Omat työkalut

Navigointi

Musiikin avulla joulutunnelmaan


Kuka olet ja mitä teet Niilo Mäki Instituutissa?Olli-Pekka Malinen

Olen Olli-Pekka Malinen ja olen työskennellyt Niilo Mäki Instituutissa täysipäiväisesti kesästä 2013 asti. Pääsääntöisesti aikani kuluu ProKoulu -hankkeen parissa, jossa olen vastaavana tutkijana, sekä omassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkijatohtorihankkeessa, jossa hyödynnetään ProKoulu-tutkimuksen aineistoa. Näiden ohella pidän jonkun verran koulutuksia sekä kuulun Niilo Mäki Instituutin johtoryhmään, jota on tänä syksynä eniten työllistänyt NMI:n uuden strategian luominen. Lisäksi olen varsinaisten työtehtävieni ohella hieman puuhastellut Kiinan koulutusjärjestelmään liittyvien intressieni parissa. Viimeksi olen viimeistellyt aiheesta erästä pari vuotta sitten aloitettua kirjan lukua sekä yhtä tutkimusartikkelia. Ylipäätään yksi NMI:llä työskentelyn hyvistä puolista on vaihtelevat ja monipuoliset työtehtävät. Elokuussa päädyin jopa esiintymään leijonana ja laulattamaan lapsia järjestämässämme Opin ja osaan -lastentapahtumassa.

Miten päädyit NMI:lle?

Päädyin NMI:lle osittain sattuman ja hyvin kohdalle osuneen ajoituksen kautta. Sain kiinalaisopettajia käsitelleen väitöskirjani valmiiksi Itä-Suomen yliopistoon samoihin aikoihin, kun ProKoulu-tutkimus käynnistyi toden teolla. Usean vuoden etätyörupeaman jälkeen halusin päästä kiinteämmin osaksi työyhteisöä. Asuin Jyväskylässä, joten NMI:n sijainti oli sopiva. ProKoulu-tutkimusta oli kehittämässä minulle entuudestaan tuttuja henkilöitä, joilta sain vinkin avoimesta työpaikasta. Koulujen kehitystyön tukeminen ja tutkiminen kiinnostivat minua, minkä lisäksi olin kuullut paljon hyvää Niilo Mäki Instituutista työympäristönä. Kävin työhaastattelussa, mitä kautta tulinkin valituksi.

Mitä tutkit omassa Akatemian tutkijatohtorihankkeessasi?

NMI:llä tutkijatohtorihankkeeni virallinen nimi on Longitudinal Investigation of Teacher Efficacy eli tuttavallisemmin LITE. Hankkeessa yritän löytää vastauksia erilaisiin opettajien minäpystyvyyteen ja kollektiiviseen pystyvyyteen liittyviin kysymyksiin. Pyrin selvittämään mm. miten eri lähteistä peräisin oleva tieto ja kokemukset vaikuttavat pystyvyyden tunteen muodostumiseen, mikä yhteys opettajien pystyvyydellä on oppilaiden käyttäytymiseen ja miten opettajien minäpystyvyys kehittyy kolmen vuoden tutkimusjakson aikana. Hankkeessa hyödynnän ProKoulu-tutkimuksen yhteydessä opettajilta kerättävää laajaa pitkittäisaineistoa.

Mitkä ovat puolestaan ProKoulu-tutkimuksen keskeisimmät tavoitteet?

ProKoulu-tutkimuksen tärkein tavoite on kehittää, ja tutkia suomalaiskouluissa niin sanottua koko koulun positiivisen käyttäytymisen tukimallia, josta käytetään englanniksi nimitystä School-Wide Positive Behavior Support. Toisin sanoen pyrimme tutkimuksen keinoin selvittämään, miten kansainvälisistä esimerkeistä sovelletulla ja jatkojalostetulla toimintamallilla pystytään edistämään koulujen työrauhaa ja tukemaan toivottua käyttäytymistä. Keskeisiä keinoja ProKoulu-toiminnassa ovat yhteisesti tapahtuva toivotun käyttäytymisen määrittely sekä toivotun käyttäytymisen systemaattinen opettaminen ja vahvistaminen positiivisen palautteen avulla.

Millaisia yhteistyökumppaneita ProKoulu –tutkimuksella on?

ProKoulu- tutkimuksen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen työntekijöitä työskentelee Niilo Mäki Instituutin, Itä-Suomen yliopiston palkkalistoilla, joten rahoitus jaetaan näiden kahden tahon kesken. Tutkimuksen johtaja Hannu Savolainen työskentelee nykyisin professorina Jyväskylän yliopistossa, mitä kautta yhteistyötä tehdään enenevissä määrin myös Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi meillä on ulkomaisia yhteistyökumppaneita muun muassa Norjassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä ProKoulu-toiminta keskittyy noin kuuteen kymmeen ala- ja yhtenäiskouluun, jotka sijaitsevat Itä-Suomen alueella. Koulujen koot vaihtelevat muutaman opettajan muutaman kymmenen oppilaan kyläkouluista useiden satojen oppilaiden kouluihin.

Millaiset kehittämiskohteet ovat ajankohtaisia tämän päivän suomalaisopettajien työssä?

Suomalaisilla opettajilla on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin hyvä maisteritasoinen peruskoulutus ja opettajan ammatti on yhä poikkeuksellisen suosittu. Keskeisimmät kehityskohteet liittyvät siihen, miten opettajien ammatillista kehittymistä  tuetaan työelämässä opettajaopintojen suorittamisen jälkeen. Esimerkiksi OECD:n TALIS-tutkimus osoittaa, että Suomessa opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen on monia muita maita huomattavasti vähäisempää. Ammatillisen kehittymisen tueksi ei ole Suomessa mitään selkeää ja riittävän hyvin rahoitettua valtakunnallista tai edes alueellista rakennetta. Lisäksi merkittävä osuus suomalaisopettajista varsinkin yläkoulun puolella kokee, ettei saa koulussaan lainkaan palautetta työstään. Olisikin tärkeää luoda selkeämpi järjestelmä opettajien tueksi sekä urapolun alku-, keski- ja loppuvaiheisiin. Jotain yritystä tähän suuntaan on jo ollutkin muun muassa uusien opettajien vertaismentorointiryhmien muodossa. Yksittäisten koulujen tasolla opettajien ja ylipäätään aikuisten välinen yhteistyö sen kautta tapahtuva kehittyminen on Suomessa yhä aivan liian vähän hyödynnetty voimavara.

Miten valmistaudut joulun odotukseen? Vinkkisi lukijoille!

Olen parinkymmenen vuoden tauon jälkeen liittynyt taas kuoroon, joten joulukonsertteihin harjoitteleminen on keskeinen osa omaa joulunalusaikaani. Tämän lisäksi olen suunnitellut osallistuvani työpaikan pikkujouluihin, sekä lapseni koulun joulumyyjäisiin. Joulun odotukseen kuuluu myös kodin laittaminen, muun muassa kuusen koristelu, lasten kanssa puuhastelu sekä jouluruokien valmistaminen. Joskus aiemmin on tullut tehtyä yksittäisiä joulupukkikeikkojakin sukulaisten ja tuttavien luona. Musiikin ystävänä sanoisin, että aina toimiva tapa joulutunnelman saavuttamiseksi on oman suosikki joululaulun kuunteleminen.

Iina Savolainen, KK, harjoittelija