Omat työkalut

Navigointi

”Lukutaito on ajattelun, onnellisuuden ja sivistyneisyyden yhdistelmä”

 

Espoon Saunalahden koululla maanantaina 25. tammikuuta pohdittiin lukutaidon ja sen tukemisen merkitystä, kun Alexander Stubb otti osaa Kansalaisareena vapaaehtoistoimintahaasteeseen ja kokeili Niilo Mäki Instituutin ja MLL:n Järvi-Suomen piirin kehittämää Lukumummi ja -vaari -toimintaa. (Lue aiempi juttu aiheesta: http://nmi.fi/fi/koulutus/koulutustiedotteet/alexander-stubb-lukuvaarin-lainakengissa)

Alexander Stubb muistaa kysyneensä ekaluokkalaisena äidiltään, miksi hänen pitää oppia lukemaan. –Äiti vastasi, että muutaman vuoden päästä se kyllä selviää, Stubb nauraa.

Parhaillaan Stubbin lukulistalla on Sahlbergin ja SaarelanSuomalaisen koulun menestystarina”. Stubb on myös miettinyt lukutaidon merkitystä teknistyvässä yhteiskunnassa, jossa koneet ja tekoäly monella tapaa korvaavat ihmistyövoiman. –Lukutaito on ajattelun, onnellisuuden ja sivistyneisyyden yhdistelmä, Stubb summaa.

Myös Saunalahden koululla Lukuvaarina toimivalla Antti Airistolla on vahva mielipide lukutaidon ja lapsiin satsaamisen merkityksestä. –Tämä on sitä varhaista puuttumista ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jos me saadaan meikäläisen kaltaiset sohvaperunat liikkeelle kouluille lukemaan. Samallahan tämä parantaa kansanterveyttä, kun eläkeläiset eivät jää kotiin. Kymmenen vuoden päästä nämä lapset ovat yhteiskunnan tuottavia jäseniä ja maksavat minun tulevat sairaskuluni, joten loppupeleissä pieni asiaa saa aikaan ison kokonaistuottavuusloikan, Antti pohtii.

”Ennen oli aapiskukko, nykyään Twitter-lintu”

Lukutaito, sen merkitys ja lukemisen tukeminen nyky-yhteiskunnassa herättävät keskustelua. Lukutaidon merkitys ei ole sähköisen ja sosiaalisen median myötä vähentynyt, päinvastoin. Nopea viestintä ja reagointi edellyttävät hyvää lukutaitoa ja ymmärrystä. –Jos ennen oli aapiskukko, niin nykyään se on Twitter-lintu, Stubb vitsailee.

Alexander Stubbin kokeiltua Lukuvaarina toimista kahden toisen luokan oppilaan kanssa, Antti Airisto kysyy, millaisen viestin ministeri Stubb aikoo eduskuntaan viedä.
–Kyllähän jokaisen kansanedustajan kannattaisi käydä koululla joskus, kouluvierailut ovat energisoivia. Aina kun on käynyt koululla, on lämmin olo. Samalla näkee sen lapsen ja opettajan näkökulman, Stubb tiivistää aamupäivän tuntojaan.

Antti Airistolla on myös selkeä mielipide Lukumummi ja -vaari -toiminnasta. –Nyt kun Niilo Mäki Instituutissa tiedetään mitä tehdä ja MLL:ssä miten se tehdään, tarvitaan enää se voima, joka saa meikäläisen tapaiset sohvaperunat liikkeelle, hän summaa. Airiston toive olisikin, että myös valtiovalta näkisi millainen potentiaali ja mahdollisuus vapaaehtoistoiminnassa piilee.

Ministeri Stubb jakaa kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön voiman merkityksen, vaikkakin näkee valtion roolin ennemminkin mahdollistajana. –Aktivointi lähtee aina yksilöstä itsestään, kolmannesta sektorista ja vapaasta toiminnasta. Valtion rooli tässä on pysyä poissa tieltä.

Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorpi pohtii, että myös koulun toimijana tulee avata ovensa vapaaehtoisille. –Uuden opetussuunnitelman myötä näin varmasti myös tapahtuu.

–Ja nyt kun tänne on jalan saanut oven väliin, niin pois en enää lähde, seitsemän vuotta koululla vapaaehtoisena toiminut 74-vuotias Antti Airisto nauraa, –Tää on ihan mun juttu, mä olen ihan koukussa tähän.

Senioreiden hyvinvointi onkin yksi tekijä, joka tekee Lukumummi ja -vaari -toiminnasta mielekästä vapaaehtoistyön tekijälle itselleen. –Lukumummit ja Lukuvaarit ovat kertoneet oman hyvinvointinsa lisääntyneen toimintaan osallistumisen myötä, Hanna Pöyliö Niilo Mäki Instituutista kertoo.

Mummin ja vaarin tarve

Mannerheimin lastensuojeluliiton näkökulmasta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa tärkeää on sukupolvien välinen kohtaaminen. –Lisäksi on tärkeää, että tässä toiminnassa tarjotaan vertaistukea vapaaehtoisena toimiville, Camilla Heikkilä toteaa.

Saunalahden koululla ensimmäisen ja toisen luokan erityisopettajana toimiva Titta Puhakka on samalla linjalla: –Monen lapsen isovanhemmat asuvat kaukana, joten tätä kautta lapsilla on tavallaan varamummoja ja -vaareja.
Myös Antti Airisto muistaa isoisävajeen. –Oma isoisäni kuoli, kun oli seitsenvuotias ja kyllä siitä jäi kova isoisän kaipuu.
Itse kuuden lapsen isoisä kokee toimintansa koululla todella merkityksellisenä. –Lapsen ehdoilla tätä tehdään. Lapset saa lukutuokioilla jutella myös omista asioistaan ja joskus Antti-vaarille on helpompi kertoa asioitaan kuin vaikkapa opettajalle. Omalle mielelle tämä on hyväksi, pääsen käyttämään täällä koko kapasiteettiani, ulkomaankaupan eksperttinä työuransa tehnyt Antti kertoo.

Lapsen aito kohtaaminen onkin yksi niistä positiivisista tekijöistä, joka liittyy Lukumummina tai Lukuvaarina toimimiseen ja josta iloitsevat niin lapsi kuin seniorikin. Lukuvaarin vapaaehtoistyötä hetken kokeillut ministeri Stubb näkee tämän myös tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä seikkana: –Kyllä se on niin, että lopulta jäljelle jää empatia, se miten sä suhtaudut toisiin ja miten kohtaat toisen ihmisen, Stubb lausahtaa.


Alexander Stubb kokeili vapaaehtoistoimintaa Lukuvaarina Espoon Saunalahden koululla 25. tammikuuta 2016.




Espoolainen Lukuvaari Antti Airisto ja hankevastaava Hanna Pöyliö Niilo Mäki Instituutista ohjeistamassa ministeri Stubbia lukutuokiolle.

 


Ministeri Stubb pääsi ensimmäisten joukossa näkemään pian julkaistavan LukumummiRÄPin.


Lukumummi ja -vaari -toiminta on Niilo Mäki Instituutin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin kehittämää toimintaa, jossa vapaaehtoiset seniorit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Toiminta saa jatkoa uusista mummi ja -vaari -malleista, seuraa uutisia täältä: http://fb.com/lukumummitjavaarit

Teksti ja kuvat: Suvi Ylönen