Sijainti: Pääsivu NMI-Bulletin Ohjeita kirjoittajille

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Lehden tarkoitus

NMI-Bulletin – oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti – julkaisee vertaisarvioinnin läpikäyneitä artikkeleita ja katsauksia, jotka käsittelevät lasten ja nuorten kehitystä ja oppimista sekä näiden alueiden ongelmia ja kuntoutusta. Lehdessä julkaistaan lisäksi erilaisia kokeiluja ja käytännön työtä esitteleviä kuvauksia. Toivottavia ovat myös väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorot (lectio praecursoria), juhlapuheet, kriittiset puheenvuorot vastineineen, julkaisujen esittelyt ja muut lyhyemmät katsaukset ajankohtaisista oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä aiheista. Julkaisukieli on suomi.

Lehden kohderyhmänä ovat opetus-, kasvatus- ja terveysalan ammattilaiset ja tutkijat sekä yhteiskunnalliset vaikuttajat. Lehden tavoitteena on yhtäältä palvella kentän toimijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia julkaisemalla ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa oppimisen ja oppimisvaikeuksien ajankohtaisesta tutkimuksesta ja kentällä toimiviksi todetuista käytänteistä. Toisaalta lehden tavoitteena on julkaista korkeatasoista tutkimusta lasten ja nuorten kognitiivisesta kehityksestä, oppimisesta ja oppimisvaikeuksista ja olla yksi Suomen johtavista julkaisufoorumeista tällä erityisalueella.

Julkaisuprosessi

Tutkimusartikkeleihin ja katsauksiin tehdään vertaisarviointi. Päätoimittaja arvioi ensin kirjoitukset ja arvioi niiden soveltuvuutta lehteen. Jos kirjoitus läpäisee päätoimittajan arvioinnin, kirjoitus lähetetään 1–2 arvioijalle ilman kirjoittajien tietoja. Arvioijilla on mahdol­lisuus esittää kirjoitukseen muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään ottavan huomioon. Muut kirjoitukset käsitellään toimituskunnassa, joka voi samoin ehdottaa kirjoitukseen muutoksia, jotka kirjoittajan tulee ottaa huomioon. Toimituskunta voi myös halutessaan konsultoida ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tekstin arvioiminen toimituksessa ja asiantuntija-arvioiden saapuminen kestää noin 1–3 kuukautta. Tämän jälkeen kirjoittajan tulee muokata käsikirjoitusta asiantuntijapalautteessa saatujen ehdotusten mukaisesti. Lähettäessään korjattua käsikirjoitusta kirjoittajan tulee liittää mukaan kirje, jossa hän kuvaa, miten muokkausehdotukset on otettu huomioon. Korjattu käsikirjoitus arvioidaan, minkä jälkeen kirjoittaja saa joko lisää korjausehdotuksia tai tiedon käsikirjoituksen hyväksymisestä julkaisuun. Ennen julkaisemista kaikkien tekstien kieliasu tarkistetaan.

Kirjoittajapalkkiot

Kirjoittajille lähetetään kaksi vapaakappaletta siitä lehdestä, jossa artikkeli on julkaistu. Eripainoksia ei toimiteta eikä kirjoituspalkkioita makseta.

Julkaisuoikeudet

Lehden julkaisija Niilo Mäki Instituutti pidättää oikeuden julkaistuihin kirjoituksiin. Poikkeustapauksista sovitaan kirjallisesti erikseen. Kaikissa epäselvissä kysymyksissä pyydetään kääntymään toimituksen puoleen.

Kirjoituksen lähettäminen

Kirjoitukset pyydetään lähettämään sähköpostin liitetiedostona (.doc, .docx, .rtf tai .odt) päätoimittajalle osoitteeseen nmi-bulletin(at)nmi.fi. Käsikirjoituksen saatekirjeestä tulee käydä selkeästi ilmi käsikirjoituksen tyyppi (ks. eri tekstityyppien tarkemmat ohjeet). Käsikirjoituksessa on oltava mukana omina tiedostoinaan 1) kansilehti yhteystietoineen ja kirjoittajatietoineen, 2) käsikirjoituksen kohokohdat, 3) käsikirjoituksen tiivistelmä ja asiasanat, 4) varsinainen käsikirjoitus ilman nimi- ja yhteystietoja, 5) taulukot, kuviot ja kuvat (huom. taulukot ja kuviot lähetetään alkuperäisessä muodossa sillä ohjelmalla tallennettuna millä ne on tehty) sekä 6) liitteet. Ennen kirjoituksen lähettämistä pyydämme tutustumaan tarkempiin kirjoittajaohjeisiin:

- Kaikkia kirjoituksia koskevat ohjeet

- Eri tekstityyppien tarkemmat ohjeet (rakenne ja sisältö)

KAIKKIA KIRJOITUKSIA KOSKEVAT OHJEET

Kirjoittajaohjeiden noudattaminen on edellytys käsikirjoitusten julkaisemiselle. Pyydämme kirjoittajia noudattamaan huolellisesti sekä kaikkia kirjoituksia koskevia ohjeita että tekstityyppiä koskevia erityisohjeita.

Kaikkia kirjoituksia koskevat ohjeet

Luettavuus, kieliasu ja ydinviestin kiteyttäminen. Kirjoittajia pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kirjoituksen luettavuuteen ja ilmaisujen selkeyteen. Kieliasun tulee olla huoliteltu, ja turhia sivistyssanoja ja lainasanoja tulee välttää. Kappaleet pyydetään pitämään lyhyinä. Kirjoittajia pyydetään lisäksi miettimään kirjoituksen ydinsanomaa ja tapaa esittää se selkeästi. Viesti kirkastuu, kun mielessä pidetään seuraavankaltaisia yksinkertaisia kysymyksiä: mikä on sanomani, miten ja missä järjestyksessä sen kerron, miksi kertomani asia on tärkeä tutkijoille, kentän toimijoille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille?

Käsikirjoituksen muoto

Käsikirjoitusten tulee noudattaa APA:n ohjeita (6. painos) (http://www.apastyle.org/), kuitenkin niin, että toim.- ja Teoksessa-tyyppiset sanat kirjoitetaan suomeksi. Käsikirjoituksessa on oltava mukana omina tiedostoinaan 1) kansilehti yhteystietoineen ja kirjoittajatietoineen, 2) käsikirjoituksen kohokohdat, 3) käsikirjoituksen tiivistelmä ja asiasanat, 4) varsinainen käsikirjoitus ilman nimi- ja yhteystietoja, 5) taulukot, kuviot ja kuvat sekä 6) liitteet.

1) Kansilehti

Kansilehtitiedostosta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

a) käsikirjoituksen lyhennetty otsikko, jonka maksimimerkkimäärä on 50 merkkiä

b) käsikirjoituksen koko otsikko

c) käsikirjoituksen kirjoittajat ja kirjoittajien yhteystiedot (sähköpostiosoitteet sekä postiosoitteet, joihin kirjoittajakappaleet lähetetään)

d) kirjoittajatiedot; käsikirjoituksiin liitetään lyhyt esittely kustakin kirjoittajasta, esimerkiksi: ”Kirjoittaja Matti Meikäläinen (KM) toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksessa”

e) väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorojen (lectio praecursoria) kansilehdellä lisäksi seuraavat asiat: tarkastetun väitöskirjan nimi, vastaväittäjän ja kustoksen nimet sekä tieto siitä, milloin ja missä yliopistossa ja tiedekunnassa väitöskirja on tarkastettu.

2) Kohokohdat

Kuhunkin kirjoitukseen tulee liittää 3–5 kohokohtaa, jotka välittävät lukijoille artikkelin ydinhavainnot tai päätelmät. Kohokohdat esitetään tietoruutuna julkaistun käsikirjoituksen alussa. Kirjoituksen kohokohdat tallennetaan erillisenä tiedostona. Kutakin kohokohtaa voi kuvata 1–2 lauseella.

3) Tiivistelmä tai ingressi ja asiasanat

Kaikkiin käsikirjoituksiin (kirja-arvosteluita ja haastatteluihin pohjautuvia kirjoituksia lukuun ottamatta) liitetään lyhyt tiivistelmä tai ingressi sekä asiasanoja, joita voi olla enintään viisi.

Tutkimusartikkeleihin, Tutkittu juttu -artikkeleihin ja katsauksiin liitettävän tiivistelmän (enintään 200 sanaa) rakenne noudattelee tutkimusraportin rakennetta. Tiivistelmän tulee kuvata selkeästi ja lyhyesti tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset.

Kokeiluja ja käytäntöjä esittelevien kirjoitusten tiivistelmä (enintään 200 sanaa) voi olla vapaamuotoisempi, mutta sen tulee kuvata kuvattavan kokeilun, toimintamallin tai menetelmän perusidea.

Sen sijaan puheenvuoroihin ja haastatteluihin pohjautuviin kirjoituksiin tulee liittää noin kolmen–viiden lauseen pituinen ingressi. Näiden lauseiden tarkoitus on herättää lukijan kiinnostus sekä esitellä puheenvuoron tai haastattelun pääasia lyhyesti.

4) Varsinainen käsikirjoitus ilman nimi- ja yhteystietoja

(a) Käsikirjoitusten pituus. Käsikirjoitusten enimmäispituus vaihtelee eri tekstityypeissä.

- Tutkimusartikkeleiden ja katsausten enimmäispituus on 15–20 liuskaa (sisältää tiivistelmän, itse tekstin, kuviot, taulukot ja lähdeluettelon).

- Muiden kirjoitusten (Tutkittu juttu -artikkeleiden, Kokeiluja ja käytänteitä -kirjoitusten, lectio praecursorioiden, juhlapuheiden, puheenvuorojen, haastatteluiden) enimmäispituus on 10 liuskaa (sisältää tiivistelmän tai ingressin, itse tekstin, kuviot, taulukot ja lähdeluettelon).

- Kirja-arvosteluiden enimmäispituus on 3–5 liuskaa.

(b) Käsikirjoitusten tyyli. Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1,5 rivivälillä, kirjasintyyppinä käytetään Times new romania ja pistekokona 12:ta. Sivun vasempaan ja oikeaan reunaan jätetään 2,5 cm:n marginaalit. Tekstit tulee tallentaa jossakin seuraavista tallennusmuodoista:  .doc, .docx, .rtf tai .odt. Tekstit tulee lähettää ilman muotoiluja, tavutusta ja pakotettuja rivinvaihtoja.

Käsikirjoitusten tulee noudattaa APA:n ohjeita (6. painos) (http://www.apastyle.org/) mutta suomen kielen sääntöjä noudattaen. Teksteissä käytetään seuraava otsikkotasoja: Pääotsikko, väliotsikko ja rivinalkuotsikko (joka on lihavoitu). Katso myös erilaisten tekstityyppien rakennetta ja sisältöä koskevat tarkemmat ohjeet.

(c) Kirjallisuusviitteet. Kirjallisuusviitteet tehdään APA:n ohjeiden mukaisesti (toim.- ja Teoksessa-tyyppiset sanat kirjoitetaan suomeksi).

Esimerkkejä lähdeviitteistä:

lv3.bmp

Esimerkkejä viitteistä tekstissä:

Arvioinnit siitä, miten paljon nuoria jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, vaihtelevat huomattavasti eri tutkimuksissa (Kaukonen, 2007; Pitkänen ym., 2007).

Itsemääräämisteorian (Ryan & Deci, 2000) mukaan tähän tulokseen päästään kolmen keskeisen motivaation osa-alueen kautta, jotka ovat yhteenkuuluvuus, kompetenssi ja autonomia.

5) Taulukot, kuviot ja kuvat

Kuvioiden ja taulukoiden tulee olla mustavalkoisia.

Jokainen kuvio numeroidaan ja nimetään, samoin taulukot. Kuvioissa ja taulukoissa käytetään kirjasintyyppinä Times new romania. Kirjasintyyppi muutetaan taittovaiheessa vastaamaan lehden merkkityylejä. Otsikot voi lihavoida.

Kirjoittaja merkitsee toivomansa paikan kirjoitukseen (esim. ”Taulukko 1 tähän”). Kuviot ja taulukot tallennetaan alkuperäisessä muodossa sillä ohjelmalla, millä ne on tehty, kukin omaksi tiedostokseen. Kuvioita ei tule kopioida alkuperäisohjelmasta word-tiedostoon, vaan pelkät alkuperäistiedostot riittävät. Kuvioissa vektorimuoto on suositeltavin. Taulukot olisi hyvä tallentaa Word- tai Excel-muotoon. Wordissa tehdyt taulukot tulee tehdä taulukko-komennolla.

Kirjoittajat voivat myös liittää tekstiinsä mustavalkoista kuvamateriaalia (kirjoittajat vastaavat tekijänoikeuksista). Kuvien tallennusmuotona käytetään jpg- tai tiff-muotoa, tarkkuus vähintään 300 dpi. Kuvat numeroidaan ja niihin liitetään kuvateksti. Sopiva paikka merkitään tekstiin.

6) Liitteet ja verkkoliitteeksi tuleva lisämateriaali

Kirjoittajat voivat halutessaan liittää käsikirjoitukseen liitteitä sekä verkkoliitteeksi tulevaa lisämateriaalia. Myös toimituskunta voi ehdottaa käsikirjoituksen joidenkin osien siirtämistä osaksi lisämateriaalia. Lisämateriaaliksi soveltuvat mm. opetus- ja kuntoutusmateriaalit, lisätaulukot tai -kuviot, valokuvat ja videoleikkeet (kirjoittajat vastaavat valokuvissa ja videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden kuvien julkaisuluvista internetissä). Lisämateriaaliin voi sisällyttää myös yksityiskohtaisempia mittari- tai otoskuvauksia sekä tarkempia kuvauksia tilastoanalyyseista ja niiden eri vaiheista. Verkkoliitteeksi tulevat tiedostot tulee huolellisesti nimetä ja numeroida, ja niihin tulee viitata tekstissä. Lisämateriaalia ei lasketa mukaan käsikirjoituksen sivurajoitukseen.

ERI TEKSTITYYPPIEN TARKEMMAT OHJEET (RAKENNE JA SISÄLTÖ)

Tutkimusartikkelit

Tieteellisen tutkimusartikkelin tulee sisältää seuraavat osiot. Otsikoinnin tulee noudatella APA:n ohjeita.

  • Johdanto. Kuvataan tutkimuksen teoriatausta ja tutkimuskysymykset.
  • Menetelmä. Kuvataan aineisto, mittarit ja muuttujat sekä analyysimenetelmät. Tutkimuksen aineisto ja toteutus on syytä esitellä lyhyesti ja selkeästi siten, että lukijalle annetaan riittävä tieto tutkimuksen toteutuksesta.
  • Tulokset. Raportoidaan tulokset. Keskeiset tulokset tulee kuvata lyhyesti ja selkeästi.
  • Pohdinta. Pohditaan tulosten merkitystä, suhteutetaan niitä teoriaan ja aikaisempaan tutkimukseen sekä esitellään tulosten pohjalta tehtäviä päätelmiä ja johtopäätöksiä. Vältetään kuitenkin tulosten toistoa.
  • Lisämateriaali (vapaaehtoinen). Käsikirjoituksen menetelmä- ja tulososiot tulee pitää mahdollisimman lyhyinä ja selkeinä. Perusteellisemmat mittari- tai otoskuvaukset ja laajat kuvaukset tilastoanalyyseista ja niiden tuloksista esitetään verkkoliitteeksi tulevana lisämateriaalina.

Tutkittu juttu -artikkelit

Tutkittu juttu -artikkeleilla on kaksi tehtävää: ensinnäkin niissä esitellään suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita ja toiseksi tuodaan esille ja pohditaan uusien tutkimushavaintojen merkitystä sekä tulosten soveltamismahdollisuuksia käytännön työn ja suomalaisten toimintatapojen kannalta. Tämän artikkelimuodon tavoitteena on tuoda ajantasainen suomalainen oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvä huippututkimus yleistajuisesti palvelemaan ja kehittämään suomalaista yhteiskuntaa ja sen palvelujärjestelmiä.

Tutkittu juttu -artikkelin tulee noudatella tieteellisen tutkimusartikkelin rakennetta siten, että se sisältää seuraavat elementit:

a) viittaus alkuperäiseen kansainväliseen alkuperäisartikkeliin (tiivistelmässä)

b) lyhyt teoriatausta sekä lyhyt johdattelu aiheeseen ja sen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen

c) tutkimuksen tavoitteet

d) menetelmien lyhyt kuvaus

e) päätulosten lyhyt kuvaus ja havainnollistaminen

f) tieteellisten johtopäätösten sekä käytännön päätelmien tekeminen; tulosten yhteiskunnallisen merkityksen ja sovellusmahdollisuuksien pohdinta.

Katsausartikkelit

Katsausartikkelissa tarkastellaan jotain ilmiötä tai teoriaa kuvaamalla aiempaa tutkimusta ja esitetään sen pohjalta johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia. Kirjoittaja voi esittää mielipiteitä teorioiden paremmuudesta, selvitellä syy-seuraussuhteita tai hahmotella uusia tutkimussuuntia. Olennaista on, että artikkelissa keskitytään teoreettiseen pohdintaan: tuodaan teoriaan jotain uutta oman näkemyksen ja tutkimuksen pohjalta.

Kokeiluja ja käytänteitä esittelevät kirjoitukset

Kokeiluja ja käytänteitä -artikkelimuodon tavoitteena on jakaa hyviksi koettuja ja tutkimustietoon perustuvia toimintamalleja käytännön ammattilaisten kesken sekä siten kehittää edelleen opetuksen ja kuntoutuksen käytänteitä.

Käsikirjoituksissa kuvataan kokeilun, toimintamallin tai menetelmän teoreettiset perusteet. Lisäksi on tärkeää kertoa, mihin tarkoitukseen esiteltävä toimintamalli tai menetelmä on kehitetty, mitkä sen tavoitteet ovat sekä mitä se sisältää. Näkökulman tulisi olla käytännöllinen: mitä tehtiin ja miksi. Olennaista on myös kokemusten, tulosten ja johtopäätösten esittely.

Kokeiluja ja käytänteitä -artikkeleiden rakenne voi vaihdella jonkin verran sisällön luonteen ja painopisteen mukaan. Kirjoitus voi siten esimerkiksi noudattaa soveltuvin osin tutkimusartikkelin tai Tutkittu juttu -artikkelin rakennetta, tai se voi olla enemmänkin hyväksi koetun käytännön toimintamallin kuvaus. Sen tulisi kuitenkin sisältää kuvaus ainakin menetelmän tai toimintamallin

-        perusteista

-        tarkoituksesta ja tavoitteista

-        käytännön toteutuksesta sekä

-        tuloksista ja menetelmän käyttämisestä saaduista kokemuksista.

Otsikoiden pitää olla lyhyitä ja kuvata sisältöä mahdollisimman selkeästi. Erityisesti tämäntyyppisissä artikkeleissa kannattaa hyödyntää mahdollisuus liittää kirjoituksiin NMI:n verkkosivuilla julkaistavaa lisämateriaalia: esimerkiksi tarkempia käytännön toimintatapojen kuvauksia, itse tuotettua kuntoutus- tai oppimateriaalia, valokuvia ja videoleikkeitä.

Väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorot (lectio praecursoria)

Väitöstilaisuuksien avauspuheenvuorot (lectio praecursoria) ovat yleistajuisia suomenkielisiä esityksiä, jotka valottavat väitöstutkimuksen antia ja liittävät tutkimuksen laajempiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin. Miten tutkimus lisää ymmärrystämme kasvusta ja kehityksestä tai oppimisesta ja oppimisvaikeuksista? Millaisia johtopäätöksiä tai suosituksia tutkimuksen perusteella voidaan tehdä? Miten tutkimuksen perusteella voidaan vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin?

Puheenvuorot

Puheenvuorot ovat lyhyitä, kriittisiä kannanottoja uusiin ajankohtaisiin aiheisiin tai aikaisempiin puheenvuoroihin. Ne ovat asiantuntijan kannanottoja, jotka tulevat tyyliltään lähelle esseitä, sanomalehtien vieraskynä- ja alakertapalstoja tai vastaavia. Puheenvuorot ovat tärkeä osa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja vaikuttamista.