Omat työkalut

Navigointi

Maahanmuuttajat ja oppiminen puhututtivat Niilo Mäki Instituutin 25-vuotisjuhlassa

 

Niilo Mäki Instituutin 25-vuotisjuhlassa 17.2.2016 ravintola Harmoonissa Jyväskylässä keskusteltiin maahanmuuttajien oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. –Halusimme valita juhlaan teemaksi ajankohtaisen ja puhuttelevan aiheen, Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala kertoo illan aiheen valinnasta.

–Meidän täytyy hyväksyä se tosiasia, että maahanmuutto on pysyvä, globaali ilmiö, Jyvässeudun vastaanottokeskusten johtajana toiminut Janne Oksanen totesi.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio esitteli tuoreita lukuja maahanmuutosta pohjaksi illan teemalle. –Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon myös lukutaidottomia henkilöitä.

–Tästä voi seurata se, että Suomessa on kohta uusi lukutaidottomien aikuisten luokka, jos emme tee asialle jotakin, Diakonissalaitoksen johtaja Olli Holmström muistutti.

Keskustelijoiden keskuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomeen tulevat lapset oppivat kyllä pääsääntöisesti lukemaan, mutta aikuisten kohdalla tilanne voi olla toinen ja tähän pitäisi löytää nyt toimivia menetelmiä.

Oppiminen on uuden alku

–Yksin maahan tulleita alaikäisiä oli tammikuun lopussa vastaanottokeskuksissa odottamassa oleskelulupapäätöstä noin 2400. Heistä käytännössä kaikki tulevat saamaan myönteisen päätöksen. Myös monet alaikäiset turvapaikanhakijat voivat olla lukutaidottomia tai taidoissa voi olla puutteita, Jaana Vuorio kertoi, –Lisäksi jo turvapaikan saaneiden joukossa on useita tuhansia alaikäisiä lukutaidottomia.

Alaikäiset turvapaikanhakijat kuuluvat Suomessa yleisen oppivelvollisuuden piiriin ja vastaanottokeskuksen sijainnista riippuen heidät on voitu saada kouluun hyvinkin nopeasti.

 –Lasten ja nuorten maahanmuuttajien kohdalla täytyy muistaa koulutus- ja oppimistasojen moninaisuus ja yhteysmitattomuus, jotka kaatuvat kouluissa opettajien niskaan. Osa lapsista ja nuorista on käynyt koulua, osa taas tulee sota-alueilta, joissa koulunkäynti on ollut mahdotonta, Olli Holmström kertoo, –Lisäksi tulee muistaa, että mahdolliset sodan aiheuttamat traumat saattavat haitata oppimista. Näiden traumojen asianmukainen käsittely on hyvän oppimisprosessin edellytys. Koulunkäyntiin voi olla vaikea keskittyä myös silloin, jos mieltä painaa huoli perheestä ja tätäkin kautta voi syntyä oppimisvaikeuksia.

–Oppimisvaikeuksien kentällä uusia haasteita tuovat eri kulttuureista saapuvat lapset ja nuoret, joilla voi olla erinäisiä oppimisen esteitä. Nyt pitäisikin pohtia, miten Niilo Mäki Instituutin osaamista voidaan kohdentaa auttamaan maahanmuuttajia, Niilo Mäki -säätiön valtuuskunnan jäsen, erityisasiantuntija Onerva Mäki totesi.

–Oppiminen on kuitenkin uuden alku, Olli Holmström muistuttaa, –Lukutaidon saavuttaminen ja peruskoulu ja sen jälkeisen opiskelupaikan turvaaminen auttavat yhteiskuntaan sopeutumisessa ja kotouttamisessa. Niilo Mäki Instituutti on jo aiemmin tehnyt työtä kaikkein heikoimpien hyväksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös Diakonissalaitoksella on yli 20 vuoden kokemus monikulttuurisesta koulutuksesta, mutta opettajille ja kouluille täytyisi vielä saada tietoa siitä, millaisesta ympäristöstä nämä lapset tulevat ja miten heitä tulisi tukea.

–Tervetuloa vaan mukaan talkoisiin, Jaana Vuoriokin toivotti.


Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala ja Janne Oksanen jakoivat käsityksen siitä, että hyvin järjestetty opetus on keskeistä alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa

Teksti: Suvi Ylönen
Kuvat: Atte Palokangas