Omat työkalut

Navigointi

LEHDISTÖTIEDOTE: Huomaa hyvä haastavassa lapsessa Kasva ja kasvata – KasKas-ryhmätoimintamallista tukea laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

 


Kasvu ja kasvatus-ryhmä (KasKas) tarjoaa päivähoidon Kummi 14työntekijöille työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn sekä yhteistyöhön vanhempien kanssa. Ryhmässä pohditaan omaa tapaa olla myönteisessä vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen perheensä kanssa.

Psykologi Tiina Linnove ja kiertävä erityislastentarhanopettaja Taru Kivijärvi ovat kehittäneet ryhmätoimintamallin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin kanssa. KasKas-ryhmän rakenne ja teemat pohjautuvat osittain Perhekoulun ja Vanhempana vahvemmaksi -ryhmien tausta-ajatuksiin. Ryhmät ovat toimineet pääasiassa Jyväskylässä, jossa malli on kehitetty.

- KasKas-ryhmän ohjaajina on toiminut erityislastentarhanopettajia ja psykologeja. Tämä työpariyhdistelmä on toimiva, koska siinä yhdistyy pedagoginen ja psykologinen osaaminen. Ryhmiä on pidetty vuodesta 2008 ja niitä on ollut tähän mennessä 17 ja 18. ryhmä on alkamassa. Palaute on ollut myönteistä ja ryhmiin on enemmän ilmoittautuneita kuin kerralla voi ottaa, Taru Kivijärvi kertoo.

 

Hyvät vuorovaikutussuhteet keskeisiä

Termi haastavasti käyttäytyvä kuvaa lapsia, joilla on moninaisia käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia. Kasvatuksen ammattilaisten tulee olla tietoisia lapsen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sopivan ohjauksen takaamiseksi.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen tärkeimmät kriteerit ovat lämmin vuorovaikutus, arvostaminen, myönteisen tuen antaminen sekä herkkyys lapsen reaktioille. Työntekijän suhtautuminen vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen, joten on tärkeää tunnistaa vuorovaikutuksensa tavat.  Hyvät vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä niin haastavan lapsen tukemisen kuin työntekijän hyvinvoinninkin kannalta. KasKas-ryhmässä yhteistyö- ja vuorovaikutussuhdetta tarkastellaan kolmella eri tasolla: työyhteisön sisäinen vuorovaikutus, työntekijöiden ja vanhempien välinen vuorovaikutus sekä työntekijöiden ja lapsen välinen vuorovaikutus.

Kaskas-ryhmässä käsiteltäviä ohjauskeinoja ovat muun muassa hyvän huomaaminen lapsesta, palkkiot, tilanteen katkaisu, tehokkaat ohjeet ja käskyt sekä lapsen ohjaaminen valintojen tekemiseen. Ohjauskeinojen tavoitteena on lapsen itsesäätelytaitojen tukeminen ja vahvistaminen sekä vuorovaikutussuhteen paraneminen. Käyttäytymisen hallinnan menetelmät on sidottava osaksi arjen sekä koko kasvattajayhteisön toimintaa. On tärkeää huomata, etteivät muutokset tapahdu hetkessä, vaan vaativat tietoa, itsetutkiskelua sekä konkreettisia harjoituksia ja halua toimia eri tavoin kuin aiemmin.

Päivähoidon työntekijöiden toiminnan tulee rakentua yhdenmukaiseen tapaan toimia haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. Kasvatusympäristöä tulee jatkuvasti kehittää ja muokata yksittäisen lapsen tarpeita vastaavaksi niin vuorovaikutuksen, toiminnan järjestämisen kuin itsetunnon tukemisenkin näkökulmasta. Lapsi on päivähoidossa aina ryhmän jäsen, joten on tärkeää vahvistaa työntekijöiden kykyä ohjata ja tukea lasta ryhmätilanteessa. Myös yhteistyö päivähoidon ammattilaisten ja vanhempien välillä on keskeinen tekijä haastavasti käyttäytyvän lapsen kehityksen tukemisessa.

Lisätietoja KUMMI 14. KASVU JA KASVATUS – Kaskas-ryhmätoimintamallista tukea laadukkaaseen varhaiskasvatukseen -julkaisusta:

Taru Kivijärvi, elto, työnohjaaja, Jyväskylän kaupunki, 014 266 3173, taru.kivijarvi@jkl.fi

Lehdistökappaleiden tilaustiedot: Mirja Myllykoski 050 373 2118, mirja.myllykoski@nmi.fi

 Lisätietoja:

Niilo Mäki Instituutti (NMI) on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Jyväskylässä. NMI kehittää, arvioi ja saattaa tarjolle tietoa ja keinoja oppimisen ja oppimisvaikeuksien tukemiseen. NMI pyrkii toiminnallaan myös ennaltaehkäisemään riskiä syrjäytyä myöhemmin jatko-opinnoista ja koulutuksesta.

 Tilaa kummi 14 tästä