Omat työkalut

Navigointi

Klinikalla tutkimus ja käytännön työ sulavat yhteen lasten parhaaksi

 

Kuvassa:
Sanna Raasakka, PsM, psykologi
Nina Kultti-Lavikainen, Lastentutkimusklinikan vastaava psykologi, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi
Ulla Leppänen, PsT, psykologi


Keitä olette ja mitä Lastentutkimusklinikalla tehdään?

Lastentutkimusklinikka on Keski-Suomen alueella toimiva yksikkö, jota ylläpitävät yhdessä Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti. Lastentutkimusklinikka on erikoistunut alakouluikäisten lasten oppimisen esteiden tutkimiseen ja oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen.

- Aihe, jonka äärellä tässä työskennellään on oppimisvaikeudet, Lastentutkimusklinikan vastaava psykologi Nina Kultti-Lavikainen sekä psykologit Sanna Raasakka ja Ulla Leppänen  kertovat. Kun kyseessä on nimenomaan lasten oppimisvaikeudet, niin mukana ovat lasten lisäksi tietenkin lasten vanhemmat sekä muut arjen aikuiset, jotka sen oppimisasian äärellä ovat.

Oppimisvaikeudet liittyvät usein lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan taitojen oppimiseen. Ne voivat ilmetä myös esimerkiksi tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen tai tunteidensäätelyn pulmina, hahmottamisen ongelmina, motorisina tai kielellisinä vaikeuksina.

 Kuinka oppimisvaikeuksien kuntouttaminen tapahtuu? Mitä siinä tehdään?

Kuntoutuksen tavoitteena on saada tilanteesta ja lapsen tuen tarpeesta yhteinen näkemys.

- Meidän työn ydin täällä klinikalla on yhdessä miettiä, millaista tukea lapsi tarvitsee asioiden oppimiseksi ja millaista tukea ja tietoa vanhemmat ja koulun aikuiset tarvitsevat voidakseen tukea lasta mahdollisimman hyvin. Eli me täällä yhdessä mietimme, mistä se tuen palapeli rakentuu. Helposti nähdään, että kuntoutus on vain sitä lapsen kanssa työskentelyä, mutta sen lisäksi siihen kuuluu myös monta muuta palasta, jotka yhdessä muodostavat jokaisen lapsen kohdalla erilaisen palapelin.

-Kuntoutus lähtee kuitenkin aina liikkeelle lapsen arvioinnista, Nina kertoo.  Ensin täytyy ymmärtää, että mikä tässä on se jutun juju, miksi lapsi ei opi. Voidaan ajatella, että kuntoutuksen alussa tehtävä arviointi on ikään kuin valojen päälle laittamista pimeään huoneeseen mentäessä.  Sen sijaan, että lähdettäisiin pimeässä tunnustelemaan ja arvailemaan mitä sieltä huoneesta löytyy, voidaankin käyttää pikkusen aikaa, pysähtyä ja etsitä katkaisija, josta saadaan valot päälle huoneeseen. Sitten me nähdään ja ymmärretään, mitä siellä huoneessa on ja kuinka meidän kannattaa lähteä etenemään.

- On tosi tärkeää, että kaikki ymmärtävät sen tilanteen, Sanna jatkaa. Ei riitä, että joku tietää mistä on kysymys, vaan kaikilla, niin vanhemmilla, muilla aikuisilla kuin lapsella itsellään tulisi olla yhteinen käsitys tilanteesta.

Lapsen kuunteleminen ja positiivisen minäkuvan rakentumisen ja vahvuuksien tunnistamisen tukeminen ovat myös klinikkatyössä tärkeitä tavoitteita. Nina toteaakin, ettei oppimisvaikeuksia voi kumittaa pois, mutta kuntoutuksen avulla pystymme tarjoamaan lapselle paljon työkaluja vaikeuksien selättämiseksi ja tueksi lapsen minäkuvalle. Tähän ajattelutapaan perustuu myös esimerkiksi Kummi 11: Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin, joka syntyi Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa OMIS-hankkeessa yhdessä Lastentutkimusklinikan ja useiden muiden tahojen yhteistyönä.

-On tärkeää, että lapsi hyväksyy oman oppimisvaikeutensa ja ymmärtää, ettei se ole mikään maailmanloppu Nina ja Sanna painottavat.  Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa lasta huomaamaan, mitä hän voi itse tehdä ja millaisia taitoja ja työkaluja hän tarvitsee tullakseen toimeen oppimisvaikeutensa kanssa sekä opinnoissa että arjessa.

Kuinka oppimisen esteiden tutkimus ja oppimisvaikeuksien kuntouttaminen liittyvät toisiinsa klinikalla tehtävässä työssä?

Klinikan keskeisimpinä tavoitteina ovat alusta saakka olleet kliinisen työn yhdistäminen alan tutkimukseen sekä tutkimus- ja arviointimenetelmien kehittäminen.  Klinikalla tehtävä työ onkin hyvin vaihtelevaa ja monitasoista ja se linkittyy monin tavoin Niilo Mäki Instituutin tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaan. Lastentutkimusklinikalla on käynyt jo 1500 lasta, joista on kertynyt mittava tutkimusaineisto Niilo Mäki Instituutissa tapahtuvaa tieteellistä tutkimusta varten. Tämä aineisto on vaikuttanut entistä parempaan oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen. Lisäksi klinikalla tehtävän kehittämistyön fokuksessa on aina joku lasten kanssa tehtävässä työssä huomattu tarve, johon lähdetään etsimään ratkaisua. Tällä hetkellä yhtenä kehittämistyön kohteena on luetunymmärtäminen ja internetlukutaito. Tästä teemasta ollaan myös parhaillaan kehittämässä Kummi-julkaisua, mutta prosessi on vielä kesken.

Kliinisen työn ja tutkimuksen yhteistyö näkyykin ehkä ulospäin selkeimmin Niilo Mäki Instituutin Kummi-julkaisusarjan kautta, joista osa on syntynyt klinikan kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena. Näiden julkaisujen taustalla on pitkä kehitysprosessi, joka on lähtenyt liikkeelle käytännön työssä havaitusta tarpeesta.

- No sehän menee niin, että tässä meidän perustyössä tänne klinikalle tulee lapsia, joilla on oppimisen pulmia ja me jokaisen lapsen kohdalla mietitään, kuinka me voisimme parhaiten auttaa juuri tätä lasta. Yksi väylä laajempiin kehittämisteemoihin on, jos me huomataan, että okei, täällä nyt on joku tietty asia johon täytyisi pysähtyä, Nina kertoo. Toisinaan myös tutkijat tuovat kehittämiään menetelmiä klinikalla kokeiltavaksi.

 - Eli huomataan,  että  jonkin tietyn  oppimisen pulman tutkimiseen tai tukitoimien kehittämiseen on selkeä tarve, Sanna jatkaa.

Tällaisia ovat esimerkiksi Kummit Maltti - Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus sekä Etsivät-ryhmä - Lasten toiminnanohjauksen taitojen tukeminen ryhmässä, joiden teko käynnistyi samaan aikaan vuonna 2003, kun lasten oppimisvaikeuksiin sekä tarkkaavuuden ja toiminnnaohjauksen vaikeuksiin lähdettiin kehittämään ryhmäkuntoutusmalleja.  Ryhmien heterogeenisyyden vuoksi päädyttiin kahteen erilaiseen toiminnanohjausta tukevaan kuntoutusmalliin. Siinä missä Maltti on tarkoitettu ylivilkkaiden ja impulsiivisten lasten ryhmäkuntoutusmenetelmäksi, Etsivät-ryhmä tukee erityisesti verkkaisia ajattelijoita.

Maltin ja Etsivien tapaisten ryhmäkuntoutusmenetelmien kehittäminen viekin usein vuosia, sillä tavoitteena on luotettava, tutkitusti toimiva ja mahdollisimman valmis materiaali, joka on helppo ottaa käyttöön kouluissa. Ajatuksen syntymisestä valmiiseen julkaisuun on pitkä matka, sillä jo toimivien työtapojen ja luotettavien mittareiden kehittäminen vie oman aikansa. Sen jälkeen menetelmää kokeillaan käytännössä etsien parhaita mahdollisia toimintatapoja ryhmien toteuttamiseen ja tutkitaan menetelmien toimivuutta. Tämän työn jälkeen edessä on vielä teoriaosuuden koostaminen ja ulkoasuun liittyvät työt. Lisäksi Nina muistuttaa, että klinikalla tehtävän työn lisäksi uusi julkaisu vaatii paljon myös muiden alojen osaajia: mm. tutkijoita, tilastotieteilijöitä, graafikoita, taittajia, kielen tarkastajia sekä ulkopuolisia lukijoita ja kommentoijia.

Miksi Lastentutkimusklinikalla tehtävä työ on teidän mielestänne tärkeää ja mistä te tässä työssä eniten nautitte?

- Kyllä tässä työssä nauttii eniten juuri siitä lasten ja perheiden kohtaamisesta, Sanna miettii. Ja aina tulee eteen uusia ja yllättäviä asioita, joiden kautta oppii jatkuvasti uutta. Tämä tieteenala kehittyy jatkuvasti, mikä onkin samalla sekä haaste että innostuksen lähde.  Onneksi meillä on tällainen tiimi, jonka kanssa on hyvä olla ja tehdä näitä asioita.

- Ja kyllä mä näen hirvittävän tärkeänä juuri sen tutkimusperusteisuuden Nina kertoo. Vaikka me ei olla niitä artikkeleiden kirjoittajia ja tutkimusasetelmien rakentajia, niin meillä on tässä ympärillä se luova ja ideoille avoin tiedeyhteisö, jonka kanssa me voidaan yhdessä miettiä näitä asioita. Eli tavallaan ne ”tieteelliset aivot” tulevat tuolta tutkijoilta, Nina naurahtaa. Ja sitten me yhdessä sulatetaan se käytännön työhön sopivaksi tämän meidän Lastentutkimusklinikan työn ja sieltä tulevan osaamisen kautta. Tämän ajatuksen ja tiiviin yhteistyön päällehän koko Niilo Mäki Instituutti on rakentunut.

 

Riikka Malinen, koulutussuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti