Omat työkalut

Navigointi

Koulujen työrauhaongelmia voidaan vähentää tehokkaasti toimintatapoja muuttamalla

Selkeä enemmistö (71%) opettajista on sitä mieltä, että työrauha kouluissa on heikentynyt (OAJ, 2012). Yläkoulujen opettajat pitävät työrauhakysymystä jo suurempana resurssiongelmana kuin kuntien säästötoimia (MTV3:n kysely, 2012). Viimeisimmässä kansainvälisessä PISA -tutkimuksessa suomalaisnuoret sijoittuivatkin työrauhan osalta kolmanneksi viimeiseksi yli 60 maan joukosta. Samassa tutkimuksessa rehtoreista kaksi kolmesta piti häiriökäyttäytymistä merkittävänä haittatekijänä oppimiselle. Opetusalan järjestöt ja Suomen Vanhempainliitto vaativatkin kesäkuussa muutoksia jo perusopetuslakiin turvaamaan työrauhaa kouluissa.

 

Uusi toimintamalli muuttaa työrauhapulmat yksilöiden ongelmasta yhteisön vastuuksi

Perinteisesti suomalaisessa peruskoulussa on ollut tapana puuttua oppituntien aikaiseen häiriökäyttäytymiseen ja työrauhaongelmiin erilaisin rangaistuksin, joko poistamalla häirikkö oppitunneilta tai määräämällä hänet jälki-istuntoon. Oppitunnilla opettaja on yksin hälisevän luokkansa kanssa ja jälki-istunnossa istuvat usein samat villit viikarit. Opettajan aika ja huomio menee opettamisen sijasta näiden oppilaiden käyttäytymisen rajoittamiseen. Koko luokan opetus kärsii. Hyvin käyttäytyvät ja tunnollisesti työskentelevät oppilaatkaan eivät saa ansaitsemaansa positiivista palautetta.

Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty toimintamallia työrauhaongelmien vähentämiseksi. Yksilöiden rankaisemisen sijaan malli keskittyy koko koulun toimintatapojen muuttamiseen ja kaikkien yhteiseen vastuuseen työrauhasta. Toimintamallia kokeiltiin lähes kolmekymmentä koululuokkaa ja 18 koulua käsittäneessä tutkimuksessa Keski- ja Itä-Suomessa. Uudella toimintamallilla parannettiin merkittävästi luokkien työrauhaa ja vähennettiin häiriökäyttäytymistä. Malli vähentää myös opettajan tarvetta käyttää aikaa luokan käyttäytymisen hallintaan oppituntien aikana.

 

Ei karismalla vaan keinoilla

Toimintamallissa painotetaan, että hyvä työrauha ei ole riippuvainen opettajan henkilökohtaisista ominaisuuksista, vaan hyvistä ja tehokkaista toimintatavoista, joita voidaan harjoittelemalla oppia. Työrauha kaikille -mallissa kaikki luokkaa opettavat opettajat laitetaan oppituoliin miettimään heidän odotuksiaan hyvästä käyttäytymisestä ja sopimaan oppilaiden käyttäytymiselle selkeät ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Käyttäytymisessä painotetaankin virheiden ja epäonnistumisten sijaan onnistumisia.

Huomattavaan määrään häiriökäyttäytymistä puututaan tarvittaessa nopeasti ja johdonmukaisesti sitoen vanhemmat yhteisiin ponnistuksiin työrauhan puolesta. Tavoitteena on, ettei kukaan jäisi yksin työrauhaongelmia kohdatessaan, vaan koulussa voitaisiin rakentaa yhdessä onnistumisen ja tekemisen kulttuuria myös haasteellisten ilmiöiden käsittelemisessä.

 

Työrauhatalkoot avuksi

Työrauha kaikille -mallissa korostetaan koulun jokaisen aikuisen ja oppilaan vastuuta työrauhan rakentamisessa. Toimintamallissa luokan kaikki oppilaat, heidän huoltajansa sekä opettajat kutsutaan mukaan yhteisiin työrauhatalkoisiin. Oppilaat eivät ole ainoastaan toimenpiteiden kohteena vaan heitä ohjataan ottamaan vastuuta työrauhan rakentamisesta.

Työrauha kaikille -toimintaan osallistuneilta oppilailta, heidän huoltajiltaan ja opettajiltaan on saatu runsaasti palautetta. Huoltajilta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Kodeissa ollaan iloittu siitä, että koulusta kuuluu välillä hyviäkin uutisia ja onnistumiset huomataan. Luokan hiljaiset oppilaat ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että mallin toteuttamisen aikana he eivät jää eniten häiritsevien oppilaiden varjoon, vaan saavat ansaitusti opettajalta palautteen hyvästä käyttäytymisestään. Opettajat ovat raportoineet työrauhan paranemisen lisäksi myös muita positiivisia asioita tapahtuneen työrauhatoiminnan aikana. Opettajat ovat huomanneet, että hyvän työrauhan rakentaminen vaatii yhteistyötä ja uusien toimintatapojen harjoittelemista.

 

Tutkimus toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella yhteistyössä Keski- ja Itä-Suomen tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkostojen sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

 

tyorauha

Tutkimuksessa oppilailta kysyttiin osin samoja kysymyksiä työrauhasta, kuin PISA -tutkimuksessakin. Luokissa, jotka lähtötilanteessa vastasivat työrauhan suhteen heikointa viidennestä PISA-tutkimuksen kouluista saavuttivat noin viidessä viikossa parhaan viidenneksen tason.

 

Lähde:

Kiiski, T., Närhi, V. & Peitso, S. (2012). Työrauha kaikille. Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi. KUMMI 9. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Niilo Mäki Instituutti.

 

TIETOIKKUNA

Työrauha kaikille -toimintamalli

  • Toimintamallia toteutetaan sellaisessa luokassa, jossa opettajat ovat todenneet paljon työrauhaongelmia. Koulun johto antaa toiminnalle hallinnollisen tuen ja opettajat sitoutuvat toteuttamaan toimintamallia luokissa.

  • Opettajat saavat ohjausta toimintamallin toteutukseen omalla koululla. Ongelmakäyttäytyminen määritellään ja käyttäytymiselle asetetaan konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet.

  • Oppilaita ja huoltajia motivoidaan mukaan yhteisiin työrauhatalkoisiin.

  • Oppilaiden käyttäytymiselle asetettuja tavoitteita arvioidaan oppilaskohtaisesti jokaisella oppitunnilla siihen tarkoitetun työkalun avulla.

  • Toiminnassa on keskeistä onnistumisista annettava säännöllinen ja välitön palaute sekä yksilö- että ryhmätasolla.

  • Huomattavaan määrään häiriökäyttäytymistä puututaan tehokkaasti ja nopeasti.

  • Opettajat kokoontuvat neljän viikon välein arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta ja sopimaan jatkosta.

  • Lopettamispäätös tehdään yhteisissä tapaamisissa yhdessä sopien.