Omat työkalut

Navigointi

Leikiten! Isot ja pienet, muistakaa leikkiä.

Kerro itsestäsi ja miten päädyit töihin Niilo Mäki Instituuttiin?
Olen Liisa Klenberg ja koulutukseltani neuropsLiisa Klenbergykologi. Työskentelen Helsingin yliopistossa erikoispsykologikoulutuksessa ja teen myös asiakastyötä Hippo Terapiaklinikalla.

Niilo Mäki Instituutin kanssa olen tehnyt pitkään yhteistyötä. Olen mm. kouluttanut yhdessä NMI:n asiantuntijoiden kanssa sekä tehnyt yhteistyötä myös Lastentutkimusklinikan kanssa. Projektityöntekijänä ILS -hankkeessa työskentelin itsesäätelyyn ja toiminnanohjaukseen liittyvien asioiden parissa ja samojen aiheiden kanssa jatkan työtä nyt uuden LEIKITEN KESKITTYVÄKSI - Toiminnanohjauksen vaikeuksien ennaltaehkäiseminen vanhempien ja lasten yhteisen leikin avulla - hankkeen tiimoilta.

 Minkälainen uusi hanke Niilo Mäki Instituutissa on alkamassa?
LEIKITEN -hanke liittyy pienten lasten toiminnanohjauksen kehittymisen tukemiseen ja vaikeuksien ennaltaehkäisyyn vanhempien ohjauksen kautta. Perusideana on ohjata vanhempia leikkimään lastensa kanssa kotona siten, että itsesäätelytaidot kehittyvät. Leikki on perustyöväline, jonka kautta pyritään harjoittelemaan asioita, jotka eivät ole helpoimpia lapselle itselle.  Leikit ovat aivan tavallisia, perinteisiä leikkejä, joita muutenkin kodeissa leikitään esimerkiksi pallonheittoa, hyppynaruhyppyä tai palapelien tekemistä. Tarkoituksena on avata vanhemmille sitä, miten itsesäätelytaitoja leikin kautta voi harjoitella. Tavoitteena on ohjata vanhempia toimimaan lapsen lähikehityksen vyöhykkeellä ja lisätä vanhempien tietoisuutta siitä, missä taidoissa oma lapsi tarvitsee harjoitusta ja miten leikkiä kannattaa suunnata. Lähtökohtana on lapsen oma motivaatio ja innostuminen leikistä.

Hankkeen pohjana on Dione Healeyn Uudessa-Seelannissa kehittämä 3-5 -vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu ENGAGE -menetelmä, jonka ydinasia on vaikuttaa itsesäätelyyn ja vuorovaikutukseen leikin kautta. Healey toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja hankkeeseen on sisältynyt myös kouluttautumista Uudessa-Seelannissa. Kyseessä on kahdeksan viikon interventio-ohjelma, joka sisältää ensin viisi viikkoa vanhempien ohjausta ryhmissä, jonka jälkeen vanhemmat jatkavat leikkiä itsenäisesti kaksi viikkoa kotona. Ohjaaja soittaa vanhemmille näiden kahden viikon aikana ja kahdeksannella viikolla on vielä yhteinen tapaaminen. Vanhemmat täyttävät koko ohjelman ajan työkirjaa, joka toimii apuna leikkitilanteiden muistelemisessa.


Mitä odotat uudelta työltäsi?
Ajatus pienten, 3-5 -vuotiaiden, lasten perheiden maailmaan astumisesta, tuntuu hauskalta.  Olen toki tehnyt vanhempien kanssa yhteistyötä myös kuntoutustyössäni, mutta tässä hankkeessa pääsen työskentelemään vahvemmin juuri perheiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään vanhempien kokemusasiantuntijuutta ja mitataan myös heidän tyytyväisyyttään tällaiseen toimintaan. Vanhemmat nähdään oman elämänsä asiantuntijoina, jotka sovittavat itse menetelmän periaatteet omaan arkeensa.  Vanhempien ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi hankkeesta mielenkiintoisen tekee myös se, että hankkeeseen sisältyy RCT -interventiotutkimus. Tavoitteena on kehittää menetelmä laajempaan käyttöön terveydenhuollon menetelmäksi.
 

Mitä teet vapaa-aikanasi?
Tänä vuonna on meneillään niin monta mielenkiintoista hanketta, että vapaa-aikaa ei kovin paljon jää. Mielipuuhaani vapaa-ajalla on ympäri vuoden mökin portailla saunan jälkeen istuskelu sekä elämän perusasiat, kuten ruoanlaitto hyvässä seurassa.


Millaisia terveisiä haluat lähettää lukijoille?
Isot ja pienet, muistakaa välillä leikkiä. Tärkeimmät asiat tapahtuvat arjessa.