Omat työkalut

Navigointi

"Lapsen suoriutumiseen testisssä vaikuttaa moni asia"


Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi raportin kotihoidon tuen vaikutuksista lapsiin (HS Kotimaa 31.5.). Raportin tulokset ovat herättäneet paljon keskustelua.

Raportissa on käytetty yhtenä mittarina Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa ja neuvoloissa käytettävää Lene-seulontamenetelmää (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio).

Yksi keskeinen raportin tulos pyrki osoittamaan, että kotihoidon tuen muutoksella (kuntalisällä) on kielteinen vaikutus tiettyjen Lene-tehtävien tuloksiin. Raportissa viitataan, että kotihoito voi aiheuttaa kehitykseen viivästymää. Tällaisen päätelmän tekeminen on uhkarohkeaa.

Tulokset raportissa viittaavat eittämättä siihen, että kuntalisän ja Lene-arviossa tehtyjen virheiden välillä on korrelatiivinen suhde, tosin hyvin marginaalinen. Raportin perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä siitä, miten se on yhteydessä lasten hoitomuotoon, koska sen vaikutusta ei ollut raportissa tutkittu. Lopulta, kuten raportissa mainitaan, kotihoidon tuen määrällä ei ollut vaikutusta myöhempään akateemiseen menestykseen.

On huomioitava, että Lene on seulontamenetelmä, ei testi. Seulonnan tarkoitus on tunnistaa lapset, joiden kehitys poikkeaa selvästi ikäryhmän normaalista vaihtelusta kehityksen eri osa-alueilla. Lene ei siis erottele mitenkään lapsia, joiden kehitys sujuu iänmukaisesti.

Aiemmassa tutkimuksessa vain testin kokonaisarvioiden on havaittu ennustavan myöhempää kehitystä. On myös huomioitava, että Lene ei sisällä sosioemotionaalisen kehityksen arviota, joka on erittäin tärkeä lapsen kokonaiskehitystä arvioitaessa.

Lasten kehitykseen ja testitilanteissa suoriutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Vanhempien koulutustason lisäksi lapsen kasvuympäristöllä ja vanhempien ohjaustavoilla tiedetään olevan vahva yhteys lasten oppimistuloksiin, ja tyypillisesti ne otetaan huomioon arvioitaessa lasten kehitystä. Kotihoidossa olevat lapset voivat olla tottumattomia toimimaan vieraan aikuisen kanssa, mikä saattaa vaikuttaa testitilanteessa toimimiseen ja tuloksiin.

Lenen kehittäjätahona haluamme siis nostaa esille tärkeän seikan liittyen lasten kehityksen arviointiin ja psykologisten testien käyttöön. Testejä käyttävillä ja tulkitsevilla tutkijoilla tulisi olla riittävä perehtyneisyys käytetyn menetelmän ominaisuuksiin, käyttötarkoitukseen ja tulosten tulkitsemiseen. Näillä on suuri merkitys siihen, millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Juha-Matti Latvala

toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti

Riitta Valtonen

neuropsykologian erikoispsykologi

Mika Paananen

neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Timo Ahonen

kehityspsykologian professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005708846.html