaiden kanssa. Lisäksi vastaan tulee edelleen asioita joita en ole aikaisemmin tehnyt tai miettinyt, mutta tekemällä oppii!

Miten koulutus- ja julkaisutoiminta on muuttunut vuosien aikana?

20 vuoden aikana NMIssä olen päässyt näkemään paljon erilaisia muutoksia. Kun tulin taloon, aloitimme kehittämään koulutustoimintaa. Alussa järjestimme lähinnä yksittäisiä koulutuspäiviä ja teimme esimerkiksi entisen Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettuja koulutushankkeita. Nykyisin meillä on tarjolla paljon erilaista koulutusta yksittäisistä päivistä isoihin ja laajoihin koulutuskokonaisuuksiin. Myös koulutusten teemat ovat monipuolistuneet samalla, kun talon osaaminen on kasvanut.  Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on kuitenkin edelleen hyvin tärkeää ja yhteistyökumppaneita onkin ilokseni tullut paljon lisää.

Myös Niilo Mäki Instituutin julkaisutoiminta on kasvanut tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotetun tiedon myötä ja olemme saaneet julkaista monia hienoja arviointimenetelmiä, käsikirjoja ja harjoitusmenetelmiä. Kenties merkittävin ja tunnetuin julkaisusarjamme on monenlaisia arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaalia sisältävä Kummi-sarjamme,  joka oli alunperin Tuija Aron idea. Lisäksi NMI on saanut olla koti ja kehittymispaikka monille muillekin julkaisuille, kuten esimerkiksi neuvoloiden käyttöön tarkoitetulle Lenelle (Lene -Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio). Meillä on nykyisin myös monia ruotsinkielisiä julkaisuja ja parhaillaan suunnitteilla on ensimmäinen saamenkielinen hanke ja julkaisu.

Mikä työssäsi on parasta?

Minulla on erittäin hyvä työtiimi ja työyhteisö. Tiimissäni minulla on erittäin taitavia, kivoja ja osaavia työtovereita. Työyhteisöni, johon lasken mukaan myös yhteistyökumppanit on innostava uutta tietoa tuottava kehittyvä yhteisö.

Mikä työssäsi on haastavinta?

Tänä(kin) vuonna vastaan seitsemästä eri koulutushankkeesta, mikä tarkoittaa seitsemää eri suunnittelua, monta eri rahoitushakemusta, seitsemää eri budjetointia, toteutusta, raportointia. Työtä riittää ja siinä saa olla tarkkana. Samalla pitää yrittää ymmärtää syvällisesti muuttuvaa yhteiskuntaa ja alaa, sen tarpeita ja pyrkiä vastaamaan niihin.

Työkaverit tuntevat sinut innokkaana Lapin-matkaajana kesät talvet. Mikä pohjoisessa kiehtoo sinua eniten?

Pohjoisten erämaiden rauha ja kauneus valloittaa ja vetää minut aina uudestaan tundralle uuvanoiden, kiirunoiden ja punakuirien maille kaikkina vuodenaikoina. Talvisin on pakko päästä hiihtovaellukselle kokemaan lumiset tunturit ja ehkäpä joskus vielä näen naalista muutakin kuin jäljet hangella. Kesän räkkäkään ei estä etsimästä kultarikkoja jokivarsilta ja tuoksuttelemasta lettokirkiruohoja. Myös syksyisen luonnon hiljaisuus ja kuulaat pakkasaamut on onni kokea tunturissa,  kun syksy verkkaisesti vaihtuu talveen.

 

Marian pieni Lapin sanasto:

uuvana – kaunein kukka, kasvaa tuntureiden tuulenpieksemillä, kuivilla harjanteilla ja varpukankailla
kiiruna – lintu, elää tuntureilla puu- ja pensasrajan yläpuolella eli paljakalla
punakuiri – lintu, tulee Uudesta-Seelannista tundralle pesimään
räkkä - keskikesällä ilmenevä pistävien, purevien sekä verta imevien hyönteisten joukkoesiintymä
kultarikko – kukka, kasvaa tunturissa puronvarsilla
lettokirkiruoho – kukka, joka on kämmekkä eli orkidea, kasvaa tunturissa letoilla ja tunturi- ja puronvarsiniityillä